Lue keskustelun säännöt.
Loppuraskaus, pahantuulinen mies
08.06.2021 |
Puranpa ongelmaani tänne, kun en missään muuallakaan kehtaa tästä puhua...
Meillä on kaksi lasta, 2v ja 7v. Odotan toivottua, kolmatta ja samalla myös viimeistä lastamme nyt aika lailla viimeisilläni. Pari viikkoa sitten todettiin, että mulla on verenpaineet koholla ja kovien supisteluiden takia käskettiin himmailla nosteluita ym rehkimisiä. Nämä ihan miehen kuullen lääkäriltä, joten tietää tosiaan tilanteen. Sain luvan olla kotona, kunhan lepään, seurailen paineita ym. Maanantaina käynnistys.
Toki teen osani kotitöistä, vietän lasten kanssa aikaa ja teen asioita mitä vain suinkin pystyn. Just nyt se ei ole hirveän paljon, normaalisti teen paljon enemmän.
Raskaus on muuten sujunut kivasti, ja nämä rajoitteet on tosiaan nyt tulleet ihan loppuvaiheessa. Eli ei mistään viikkokausien kuormittavasta tilanteesta ole kyse. Itse hoidan omien töiden lisäksi nämä arjen asiat normaalisti suurimmaksi osaksi itse, joten tiedän, miten homma toimii.
No joo. Ongelmaan.
Mies on nyt ollut viikon kotona, ja on koko ajan aivan perkeleen pahalla päällä. Jatkuvaa äyskimistä ja tiuskimista sekä piikittelyä niin minulle kuin lapsillekin.
Syyksi riittää, ettei saa tehdä jotain projektia rauhassa niin pitkään, kuin huvittaa. Esimerkiksi jos on useamman tunnin tehnyt asiaa x ja se keskeytyy kysymykseen "Tulisitko kahville välillä?" niin mies äkäilee. Lopettaa tekemisensä kesken, paiskaa tavarat niille sijoilleen ja teatraalisesti huokaillen marmattaa että voihan tämän tietysti jättää tekemättäkin. (Kyse ei siis ole projektista, joka olisi just nyt saatava valmiiksi.)
Isommille ostoksille olen tarvinnut miehen kaveriksi (=auttamaan taaperon ja kassien kanssa) ja lopulta niistäkin reissuista on tullut vain pahaa mieltä, kun mies on ruvennut äkäilemään ajan kulusta ja siitä ettei nyt voida pysähtyä ostamaan janoaan valittavalle taaperolle juomaa, "kun tässä menee koko päivä".
Olen miehelle pahoitellut, että nämä pari viime viikkoa ovat nyt tällaisia. Olen myös kysynyt, mikä oikein on se perimmäinen syy, miksi on koko ajan huonolla tuulella.
No syyt ovat tällaisia:
- Kun lapset kiukuttelevat
- Kun lapset sotkevat
- Kun lapset eivät aina muista laittaa tavaroita paikoilleen
- Kun taaperon vatsa on nyt helteillä ollut sekaisin ja on joutunut pestä pyllyä ja vaatteita
- Kun 7v haluaisi tehdä muutakin kuin olla kotona
- Kun taapero ei istu niin kuin kirkossa iskän projektien aikana, vaan haluaisi touhuta mukana
- Kun lattialla on hiekkaa
- Kun jompikumpi lapsista kaataa vahingossa vettä lattialle
Jne. Ei kuulemma kummempaa.
Maanantaina tosiaan käynnistys, kuten jo yllä kerroin, mutta tiedättekö, tämä jatkuva raivoaminen saa minutkin alakuloiseksi ja pahalle mielelle, ja tuntuu että koko sakki saa olla miehen äkäilyn takia varpaisillaan.
En mä nyt tiedä, mitä tällä haen. Neuvoja, miten toimia, tai neuvoja, miten kestää vielä hetki miehen äkäilyjä.
Tällä hetkellä tuntuu lähinnä siltä, että vauvan synnyttyä pakkaan kolmikon autoon ja lähden lasten kanssa mökkeilemään viikoksi, kahdeksi, ja jääköön äkäpussi kotiin kaikessa rauhassa.
Kommentit (44)
Äkäilevän äijän muija kirjoitti:
No tota noin, en ole raskaana enkä mitään muutakaan erikoista pode, kunhan olen olemassa. Ongelmaan. Mies äkäilee ja tosiaankin, ihan älyttömän pienestä ja siitä minä tulistun, ei siis millään jaksaisi sulattaa. Minun mielestä äkäilevä MIES on jopa pahempi kuin äkäilevä NAINEN. Mies muuttuu äkäiltäessä äärimmäisen vastenmieliseksi ja jopa ämmämäiseksi ja ämmämäinen mies on kauheinta mitä tiedän. Minäkin äkäilen joskus, joo, mutta minut on suhteellisen helppo lepyttää, kuitenkin..., mutta tuntuu, että mies äkäilee äkäilemistään puhuu tai sanoo mitä vain. Saa perkele äkäillä ihan rauhassa, vaikka koko kesän, täytyy keksiä jotain...!
Kuulostaa raskaalta. Itse koen miehen äkäilyn raskaaksi juuri siksi, että useimmiten olen itse hoitanut tietyt jutut ilman minkäänlaista numeron tekemistä, kun täysin normaaleja asioita ovat. Ja nyt kun en pysty, tuntuu, että pitäisi potea huonoa omatuntoa.
Mutta ehkä me tosiaan lähdetään kolmikon kanssa mökkeilemään, kunhan vauva on syntynyt.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nythän sinä olet joutunut lepäämään ja tekemään vähemmän. Mies on tajunnut, että HEI lapsista on vaivaa arkipäivässä?! Minä istuttaisin pöytään ja pakottaisin vastaamaan MIKSI hän kiukuttelee. Tätä se on ollut sinulla jo kauan aikaa ja olet selvinnyt kiukuttelematta ja nyt tyyppi ei kestä muutamaa päivää lapsiarkea?
Usko pois, sieltä tulee tunnustus, että hän ei uskonut tämän olevan tällaista....
Vierailija kirjoitti:
Taas niin keksitty tarina kuin olla voi.
Kyllästyttää nämä tyhjänpäiväiset mielikuvituksesta väännetyt provot.
Voi kun olisikin.
Ap
Kuulostaa siltä, ettei mies ole ollenkaan tyytyväinen perhe-elämään. Ja vielä uusikin tulossa.
Mä en ymmärrä miten voi kuvitella, että voi vääntää jotain projekteja pitkin päivää kun on talo täynnä pieniä lapsia. Iskikö nyt kenties todellisuus päin näköä?
Vierailija kirjoitti:
Stressi saa ihmisen äkkäilemään melkein joka asiasta. Ehkä tuntee myös pelkoa/huolta tulevasta synnytyksestä ja vauvasta. Miehet kun eivät osaa hyvin pukea sanoiksi huoliaan, niin purkautuu sitten tuolla tavalla kiukuttelemalla. Kokenut saman. Tuo ei todellakaan tarkoita mitään sen vakavampaa,olen varma.
Olin tulossa sanomaan samaa. Itse stressaantuneena äkäilen kaikesta. Ja tätä tekee ihan ns. positiivinen stressikin. Ei varmasti tunnu puolisosta kivalta mutta meillä on puhuttu tästä paljon ja mieheni koittaa vaan antaa äkäilyni mennä ohi korvien nyt kun ymmärtää mistä on kyse.
Veikkaan että synnytyksen jälkeen mies rauhoittuu. Onhan tuo kova paikka hänellekin kun lapsi tulee ja vaimon vointi on huonompi, tilanne voi ihan pelottaakin mutta asiaa ei välttämättä saa puettua sanoiksi tai edes tajuttua itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odotan neljättä ja pari kuukautta olin todella huonovointinen ja lähestulkoon vuodepotilas. Mies alkoi kiukuttelemaan, että on orja kun joutuu tekemään kotitöitä. Itse siis olen ennen tehnyt aika pitkälti kaiken. No, varmaa ainakin on, ettei viidettä enää tule.
On siinä yhdelle naiselle tekemistä, lepytellä ja hyysäillä kahta lasta, yhtä vaalia rintojensa alla ja vielä äkäilevä äijä siinä sivussa, en vaihda rooleja kanssasi. Ehkä tilanne helpottuu, tai, ehkä kuitenkin ei helpotu, koska mies luettelee kaikkea sitä syyksi huonotuulisuuteensa, jota normaali arki juurikin on. Onkohan hän miettinyt, mihin on ryhtynyt, vähän tuntuu siltä, ettei oikein osaa hahmottaa, mitä tuollaisen katraan kanssa oleminen edellyttää. Ei kaikista ole kaikkeen. Olenkin ihmetellyt enempi kuin sata kertaa, miksi ihmiset haluavat lapsia, edes yhtä, saati kolmea neljää ja sitten valittavat joka paikassa kuinka raskasta on. Minä olen tiedostanut sen jo heti alkuunsa, ettei tämä varmaan mitään leijumista tule olemaan. Jotenkin vastenmielistä valittamista siitä, mitä itse on mennyt tekemään ja saanut aikaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskaushormoonit eivät jää vain naisen kehoon. Raskaus vaikuttaa välillisesti myös miehen hormonitoimintaan, joka aiheuttaa erinäköisiä reaktioita miehissä.
Miksi mies on nyt kotona? Oliko ajatellut pitää lomaa ennen lapsen syntymää ja tehdä omia projekteja valmiiksi, kun syntymän jälkeen ei sitten ehdi? Nyt sitten ei voikaan keskittyä projektiin kunnolla, eikä oikein osaa käsitellä muuttuneita suunnitelmia.
Taustalla voi olla myös pelko ja huoli sinusta ja vauvasta. Etenkin jos aiemmat raskaudet ovat menneet hyvin, voi uusi tilanne stressata. Ei kuitenkaan osaa purkaa sanoiksi tuntemuksiaan. Samasta syystä ei halua lähteä kavereille, koska haluaa olla paikalla valmiina, jos jotain tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti mies on halunnut lisää lapsia, koska on ajatellut sillä lailla kahlita naisen kotiin. Ehkäpä halusi myös leikkikavereita itselleen. Ei kuitenkaan tajunnut olevansa isä eikä kaveri, jolloin omakin työtaakka kasvaa. Luuli sinun hoitavan kaiken. Puhuttelun paikka. Muistuta, että hän on ollut se, joka on halunnut monta lasta. Sinä olet lapset kantanut, ja se on kovaa työtä. Kaipa se lapsen syntymä on aina jonkinlainen kriisin ja hämmennyksen paikka, mutta nyt olisi aika ryhdistäytyä ja aikuistua. Lapset luultavasti kiukuttelevat, koska isäkin kiukuttelee ja tunnelma on kireä. Lisäksi lakkaat pyytämästä miestä kahville, juokoot kylmänä tai olkoot ilman.
Näin minäkin olen ajatellut, siis että lastek kiukuttelu heijastelee nyt miehen pahaa tuulta ja toisaalta varmaan sitäkin, ettei äiti nyt tee niitä kaikkia juttuja mitä normaalisti on voinut tehdä.
Tosiaan tuon kahville pyytämisen lopetinkin, ja olen antanut äijän tehdä projektejaan rauhassa millään tavalla katsomatta tai kommentoimatta asiaa. Sekään ei kuitenkaan riitä, kun häntä ärsyttää sekin, jos 7v käy kyselemässä häneltä jotain projekteihin liittyvää tai mitä vain.
Rasittavaa. Lapselle olen sanonut, ettei kannata välittää ja että on menemättä sinne iskän hommiin, kun siellä kerran tulee paha mieli. Mutta tietysti tulee paha mieli lapsenkin puolesta. :(
2v:lle näitä ei edes saa kunnolla selitettyä, ja varmaan pientä hämmentää, kun normaalisti iskän juttuihin on saanut mennä mukaan.
Ap
Tuo oli erittäin hyvä ilmaisu, positiivinenkin stressi saa äkäilemään ja käyttäytymään huonosti, se on juurikin näin. Pitääpä pohtia asiaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Odotan neljättä ja pari kuukautta olin todella huonovointinen ja lähestulkoon vuodepotilas. Mies alkoi kiukuttelemaan, että on orja kun joutuu tekemään kotitöitä. Itse siis olen ennen tehnyt aika pitkälti kaiken. No, varmaa ainakin on, ettei viidettä enää tule.
Meillä myös tämä kolmas on nyt viimeinen, tosin oli tiedossa jo alunperinkin... Mutta mies on meillä se kuumeilija, joten voi olla, että asiasta vielä keskustellaan. En kuitenkaan enää toista kertaa jaksa tällaista, vaikka nyt sitten onkin vain parin viikon raskaampi tilanne. Toivoa sopii, että tilanne rauhoittuu ja paranee..
Ap
Eiköhän se ole vaan stressiä. Nykyinen ja tuleva työmäärä voi ahdistaa ja se on ihan ok, sitten kun se kolmaskin lapsi on sylissä niin ei sitä antaisi pois. Lapset kasvaa koko ajan hurjaa vauhtia, ensi kesänä isommat on taas vähän isompia ja vauvavuosi on ohi. Vaikka sinua itseäsikin varmasti ärsyttää, yritä olla provosoitumatta miehen äksyilyistä. Vala uskoa siihen, että kyllä te tästä yhdessä selviätte. Välillä jos mieheni alkaa kiukuttelemaan tyhjästä, en lähdekään siihen mukaan vaan menen halaamaan häntä. Usein tilanne menee sillä ohi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies on nyt kotona? Oliko ajatellut pitää lomaa ennen lapsen syntymää ja tehdä omia projekteja valmiiksi, kun syntymän jälkeen ei sitten ehdi? Nyt sitten ei voikaan keskittyä projektiin kunnolla, eikä oikein osaa käsitellä muuttuneita suunnitelmia.
Taustalla voi olla myös pelko ja huoli sinusta ja vauvasta. Etenkin jos aiemmat raskaudet ovat menneet hyvin, voi uusi tilanne stressata. Ei kuitenkaan osaa purkaa sanoiksi tuntemuksiaan. Samasta syystä ei halua lähteä kavereille, koska haluaa olla paikalla valmiina, jos jotain tapahtuu.
Näin juurikin oli tarkoitus, ja nyt suunnitelmat sitten muuttuivat.
Täytyy jäädä miettimään tätä kirjoittamaasi, voi olla, että tästä juuri on kyse.
Ap
Tarviiko kaikkea aina liioitella.
Mies voi olla ihan hyvä nykyinen ja tuleva isä, vaikka nyt syystä tai toisesta kiukuttaa.
Kyllä minullakin naisena on välillä aikoja, jolloin kaikki tuntuu raskaalta ja ärsyttää vähän kaikki, mutta silti olen ihan sitoutunut mieheeni ja lapsiini.
Osa täällä vähän ylianalysoi tilannetta, kun nyt mies on jo lähdössä eikä muka halua lapsiaan. On ihan normaalia olla välillä kiukkuinen, vaikka rakastaakin lapsiaan. Toki kurjaa ap:n puolesta, koska loppuraskaus on muutenkin rankkaa.
Mies sitä mies tätä
ja naiset ovat aina täydellisiä ja aurinkoisia
Vierailija kirjoitti:
Ei ole aidosti halunut noin montaa lasta. Kyllä hän siitä häipyy ja jäät lasten kanssa yksin
No aphän kertoo ettå mies on nimenomaan halunnut.
Ja vaikka lapsi olisi ei-toivotusti alkunsa saanut mutta se on päätetty pitää niin se on molempien vanhempien vastuilla yhtä paljon. Vanhenman vastuu ei katoa.
Ja tuo että mies siitä häipyy? Hyvä vitsi. Kukahan sitä parkaa sitten paapoisi. Mies ei pärjää yksin.
Pelolta/voimattomuudeltahan tuo vaikuttaa. Siis miehesi olotila: sinun ja vauvan vointi/olo on hänelle kova paikka. Huolestunut, eikä osaa sanoittaa, vaan purkaa sen ko. tavoin.
Stressi saa ihmisen äkkäilemään melkein joka asiasta. Ehkä tuntee myös pelkoa/huolta tulevasta synnytyksestä ja vauvasta. Miehet kun eivät osaa hyvin pukea sanoiksi huoliaan, niin purkautuu sitten tuolla tavalla kiukuttelemalla. Kokenut saman. Tuo ei todellakaan tarkoita mitään sen vakavampaa,olen varma.