Janette asuu alle 18 neliön miniyksiössä koiran kanssa – näppärät ratkaisut saavat tilan tuntumaan paljon isommalta
https://www.is.fi/asuminen/art-2000008036220.html
Onko tuollainen koppero nyt ihan paras vaihtoehto isolle koiralle?
Kommentit (227)
17,7m2 ja vuokra 750e. Höhöhö. Welcome to Helsinki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan perheen kanssa minikodissa (30m2) neljä henkilöä. Tavaraa meillä ei juuri ole, jokaisen henkilökohtainen omaisuus mahtuu isoon matkalaukkuun ja käsimatkatavaraan. Reissataan paljon (ennen koronaa) ja kierretään myös asuntoautolla useampi kuukausi vuodesta. Asunto on meille siis enemmänkin tukikohta ja lepopaikka, ei siellä vietetä koko elämää.
Silloin kun emme reissaa ja ollaan enemmän kotona, käymme paljon puistoissa, kävelyllä, kirjastossa, museossa ja koska meillä on pieni keittiö, käydään myös aika usein syömässä ulkona tai kahvilassa. Meillä lapset nauttii kun on se oma pieni pesä mihin mennä nukkumaan ja huomenna taas koko päivä seikkaillaan. Elämä on valintoja. Kaikki se mikä asumisessa säästyy menee suoraan elämiseen.
Saanko arvata: lapset ovat alle kouluikäisiä.
Täytyy olla. Ei tuollainen elämä onnistu teini-ikäisten kanssa. Muutto tulee perheelle jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan perheen kanssa minikodissa (30m2) neljä henkilöä. Tavaraa meillä ei juuri ole, jokaisen henkilökohtainen omaisuus mahtuu isoon matkalaukkuun ja käsimatkatavaraan. Reissataan paljon (ennen koronaa) ja kierretään myös asuntoautolla useampi kuukausi vuodesta. Asunto on meille siis enemmänkin tukikohta ja lepopaikka, ei siellä vietetä koko elämää.
Silloin kun emme reissaa ja ollaan enemmän kotona, käymme paljon puistoissa, kävelyllä, kirjastossa, museossa ja koska meillä on pieni keittiö, käydään myös aika usein syömässä ulkona tai kahvilassa. Meillä lapset nauttii kun on se oma pieni pesä mihin mennä nukkumaan ja huomenna taas koko päivä seikkaillaan. Elämä on valintoja. Kaikki se mikä asumisessa säästyy menee suoraan elämiseen.
Täytyy sanoa, että kuulostaa uskomattomalta, että jaksatte seikkailla päivästä toiseen. Marraskuussakin töiden/päiväkodin/koulun jälkeen vaan lähdette aina ulos tutkimaan ja käymään samoissa museoissa?
Emme toki ihan joka päivä seikkaile. Olemme aika hiljainen perhe, tykkäämme paljon lukea ja keskustella, kuunnella musiikkia ja tehdään käsillä juttuja esim. minä tykkään virkkaamisesta. Lapset tykkäävät molemmat maalaamisesta. Talviaikaan ollaan enemmän sisällä, mutta myös marraskuussa käydään paljon retkillä ja ulkona. Ulkoilu on meidän perheelle tosi tärkeää ja mieluisaa.
Miten teillä on siellä 30 neliön kodissa säilytystilaa kaikille käsityö- ja maalaustarvikkeille ja itse töille? Vai heitättekö pois sitä mukaa kun uusia valmistuu?
Seinillä on aika paljon tilaa, ripustetaan sinne lasten itsensä mielestä hienoimpia maalauksia. Kannustamme maalaamisessa kokeiluun ja ilmaisuun, se on lopputulosta tärkeämpää. Maalausvälineet eivät vie paljon tilaa, kun ei ole jokaista väriä erikseen vaan päävärit joita sekoitellaan. Virkkailen itselleni ja lapsille vaatteita, joten ovat käytössä pääosin. Olen myös se ärsyttävä tyyppi joka antaa lahjaksi virkkaamiaan juttuja. Virkkuukoukut säilytän penaalissa ja lankoja ostan vain sen hetken projektiin kerralla.
Ja lapset siis kulkee koulussa itse virkatuissa vaatteissa? Jos siis kouluikäisiä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinne on koiran kans pitäny ängetä.
Ennen vanhaan rahvas asui hellahuoneessa koirien, kissojen ja sukulaisten kanssa.
Nykyään hellahuonetta kutsutaan trendikkääksi miniyksiöksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että mua jotenkin sylettää nämä minikoteja hehkuttavat artikkelit. Ihan kuin aivopestäisiin ihmisiä, että "muuta sinäkin ydinkeskustaan arkkuun asumaan! Kyllä se on ihan ihmisarvoista elämää!"
siitähän tuossa nimenomaan on kyse, kun suomalaiset halutaan 1-3 asutuskeskittymään ja emme mahdu sinne kaikki ellei asunnot ole pienempiä.
Tämä on siis suomen poliittinen linja ja mediakin toimii poliittisena elimienä ja sen tiedottajana.
Ensin aletaan luomaan ajatuksia ahtaasta asumisesta, sitten tuodaa havainnollistavia esimerkkejä ja kerrotaan miten on ihanaa ja helppoa ja ettei olisi koskaan uskonut, että näinkin voi elää ja kohta siitä tulee normaalistandardi. Tätä kehitystä nopeutetaan sitten langetttamalla lisäveroja vaikkapa tilavasti asuville, tai haja-asujille. Ihan kuin autoilunkin suhteen. Ensin pakotetaan kaikki luopumaan bensa ja diesel-autoilusta sähköautoilun ja sitten kun kaikki asuu niissä isoissa asutuskeskittymissä aletaan rajoittaa sähköautoilua ja me kaikki siirrymme julkiseen liikenteeseen.
tästähän on kyse siitäkin, että eu velvoittaa suomea lisäämään metsäpinta-alaa, vaikka meillä on sitä ihan riittävästi, siellä eu:ssa kun vain on enemmän ääniä väkirikkammilla mailla, joten tottakai heidän täytyy velvoittaa muita maita tekemään enemmän kuin he itse: kuka nyt saavitetuista eduista haluaisi luopua, paitsi suomi ja suomen liian hyväuskoiset mepit ja poliitiinen johto.
Suomessa riittää paljon asumatonta lääniä, jonne voisi rakentaa ja luoda uusia kasvukeskuksia. Ai niin, mutta kun raha puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa riittää paljon asumatonta lääniä, jonne voisi rakentaa ja luoda uusia kasvukeskuksia. Ai niin, mutta kun raha puuttuu.
Paikasta ei tule keskus eikä se kasva vaikka sitä kutsuisi kasvukeskukseksi.
Nykyään työpaikatkin ovat osaamiskeskuksia.
Kodit ovat varmasti pian "kompakteja ja trendikkäitä asumiskeskuksia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan perheen kanssa minikodissa (30m2) neljä henkilöä. Tavaraa meillä ei juuri ole, jokaisen henkilökohtainen omaisuus mahtuu isoon matkalaukkuun ja käsimatkatavaraan. Reissataan paljon (ennen koronaa) ja kierretään myös asuntoautolla useampi kuukausi vuodesta. Asunto on meille siis enemmänkin tukikohta ja lepopaikka, ei siellä vietetä koko elämää.
Silloin kun emme reissaa ja ollaan enemmän kotona, käymme paljon puistoissa, kävelyllä, kirjastossa, museossa ja koska meillä on pieni keittiö, käydään myös aika usein syömässä ulkona tai kahvilassa. Meillä lapset nauttii kun on se oma pieni pesä mihin mennä nukkumaan ja huomenna taas koko päivä seikkaillaan. Elämä on valintoja. Kaikki se mikä asumisessa säästyy menee suoraan elämiseen.
Täytyy sanoa, että kuulostaa uskomattomalta, että jaksatte seikkailla päivästä toiseen. Marraskuussakin töiden/päiväkodin/koulun jälkeen vaan lähdette aina ulos tutkimaan ja käymään samoissa museoissa?
Emme toki ihan joka päivä seikkaile. Olemme aika hiljainen perhe, tykkäämme paljon lukea ja keskustella, kuunnella musiikkia ja tehdään käsillä juttuja esim. minä tykkään virkkaamisesta. Lapset tykkäävät molemmat maalaamisesta. Talviaikaan ollaan enemmän sisällä, mutta myös marraskuussa käydään paljon retkillä ja ulkona. Ulkoilu on meidän perheelle tosi tärkeää ja mieluisaa.
Miten teillä on siellä 30 neliön kodissa säilytystilaa kaikille käsityö- ja maalaustarvikkeille ja itse töille? Vai heitättekö pois sitä mukaa kun uusia valmistuu?
Seinillä on aika paljon tilaa, ripustetaan sinne lasten itsensä mielestä hienoimpia maalauksia. Kannustamme maalaamisessa kokeiluun ja ilmaisuun, se on lopputulosta tärkeämpää. Maalausvälineet eivät vie paljon tilaa, kun ei ole jokaista väriä erikseen vaan päävärit joita sekoitellaan. Virkkailen itselleni ja lapsille vaatteita, joten ovat käytössä pääosin. Olen myös se ärsyttävä tyyppi joka antaa lahjaksi virkkaamiaan juttuja. Virkkuukoukut säilytän penaalissa ja lankoja ostan vain sen hetken projektiin kerralla.
Ja lapset siis kulkee koulussa itse virkatuissa vaatteissa? Jos siis kouluikäisiä ovat.
Se on rölli. Näytti menevän vielä ekassa viestissä täydestä.
Vierailija kirjoitti:
17,7m2 ja vuokra 750e. Höhöhö. Welcome to Helsinki.
Radanvarsilähiöstä saa tuohon hintaan tuplasti neliöitä, mutta eihän ne kelpaa näille hienohelmoille.
Näillä jutuilla yritetään saada ahdistavan pienten kopperokämppien imagoa ylöspäin. Eihän nykyasunnoissa ole edes tilaa hengittää, kolmiot 50m2, avokeittiöt ja makkariin mahtuu just ja just 140cm parisänky, jos on vain 1 yöpöytä.
Säilytystilaa ei nimeksikään. Ahdistavaa!
Sponsoreina rakennuttajat.
Helkkari, mikä suuri koiranlotko. En suostuisi sen kanssa isompaankaan asuntoon,saati sitten miniksiöön.
Vierailija kirjoitti:
En muutenkaan ymmärrä mikä hinku valtamedialla on kirjoittaa näitä yltiöpositiivisia juttuja näistä komerokodeista
Tämä + jutut tyyliin 5-henkinen perheemme viihtyy kaksiossa ovat merkkejä siitä, että asumisen hinta räjähtänyt käsiin ja rahvasta tyynnytellään viihtymään kopeissaan.
Vierailija kirjoitti:
17,7m2 ja vuokra 750e. Höhöhö. Welcome to Helsinki.
Itse olen muuttamassa Helsinkiin täältä Oulusta. Eikai mun auta kuin ostaa yksiö Mellunmäestä, jotta voisin syödä jotain muutakin kuin nuudeleita...
Minä asun yksin n. 60 neliön kaksiossa puutalossa vuokralla. Kunnon keittiö ja kaksi huonetta. Myös eteinen, kuisti ja piha.
Ei tunnu yhtään liian isolta, tykkään, että on tilaa hengittää. Vuokra pienempi kuin Janettella, mutta asunkin pikkukaupungissa.
Ihan kamala jo ajatuskin tuollaisessa asua kuin Janette, ei edes parveketta johon pääsisi välillä karkuun ja koira haistelemaan ulkoilmaa. Ja otse haistella koiran hajua ja pieruja.
Myös mietin miten mahtuu suihkuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
17,7m2 ja vuokra 750e. Höhöhö. Welcome to Helsinki.
Itse olen muuttamassa Helsinkiin täältä Oulusta. Eikai mun auta kuin ostaa yksiö Mellunmäestä, jotta voisin syödä jotain muutakin kuin nuudeleita...
Mä en tunne Helsinkiä, mutta tuollaisessa 17,7 neliössä taidetaan tosiaan kokata vain nuudeleita.
Nimim. Laskutila aina kortilla
Kyllä tuo isollekin koiralle on luxusta - normaalit koiran kopithan ovat vain 70cm*75cm pohjapinta-alaltaan. Tällä koiralla on sentään noin 4m*4,5m käytettävissään.
hesas maksaa kohta 20 neliön vuokra varmaan 1750€, Berliinissä saa 500€:lla ja se on sentään oikea suurkaupunki.
Punapropagandaa - betonikuutiossa asuminen on auvoa ja onnea. Mutta oikeasti, eihän tuollainen ole mitään elämäksi kutsuttavaa. Yksikin häirikkönaapuri tekee tuollaisesta kopissa oleilusta sietämätöntä.
Ihminen kyllä pärjää tuossa tilassa mutta eläimestä en tiedä. Täytyy ainakin olla ulkoilla usein että saa tilantuntua ja liikuntaa molempien.
Seinillä on aika paljon tilaa, ripustetaan sinne lasten itsensä mielestä hienoimpia maalauksia. Kannustamme maalaamisessa kokeiluun ja ilmaisuun, se on lopputulosta tärkeämpää. Maalausvälineet eivät vie paljon tilaa, kun ei ole jokaista väriä erikseen vaan päävärit joita sekoitellaan. Virkkailen itselleni ja lapsille vaatteita, joten ovat käytössä pääosin. Olen myös se ärsyttävä tyyppi joka antaa lahjaksi virkkaamiaan juttuja. Virkkuukoukut säilytän penaalissa ja lankoja ostan vain sen hetken projektiin kerralla.