Pakko kysyä yleisesti, koska toisessa ketjussa puhutaan ko. aiheesta: onko teidän mielestä paljon jos vuoden aikana yhdestä kouluaineesta on jäänyt kaksi kertaa tekemättä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, no ei ole paljoa. Laskekaa yhteen kaikki vuoden oppitunnit ja sitten laskekaa montako prosenttia kaksi kertaa siitä on...

No, vaikkapa matikka, jota olisi vaikka kaksi kertaa viikossa:

Lukuvuodessa on noin yhdeksän kuukautta; kuukaudessa on noin neljä viikkoa; viikossa on noin kaksi oppituntia. Yhteensä tämä tekee noin 72 oppituntia, josta kaksi oppituntia on vähän alle 3 %.

Monessa oppiaineessa käydään läpi yksi asiakokonaisuus ja sitten siirrytään seuraavaan juttuun. Jos jättää läksyt pari kertaa peräkkäin tekemättä, yhden osa-alueen osaaminen voi jäädä todella heikoksi.

Nyt on kyllä vähän saivartelun makua. 

Tätä voi minusta miettiä vähän myös omalle kohdalle: montako kertaa vuodessa unohdan (tai tietoisesti jätän tekemättä jonkin työasian) määräpäivään mennessä, montako kertaa jää joku lasku maksamatta, joku lapsen harrastusasia hoitamatta, unohdan päivä toisensa perään varata lääkärin/soittaa neuvolaan ym., suunnittelen peseväni koneellisen pyykkiä illalla, mutta jääkin pesemättä... Vähän armoa kaipaisin lapsillekin, joiden työtä koulu on. Jatkuvalle unohtelulle selvittäisin onko selkeitä syitä miksi tehtävät jäävät tekemättä, mutta yksi silloin ja toinen tällöin on elämää. Ei heikennä oppimista satunnaisesti tapahtuessaan. Itseä ärsyttää suunnattomasti opettajat, jotka kirjaavat jokaisen viivottimen unohduksen ja eivät toisaalta huomioi mitenkään sitä kaikkea hyvää, mitä oppilaassa on. Eihän heitäkään työssään tökätä joka kerran ja kannella esimiehelle kun kokeiden palautus viivästyy, kokeen pisteet on laskettu väärin, luokan keskiarvo kokeesta on luokattoman matala (opetuksessa tai kokeessa vikaa), tunti on huonosti valmisteltu, opettaja ei muista mitä on antanut läksyksi...

Vierailija kirjoitti:

Tätä voi minusta miettiä vähän myös omalle kohdalle: montako kertaa vuodessa unohdan (tai tietoisesti jätän tekemättä jonkin työasian) määräpäivään mennessä, montako kertaa jää joku lasku maksamatta, joku lapsen harrastusasia hoitamatta, unohdan päivä toisensa perään varata lääkärin/soittaa neuvolaan ym., suunnittelen peseväni koneellisen pyykkiä illalla, mutta jääkin pesemättä... Vähän armoa kaipaisin lapsillekin, joiden työtä koulu on. Jatkuvalle unohtelulle selvittäisin onko selkeitä syitä miksi tehtävät jäävät tekemättä, mutta yksi silloin ja toinen tällöin on elämää. Ei heikennä oppimista satunnaisesti tapahtuessaan. Itseä ärsyttää suunnattomasti opettajat, jotka kirjaavat jokaisen viivottimen unohduksen ja eivät toisaalta huomioi mitenkään sitä kaikkea hyvää, mitä oppilaassa on. Eihän heitäkään työssään tökätä joka kerran ja kannella esimiehelle kun kokeiden palautus viivästyy, kokeen pisteet on laskettu väärin, luokan keskiarvo kokeesta on luokattoman matala (opetuksessa tai kokeessa vikaa), tunti on huonosti valmisteltu, opettaja ei muista mitä on antanut läksyksi...

Minusta taas opettajan pitää kirjata kaikki ylös. Kun arviointi tehdään, niistä kirjauksista on hyötyä ja ovat myös arvioinnin perusteena.