haluttas mennä naimisiin mutta mies EI tahdo :(

hmm... mikä siinä naimisiin menossa on niin tärkeää? se, että saa pitää häät ja saa paljon lahjoja vai? eihän se arkielämä siitä miksikään muutu, vaikka naimisissa olisikin!

minä en. Ahistaa ajatuskin.

meilläkin mies oli alusta asti haluton naimisiin,

mentiinkin vasta kun yhteisiä vuosia oli takana JO 13!!!!



älkäähän kiirehtikö niitä miehiänne,

voivat tuntea vaan itsensä painostetuiksi ja siitä vaan yltyy kammo mennä joskus naimisiin...



toivossa on hyvä elää!!! =)

Vierailija:

hmm... mikä siinä naimisiin menossa on niin tärkeää? se, että saa pitää häät ja saa paljon lahjoja vai? eihän se arkielämä siitä miksikään muutu, vaikka naimisissa olisikin!

kerronpa nyt sitten, mulla ois riittäny vihkiminen ristiäisten yheydessä tai sit maistaraatissa.

kunhan vaan oltais yhtenäinen perhe samalla sukunimellä ja oisin se vaimo!!!

aina oon saanu olla eri sukunimellä kun perheessä kaikki muut, itse olen " sekavasta" perheestä ja toivoin aina että kun olen aikuinen ja saan lapsen niin olen naimisissa ja on se sama sukunimi. mutta ettehän te tätä tajua....

ukolle pykätään liuta kakaroita ja sitten aletaan vinkua naimisiin, kuten moni tässäkin ketjussa.



Jos haluaa naimisiin, niin voi ajoissa sanoa että lapset tehdään sitten aviossa.

ja lapsetkin saa usein avoliitossa syntyessään isän sukunimen?



Miksi naiset suostuu tähän? Miksi mies enää menisi kaiken tämän jälkeen naimisiin, hänhän on saanut jo kaikki edut?

jos sinulla on tuo tilanne, niin oletpa ollut hölmö.

Anna ajatuksen muhia rauhassa, älä missään nimessä pakota! se sormus siinä sormessa voi puristaa joitakin vähän liikaa vaikka uskollinen olisikin.

Meillä sama homma.... No ajatukseen on jo tottunut. Elikkä jos meinaan samaisen ukon kanssa olla niin neiti-ihmisenä pysytään

Nyt kun luovutin ja lopetin häistä jauhamisen niin mien itse kosi ja ensi kesänä tanssitaan sitten häitä!

Mies ei vaan kertakaikkiaan taho. Ei edes maistraatissa.

Haikeana käyn kavereitteni ja sukulaisteni häissä ja mietin mikä mussa on niin kamalaa ja vikana kun ei avioon tahdo mun kanssa.



Olemme olleet yhdessä jo 6 vuotta ja kaksi lastakin on joten haluisin pikkuhiljaa tehdä suhteestamme " vakavan" , jos ymmärrätte mitä tarkoitan........

Sit kun puuhasin eroa, niin herra ehdotteli avioliittoa.





Nyt onnellinen rouva 5 v.

meillä 5v takana ja yksi lapsi. oletin että virallistamme suhteen...

vaan ei niin ei.

neiti ihmisenä saan olla lopun ikääni siis, kai.

eihän sitä erotakaan kokonaan tuon takia kannata vaik joskus sekin mielessä on käynyt tyyliin kaikki tai ei mitään...

kun muuten suhde voi hyvin.

en ole isännälle ko asiasta puhunut enää aikoihin.

kesällä se vaan taas häiden takia tulee mieleen ja kun kaikki kyselee.

Huoh...

ap