Olen huono kummi :(
Siskoni pyysi minut 6v. sitten pakosta kummiksi, koska ei ollut pahemmin muita vaihtoehtoja. Olen häntä 10v. nuorempi. En ole ollut koskaan kova leikittäjä tai lapsirakas. Päätin, että yritän muistaa lasta muuten. Asumme n. 120km päässä toisistamme ja kummallakin taloudella kiireinen elämäntyyli, mm. talonrakennuksen vuoksi.
Kaikki lahjat ja tervehdyskortit olen muistanut oikeisiin aikoihin. Lahjaksi jotain järkevää ja sitten jokin hauska lapsen ikään suhteutettu krääsäjuttu.
Mitä muuta voin, kuin muistaa lahjoin ja käynnein synttäreillä? Siskoni on tavattoman tarkka kodistaan, sinne ei saa mennä yllätyksenä ilman kutsua. Lapsi on hyvin hyvin allerginen ja meillä on maatila.
Olisin näinä vuosina halunnut antaa kummilahjana yhdessäoloa, mutta vaikea on ollut keksiä sellaista, joka sopisi kummilapsen perheelle.
Nyt kun itse olen raskaana, harmittaa kaikki jutut. Mitäköhän sisko ajattelee surkeasta kummista?
Kommentit (4)
Lähetä joskus kortti, kirje...valokuvia. Sopikaa yhteisistä retkistä vaikka Särkänniemeen, Puuhamaahan tms. Voi koko perhe olla myös mukana.
Ei se kummilapsikaan kovin kummoista kaipaa, ehkä vaan sitä että poikkeat morjenstamassa, olet läsnä
Jos perhe aikoo kuitenkin juhlia, niin eikö ole perheen tehtävä kutsua synttäreille? Eihän sitä tiedä, että onko ne samana päivänä vai seuraavana lauantaina..
Entä pitääkö suomenkielisen kummin muistaa ulkoa koska on suomenruotsalaisen kummilapsen nimipäivä?
Mulla on vain yksi kummilapsi, myös siskoni lapsi. Siskoni tiesi mua pyytäessään, että tulen varmaankin aina asumaan tosi kaukana heistä, joten ei varmaankaan ole yllätys, että niin harvoin näen lasta, mutta silti harmittaa.
Mä tapaan mun kummilasta harvoin. Muistan kyllä joululahjat ja synttärit, ja ehkä pari kertaa vuodessa lähetän jonkun kortin tms. muuten vaan. Ehkä parin kuukauden välein juttelen lapsen kanssa puhelimessa (yleensä silloin kun hän on hoidossa mummolassa, ja äitini pistää lapsen puhelimeen kummillensa juttelemaan), sellaista " no mitäs kaikkea kivaa te ootte tarhassa tehneet" -juttua.
Olen huono leikkimään ja olemaan lasten kanssa yleensäkin. Silloin harvoin kun tapaan kummilasta, en oikein keksi mitä sille sanoisin. Päädyn hämilläni ja kömpelönä ihmettelemään lapsen juttuja ja kyselemään siltä tyhmiä (" mitäs nää laatikot on? ai ne onkin sun auto eikä mitään laatikoita... onks tää tässä ratti? aijaa..." ).
Meidän lasten kummit ei kaikki edes muista syntymäpäivinä/jouluna!