Saisinko rehellisiä vastauksia liittyen parisuhdetilanteeseeni?!

En näe tuollaisella suhteella valoisaa tulevaisuutta. Arki tulee pitkiin suhteisiin ennemmin tai myöhemmin, mutta ei sen tuollaista pitäisi olla.

Meillä on yli 20 vuoden suhde, mutta mielellään tehdään asioita yhdessä ja seksiä harrastetaan viikottain.

Jos noin alussa on asiat noin huonosti, niin ei se siitä paremmaksi yleensä muutu.

Rehellinen mielipiteeni pyynnöstäsi ap on se, että joko mies on kanssasi vain seurustelevan statuksen ylläpitämisen vuoksi tai sitten et ihmisenä ilmennä koko potentiaaliasi. Ihmisissä on aina ne kaksi puolta, että luontaiset ominaisuudet ja sitten tietoinen vaivan näkeminen. Mies voi ehkä tuntea vetoa niihin luontaisiin puoliin, mutta jos olet itseäsi demppaava rassukka niin se vetovoima ei vain voi kasvaa kovin korkealle tasolle. Tämän vastakohta olisi että et synnynnäisesti olisi ollenkaan hänen tyyppiään mutta monimutkaisilla vaivannäkökiemuroilla yrittäisit synnyttää keinotekoisesti vetovoimaa. En voi tietää. Joka tapauksessa suhteen tilanne (en sano että itse suhde) kuulostaa huonolta.

Siispä mitä itse teet omassa elämässäsi joka ei sisälly parisuhteeseen? Mikä tekee sinusta mielenkiintoisen ihmisen? Jos et osaa vastata ap niin kannattaisi nyt ensin tehdä tälle jotain. Jos ei itse tiedä kuka muukaan voi tietää etc.

Kyllä seksiäkin on pitkissä suhteissa ihan säännöllisesti, jos suhde on vakaalla ja onnellisella pohjalla. Miehesi kuulostaa aika lapsenomaiselta, jos suurin osa vapaa-ajasta menee pleikkaan kavereiden kanssa. Kyllä noinkin monen vuoden jälkeen luulisi olevan tulevaisuudelta muutakin toivetta kuin pelata kavereiden kanssa. Ehdotan että käytte vakavan keskustelun molempien haluista ja tarpeista. Niin että miehesikin avautuu asioistaan. Kuulostaa siltä että et saa häntä puhumaan. Oletko tehnyt selväksi että vaihtoehtoja ei ole. Kummankin kannalta on tärkeää ja välttämätöntä että tilanteelle tulee joku muutos. Eihän tuo ole enää parisuhteen kuuloinenkaan suhde.

Haluatko elää loppuelämäsi tuollaisessa suhteessa, vai haluatko miehen joka arvostaa sinua, on kiinnostunut sinusta ja haluaa viettää kanssasi paljon aikaa? Kuulostaa siltä, että teillä on lähinnä kaverisuhde ja miehesi on kanssasi vain sen takia, koska olet nainen. Pitää sinua vain siksi että ois ”joku”.

Vierailija kirjoitti:

Rehellinen mielipiteeni pyynnöstäsi ap on se, että joko mies on kanssasi vain seurustelevan statuksen ylläpitämisen vuoksi tai sitten et ihmisenä ilmennä koko potentiaaliasi. Ihmisissä on aina ne kaksi puolta, että luontaiset ominaisuudet ja sitten tietoinen vaivan näkeminen. Mies voi ehkä tuntea vetoa niihin luontaisiin puoliin, mutta jos olet itseäsi demppaava rassukka niin se vetovoima ei vain voi kasvaa kovin korkealle tasolle. Tämän vastakohta olisi että et synnynnäisesti olisi ollenkaan hänen tyyppiään mutta monimutkaisilla vaivannäkökiemuroilla yrittäisit synnyttää keinotekoisesti vetovoimaa. En voi tietää. Joka tapauksessa suhteen tilanne (en sano että itse suhde) kuulostaa huonolta.

Siispä mitä itse teet omassa elämässäsi joka ei sisälly parisuhteeseen? Mikä tekee sinusta mielenkiintoisen ihmisen? Jos et osaa vastata ap niin kannattaisi nyt ensin tehdä tälle jotain. Jos ei itse tiedä kuka muukaan voi tietää etc.

Niin tämä on hyvä huomio. Että olenko sellainen ihminen, jonka hän kokisi mielenkiintoiseksi. Olen yrittänyt kysellä häneltä, että tunteeko hän vetoa nimenomaan minuun kokonaisuudessaan vai pelkästään nauttii parisuhteessa olemisesta ja sen tuomista tietyistä hyvistä puolista.

Mieheni on hyvin itsenäinen ja niinkuin kerroin, omaa aikaansa arvostava ja olen sen aina ymmärtänyt ja hyväksynyt. Olisi se silti kiva jos aikaa jäisi parisuhteellekin, tottakai.

Tässä olen toivonut että tilanne muuttuisi johonkin suuntaan. Eli että hän itse kertoisi että ei viihdy suhteessa tai että muutosta parempaan tapahtuisi ja hän tekisi sen eteen jotakin.

Ap

Jotkut ovat parisuhteessa, vaikka eivät ehkä koekaan olevansa siihen valmiita. Tai ovat sen kumppaninsa kanssa, koska rakastavat tätä, mutta intohimoa ei ole. Kyllähän tilanteelle voi jotain tehdä ja saada sen syttymään, mutta jaksatko nähdä sen vaivan, kun olet jo viisi vuotta yrittänyt?

Juu, ei kaikki miehet ole hirmuisen intohimoisia. Ja ei , ei se ala puhumaan tunteistaan ja haluistaan.

Kysymys kuuluukin, että minkälaiset asiat sinulle on tärkeimpiä suhteessa?

Olet ollut sällin kanssa viisi vuotta, että ei se tuosta muutu.

Riippuu myös paljon siitä millaisia haaveita sinulla on? Haluatko muuttaa joskus yhteen? Saada lapsia? Onko tällaisista perusasioista keskusteltu? Miltä tuntuu ajatus samanlaisen arjen vietosta tästä eteenpäin seuraavat 5 vuotta?

Eli mieti enemmän siitä lähtökohdasta mitä sinä haluaisit omaan elämääsi ja mihin asioihin sinä itse voit vaikuttaa. Älä lähde vaatimaan asioita kumppanilta, että hänen pitäisi alkaa tarjoilemaan sinulle asioita, joita ei ole viiteen vuoteen tarjoillut.

Ap, haluat muuttaa miestä. Se ei tule onnistumaan. Jos et halua että nykyisenkaltainen tilanne jatkuu, niin eroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehellinen mielipiteeni pyynnöstäsi ap on se, että joko mies on kanssasi vain seurustelevan statuksen ylläpitämisen vuoksi tai sitten et ihmisenä ilmennä koko potentiaaliasi. Ihmisissä on aina ne kaksi puolta, että luontaiset ominaisuudet ja sitten tietoinen vaivan näkeminen. Mies voi ehkä tuntea vetoa niihin luontaisiin puoliin, mutta jos olet itseäsi demppaava rassukka niin se vetovoima ei vain voi kasvaa kovin korkealle tasolle. Tämän vastakohta olisi että et synnynnäisesti olisi ollenkaan hänen tyyppiään mutta monimutkaisilla vaivannäkökiemuroilla yrittäisit synnyttää keinotekoisesti vetovoimaa. En voi tietää. Joka tapauksessa suhteen tilanne (en sano että itse suhde) kuulostaa huonolta.

Siispä mitä itse teet omassa elämässäsi joka ei sisälly parisuhteeseen? Mikä tekee sinusta mielenkiintoisen ihmisen? Jos et osaa vastata ap niin kannattaisi nyt ensin tehdä tälle jotain. Jos ei itse tiedä kuka muukaan voi tietää etc.

Niin tämä on hyvä huomio. Että olenko sellainen ihminen, jonka hän kokisi mielenkiintoiseksi. Olen yrittänyt kysellä häneltä, että tunteeko hän vetoa nimenomaan minuun kokonaisuudessaan vai pelkästään nauttii parisuhteessa olemisesta ja sen tuomista tietyistä hyvistä puolista.

Mieheni on hyvin itsenäinen ja niinkuin kerroin, omaa aikaansa arvostava ja olen sen aina ymmärtänyt ja hyväksynyt. Olisi se silti kiva jos aikaa jäisi parisuhteellekin, tottakai.

Tässä olen toivonut että tilanne muuttuisi johonkin suuntaan. Eli että hän itse kertoisi että ei viihdy suhteessa tai että muutosta parempaan tapahtuisi ja hän tekisi sen eteen jotakin.

Ap

Missasit ap nyt hieman pointin tässä. Oman itsen pohtiminen ei ole sitä että yrittää miettiä miten olisi juuri sellainen kuin se tai tuo ihminen haluaisi. Se tarkoittaa sitä että selvität mitä olet ihan riippumatta muista ihmisistä. Se on kuitenkin sellainen asia johon joku jossain tuntee vetoa.

En halua käyttää näin voimakasta kieltä mutta sinun tasapaino on liikaa tässä yhdessä ihmisessä. Se on erittäin ymmärrettävä piirre kaikissa ihmisissä jotka haluaa syviä parisuhteita, mutta paradoksaalisesti niitä syviä suhteita löytää paremmin kun tutkii itsensä paremmin eikä koko ajan mieti mitä se toinen tai ne toiset toivoo sinulta. Yleensä ne oikeat ihmiset toivoo että olet enemmän oma itsesi.

Ymmärrän kyllä. Minulla meni 20 vuotta ja enemmän tämän ymmärtämisessä. Ajattelin aina, että jos vain tarpeeksi keskityn siihen toiseen ihmiseen niin osun "oikeaan". Yritän ap säästää aikaasi. Älä käytä niin paljon energiaa siihen. Ota vähän etäisyyttä, ei mitenkään ilkeällä tavalla, mutta ota itseksesi jokin tila kuunnellaksesi itseäsi. Älä kuuntele näitä palstan tai muun maailman vouhkaajia jotka yrittää leimata kokonaisia sukupuolia tai ihmisryhmiä tietynlaiseksi. Heillä on paha ja turhautunut olla mutta sen ei tarvitse tehdä sinun elämästäsi ihan hirveää. Vain mieti omat jutut, tavoitteet, omat piirteesi tai mitä toivot. Jos näyttää siltä että ne jutut sopisi hyvin tämän nykyisen miehen kanssa, tuo niitä enemmän esiin. Jos näyttää siltä että ei todellakaan, älä jatka elämää hänen kanssaan. Pilaat vain aikaa itseltäsi ja häneltä. Tsemppiä ja kaikkea hyvää.

Jospa eroat hänestä ja katsot mitä siitä seuraa. Tuleeko ollenkaan ikävä. Veikkaan, että ei tule. Poikaystäväsi kyllä pahoittaa mielensä ainakin hetkeksi.