Lue keskustelun säännöt.
Kuinka monen lapset ovat lomalla hoidossa tänä kesänä?
10.06.2021 |
Itse olen kyllä työtön, enkä ole töissä ollut koko vuonna. Lapsi jää lomalle sitten kun isällä loppuu työt, eli heinäkuussa. Mietin että olisiko pitänyt ottaa jo aiemmin pois hoidosta, toisaalta on siellä vaan kolme päivää viikossa, joten jää vapaa-aikaakin.
Kommentit (133)
Mulla on lähipiiri täynnä näitä äitejä, jotka ovat aivan poikki kun joutuvat olemaan lastensa kanssa. Arkea odotetaan kuin kuuta nousevaa, ettei lapset ole koko aikaa kotona ja kesälläkin lasten loma aloitetaan vähän myöhemmin, että itse saa lomailla itsekseen aluksi.
Näitä kaikkia yhdistää suorittaminen. Kaikki on kellontarkkaa. On kokattava 5 ateriaa päivässä, mahdollisimman monipuolista tietysti. On ulkoiltava x-määrä per päivä. On siivottava hysteerisenä koko ajan. Äitiyttä pitää suorittaa verenmaku suussa ja ne vinkuvat lapset, jotka pilaavat sen lapsiperheidyllin, ovat yksiä perkeleitä ja eihän niitä nyt meinaa pää kestää.
Mä olen kasvattanut lapsistani sellaisia, joiden seurassa itse viihdyn. Lapseni ovat aivan huipputyyppejä, hyväkäytöksisiä ja menestyviäkin vielä. Meillä ei kotona aina ole asiat tip top, nukkumaan menemiset saattavat viivästyä. Näin kesällä ollaan syöty joskus lounaaksi jätskiä. Ai että tää äitiys on näin mukavaa, kannattaa kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole lomaa mulla töistä joten ei ole lomaa lapsillakaan kun eivät voi olla yksin kotona.
Hoidimme lapset kotona aina silloin kun minulla tai miehelläni oli lomaa. Pidimme myös lomat eri aikana ja halusimme maksimoida kiireettömät aamut ja levolliset illat sillä tavoin.
Lapsemme harrastivat aktiivisesti ja olimme mukana harrastuksissa. Meillä homma sujui ja pystyimme molemmat vanhemmat myös luomaan uraa. Viikonloput ovat olleet perheemme yhteistä aikaa myös silloin kun lapset olivat pieniä. Joskus havahduimme siihen, että molemmat lapset olivat harrastusleireillä yhtä aikaa ja me vanhemmat vietimme aikaa ihan kahdestaan.
Nyt lapset jo isoja ja muuttaneet pois. Eikä suurempia traumoja ole. Säännölliset rutiinit ovat säilyneet molemmilla ja mekin kaksi vanhaa varista syömme edelleen samaan aikaan kuin silloin lapsiperheaikana.
Vierailija kirjoitti:
Helppo syyllistää jos ei tunne ihmistä. Itse käyn usein vapaapäivinä terapiassa. En viitsi asiaa kaikille kuuluttaa joten varmaan vaikuttaa siltä että käyn huvikseni kylillä hengailemassa kun lapsi on hoidossa. Tutuksi on tullut myös totaaliyh-aikoina lause" kai sä nyt sen lapsen jonnekin saat hetkeksi". Ei ole niin.
Ja jos on tunnin terapia päivässä, niin viet lapsen heti aikaisin aamulla aamupalalle ja haet klo16 jälkeen? Näin siis on monen virikelapsen kohdalla.
No 3 päivää. Oma lomani alkaa juhannuksena, lapsilla 1.7. Tuossa kolmena päivänä tarkoitus tehdä pieni keittiöremontti kotona.
Saanko anteeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on lähipiiri täynnä näitä äitejä, jotka ovat aivan poikki kun joutuvat olemaan lastensa kanssa. Arkea odotetaan kuin kuuta nousevaa, ettei lapset ole koko aikaa kotona ja kesälläkin lasten loma aloitetaan vähän myöhemmin, että itse saa lomailla itsekseen aluksi.
Näitä kaikkia yhdistää suorittaminen. Kaikki on kellontarkkaa. On kokattava 5 ateriaa päivässä, mahdollisimman monipuolista tietysti. On ulkoiltava x-määrä per päivä. On siivottava hysteerisenä koko ajan. Äitiyttä pitää suorittaa verenmaku suussa ja ne vinkuvat lapset, jotka pilaavat sen lapsiperheidyllin, ovat yksiä perkeleitä ja eihän niitä nyt meinaa pää kestää.
Mä olen kasvattanut lapsistani sellaisia, joiden seurassa itse viihdyn. Lapseni ovat aivan huipputyyppejä, hyväkäytöksisiä ja menestyviäkin vielä. Meillä ei kotona aina ole asiat tip top, nukkumaan menemiset saattavat viivästyä. Näin kesällä ollaan syöty joskus lounaaksi jätskiä. Ai että tää äitiys on näin mukavaa, kannattaa kokeilla.
Itse olen jotain siltä väliltä, osaan myös soveltaa ja joustaa, mutta silti etenkin pienten lasten kanssa on kyllä helpompaa jos on jonkinlaiset rutiinit olemassa ja meidän lapset ainakin on hurjan kiukkuisia jos eivät saa tarpeeksi kunnon ruokaa päivän aikana...
Vierailija kirjoitti:
No 3 päivää. Oma lomani alkaa juhannuksena, lapsilla 1.7. Tuossa kolmena päivänä tarkoitus tehdä pieni keittiöremontti kotona.
Saanko anteeksi?
Kätevää. Itselleni ei tullut mieleen aikoinaan käyttää systeemiä hyväksi tuolla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No 3 päivää. Oma lomani alkaa juhannuksena, lapsilla 1.7. Tuossa kolmena päivänä tarkoitus tehdä pieni keittiöremontti kotona.
Saanko anteeksi?
Kätevää. Itselleni ei tullut mieleen aikoinaan käyttää systeemiä hyväksi tuolla tavalla.
Jep, jäätävää hyväksikäyttöä eikös.
Minun pienryhmästäni kaksi pientä 1-2-vuotiasta on hoidossa vielä juhannuksen jälkeiset päivätkin, vaikka ainakin toisella molemmat vanhemmat lomalla jo kesäkuun puolesta välistä, eiköhän toisellakin jo juhannuksesta alkaen. Molemmat siis virikelapsia. Heinkuun päiväkoti kiinni. Työssä käyvät äidit haluavat olla lastensa kanssa lomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No 3 päivää. Oma lomani alkaa juhannuksena, lapsilla 1.7. Tuossa kolmena päivänä tarkoitus tehdä pieni keittiöremontti kotona.
Saanko anteeksi?
Kätevää. Itselleni ei tullut mieleen aikoinaan käyttää systeemiä hyväksi tuolla tavalla.
Jep, jäätävää hyväksikäyttöä eikös.
Kaikki on suhteellista.
Kuten joku jo aiemmin kommentoi: narsistinen yhteiskunta. Edelleen kysyn, miksi pienellä lapsella ei ole oikeutta lomaan samalla tavalla kuin vanhemmillaan? Etenkin kun hoitopäivät usein pidempiä kuin vanhempien työpäivät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No 3 päivää. Oma lomani alkaa juhannuksena, lapsilla 1.7. Tuossa kolmena päivänä tarkoitus tehdä pieni keittiöremontti kotona.
Saanko anteeksi?
Kätevää. Itselleni ei tullut mieleen aikoinaan käyttää systeemiä hyväksi tuolla tavalla.
Jep, jäätävää hyväksikäyttöä eikös.
Kaikki on suhteellista.
Voisin arvella, että lapsella olisi mukavampaa päiväkodissa kuin remontin keskellä, missä vanhempien huomiota ei saa kunnolla jne. Voin tietty väärässäkin olla. Ohis
Vierailija kirjoitti:
Hieman ohi aiheen, mutta eivätkö nämä ”virikelapset” usein ole juuri sellaisia haasteellisia?
Tarkoitat rajattomia tms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi jää kesälomalle heti kun isäkin jää. Minulla pieni vauva hoidettavana.
MIKSI teit toisen lapsen?
Vierailija kirjoitti:
Kuten joku jo aiemmin kommentoi: narsistinen yhteiskunta. Edelleen kysyn, miksi pienellä lapsella ei ole oikeutta lomaan samalla tavalla kuin vanhemmillaan? Etenkin kun hoitopäivät usein pidempiä kuin vanhempien työpäivät?
Lapsella ei ole oikeuta lomaan, koska lapsen loma onkin muuttunut lomaksi lapsesta...Tämähän on tällä hetkellä trendi ja normi.
Miten ihmisillä riittää energiaa toisten kyttäämiseen ja arvosteluun? Varmaan on laiskoja ja huonoja vanhempia, jotka haluavat silkkaa itsekkyyttään maata manikyyrissä ilman lastaan ja työlääntyvät heti normi arjessa. Mutta onko tällaisten lasten etu sitten olla kotona eikä ”virikelapsena” hoidossa? Vaikka se olisikin tavallaan ihan oikein vanhemmalle joutua kantamaan vastuuta omasta lapsestaan, ei varmasti ole lapsen etu tuijottaa pädiä aamusta iltaan, kun äiti/isi ei vaan ihan just nyt jaksa. Ja ”mitäs teit lapsia”-argumenttiin on sanottava, että kaikilla ei tosiaankaan ole sellaista elämänhallintaa tai kykyä arvioida omia voimavarojaan, ja joskus elämäkin vaan yllättää huonolla tavalla. Sekään ei ole sen lapsen vika. Nämä lapsiarjesta täysin rinnoin nauttivat eivät tosiaankaan ole niitä samoja ihmisiä, joiden lapset ovat kaikki mahdolliset ajat hoidossa, niin tuntuu hölmöltä heidän pätemisensä. ”En minä vaan voi ymmärtää.”
Ja tähän ikuisuuskysymykseen, että onko oikein viedä vanhempi lapsi hoitoon, jos vauva on kotona, ei ole mielestäni kenelläkään muulla oikeus puuttua. Ei siitä äidistä näe päälle päin, mikä on tilanne perheen sisällä ja miksi lapsi käy hoidossa. Oma vauvani nukkui yöt tunnin - 20 min pätkissä, lasten isä reagoi stressiin ja unenpuutteeseen väkivaltaisella käytöksellä ja raivokohtauksilla. Esikoinen oli todella temperamenttinen lapsi, joka oli näihin aikoihin päiväkodissa kaksi päivää viikosta. Enempää en kehdannut viedä, koska pelkäsin vaikuttavani mukavuudenhaluiselta. Tosiasiassa olin romahduspisteessä henkisesti ja fyysisesti valvomisen ja parisuhdetilanteen vuoksi. Rajun synnytyksen jälkeen selkäni oli pitkään niin kipeä, että esikoisen nostelu ja esim lattialla leikkiminen oli tuskallista. Kävin neuvolapsykologilla, jotta jaksaisin edes jotenkin. Aamuisin kampasin hiukset, työnsin trendikkäitä vaunuja ja hymyilin iloisesti siellä päiväkodin eteisessä. Mieheni oli myös ulkoisesti niin ihana ja kohtelias, kaikkien päiväkodin lasten lemppari, joka hauskuutti lapsia siellä käydessään. Mihin niin ihana perhe tarvitsee virikehoitoa? Onpa itsekästä! Se kaksi päivää viikossa oli henkireikä, jolloin pystyin edes nukkumaan päiväunia vauvan nukkuessa. Vaunulenkeillä vauvan kanssa kahdestaan kuuntelin podcasteja, joissa neuvottiin elämänmuutoksen tekemiseen, jotta uskaltaisin erota.
Ei kannata kadehtia näitä ”virikelasten” vanhempia, ette voi tietää todellista tilannetta ja hoidon tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmisillä riittää energiaa toisten kyttäämiseen ja arvosteluun? Varmaan on laiskoja ja huonoja vanhempia, jotka haluavat silkkaa itsekkyyttään maata manikyyrissä ilman lastaan ja työlääntyvät heti normi arjessa. Mutta onko tällaisten lasten etu sitten olla kotona eikä ”virikelapsena” hoidossa? Vaikka se olisikin tavallaan ihan oikein vanhemmalle joutua kantamaan vastuuta omasta lapsestaan, ei varmasti ole lapsen etu tuijottaa pädiä aamusta iltaan, kun äiti/isi ei vaan ihan just nyt jaksa. Ja ”mitäs teit lapsia”-argumenttiin on sanottava, että kaikilla ei tosiaankaan ole sellaista elämänhallintaa tai kykyä arvioida omia voimavarojaan, ja joskus elämäkin vaan yllättää huonolla tavalla. Sekään ei ole sen lapsen vika. Nämä lapsiarjesta täysin rinnoin nauttivat eivät tosiaankaan ole niitä samoja ihmisiä, joiden lapset ovat kaikki mahdolliset ajat hoidossa, niin tuntuu hölmöltä heidän pätemisensä. ”En minä vaan voi ymmärtää.”
Ja tähän ikuisuuskysymykseen, että onko oikein viedä vanhempi lapsi hoitoon, jos vauva on kotona, ei ole mielestäni kenelläkään muulla oikeus puuttua. Ei siitä äidistä näe päälle päin, mikä on tilanne perheen sisällä ja miksi lapsi käy hoidossa. Oma vauvani nukkui yöt tunnin - 20 min pätkissä, lasten isä reagoi stressiin ja unenpuutteeseen väkivaltaisella käytöksellä ja raivokohtauksilla. Esikoinen oli todella temperamenttinen lapsi, joka oli näihin aikoihin päiväkodissa kaksi päivää viikosta. Enempää en kehdannut viedä, koska pelkäsin vaikuttavani mukavuudenhaluiselta. Tosiasiassa olin romahduspisteessä henkisesti ja fyysisesti valvomisen ja parisuhdetilanteen vuoksi. Rajun synnytyksen jälkeen selkäni oli pitkään niin kipeä, että esikoisen nostelu ja esim lattialla leikkiminen oli tuskallista. Kävin neuvolapsykologilla, jotta jaksaisin edes jotenkin. Aamuisin kampasin hiukset, työnsin trendikkäitä vaunuja ja hymyilin iloisesti siellä päiväkodin eteisessä. Mieheni oli myös ulkoisesti niin ihana ja kohtelias, kaikkien päiväkodin lasten lemppari, joka hauskuutti lapsia siellä käydessään. Mihin niin ihana perhe tarvitsee virikehoitoa? Onpa itsekästä! Se kaksi päivää viikossa oli henkireikä, jolloin pystyin edes nukkumaan päiväunia vauvan nukkuessa. Vaunulenkeillä vauvan kanssa kahdestaan kuuntelin podcasteja, joissa neuvottiin elämänmuutoksen tekemiseen, jotta uskaltaisin erota.
Ei kannata kadehtia näitä ”virikelasten” vanhempia, ette voi tietää todellista tilannetta ja hoidon tarvetta.
Mitenköhän naiset muualla maailmassa pärjää kun ei ole olemassa virikehoitoa.. Itse en ole edes kuullut että kukaan toisi pelkästään kahdeksi päiväksi, kyllä täällä pk-seudulla virikelapsetkin ovat siellä säilössä sen 3-5 päivää viikossa ja täydet tunnit tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmisillä riittää energiaa toisten kyttäämiseen ja arvosteluun? Varmaan on laiskoja ja huonoja vanhempia, jotka haluavat silkkaa itsekkyyttään maata manikyyrissä ilman lastaan ja työlääntyvät heti normi arjessa. Mutta onko tällaisten lasten etu sitten olla kotona eikä ”virikelapsena” hoidossa? Vaikka se olisikin tavallaan ihan oikein vanhemmalle joutua kantamaan vastuuta omasta lapsestaan, ei varmasti ole lapsen etu tuijottaa pädiä aamusta iltaan, kun äiti/isi ei vaan ihan just nyt jaksa. Ja ”mitäs teit lapsia”-argumenttiin on sanottava, että kaikilla ei tosiaankaan ole sellaista elämänhallintaa tai kykyä arvioida omia voimavarojaan, ja joskus elämäkin vaan yllättää huonolla tavalla. Sekään ei ole sen lapsen vika. Nämä lapsiarjesta täysin rinnoin nauttivat eivät tosiaankaan ole niitä samoja ihmisiä, joiden lapset ovat kaikki mahdolliset ajat hoidossa, niin tuntuu hölmöltä heidän pätemisensä. ”En minä vaan voi ymmärtää.”
Ja tähän ikuisuuskysymykseen, että onko oikein viedä vanhempi lapsi hoitoon, jos vauva on kotona, ei ole mielestäni kenelläkään muulla oikeus puuttua. Ei siitä äidistä näe päälle päin, mikä on tilanne perheen sisällä ja miksi lapsi käy hoidossa. Oma vauvani nukkui yöt tunnin - 20 min pätkissä, lasten isä reagoi stressiin ja unenpuutteeseen väkivaltaisella käytöksellä ja raivokohtauksilla. Esikoinen oli todella temperamenttinen lapsi, joka oli näihin aikoihin päiväkodissa kaksi päivää viikosta. Enempää en kehdannut viedä, koska pelkäsin vaikuttavani mukavuudenhaluiselta. Tosiasiassa olin romahduspisteessä henkisesti ja fyysisesti valvomisen ja parisuhdetilanteen vuoksi. Rajun synnytyksen jälkeen selkäni oli pitkään niin kipeä, että esikoisen nostelu ja esim lattialla leikkiminen oli tuskallista. Kävin neuvolapsykologilla, jotta jaksaisin edes jotenkin. Aamuisin kampasin hiukset, työnsin trendikkäitä vaunuja ja hymyilin iloisesti siellä päiväkodin eteisessä. Mieheni oli myös ulkoisesti niin ihana ja kohtelias, kaikkien päiväkodin lasten lemppari, joka hauskuutti lapsia siellä käydessään. Mihin niin ihana perhe tarvitsee virikehoitoa? Onpa itsekästä! Se kaksi päivää viikossa oli henkireikä, jolloin pystyin edes nukkumaan päiväunia vauvan nukkuessa. Vaunulenkeillä vauvan kanssa kahdestaan kuuntelin podcasteja, joissa neuvottiin elämänmuutoksen tekemiseen, jotta uskaltaisin erota.
Ei kannata kadehtia näitä ”virikelasten” vanhempia, ette voi tietää todellista tilannetta ja hoidon tarvetta.
Pystyit kuitenkin nukkumaan päiväunia vauvan kanssa? Nukkui sitten päivällä kunnolla? Eikö esikoinen enää nukkunut?
"Asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa perheen (= yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat molempien alaikäiset lapset) olosuhteissa tapahtuvista muutoksista .
tulotietojen muutos / henkilö
perhekoon muutos
lapsen varhaiskasvatusaika muuttuu"