Avioliitto, jossa pieniä lapsia. Kumpi pitää priorisoida - lapset vai parisuhde?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

No kyllä pyykkiä ja tiskiä tulee yhden ihmisen verran lisää. Lisäksi pitää imuroida ja mopata useammin, koska se vauva möheltää lattialla ja nuolee kaikki pinnat. Ei meillä koirataloudessa aiemmin niin piitattu, vaikka olikin hiukan hiekkaa lattialla, mutta vauvan kanssa pitää olla puhdasta.

- ohis

Kyllähän sitä saa lisättyä kotitöitä joo, jos ylihygieniseksi alkaa.

Huomaa kyllä, että sinä olet vauvana nuollut aika kasan hiekkaa lattioilta ja että se päätynyt jonnekin muualle kuin pyttyyn kierimään.

Huomaa, että sä et. Mistä sä luulet, että nykyiset allergiat ja monet sairaudet johtuu? Aivan, ylihygienisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Pyykinpesua, siivousta, ruoanlaittoa ja tiskiä. Vauva on vauva kunnes oppii kävelemään, mutta ei silti vain makaa hiljaa ja siististi paikallaan tai tissillä.

Mutta ihan samat työt ne on kahden aikuisenkin taloudessa.

Jep, niitä vaan on paljon vähemmän ja ne voi tehdä silloin kun huvittaa, tai jättää tekemättä.

Ja vauvan kanssako ei voi? Voi kuule, kyllä voi jättää tekemättä ihan samalla tavalla jos haluaa. Vauva/lapsi ei rikki mene, jos yhtenä päivänä et puunaa joka nurkkaa.

Ei voi. 

Me ollaan jo kaksin ja siivotaan jotakuinkin kerran kuukaudessa. Vauvan kanssa siivottiin viikottain, mokoma konttasi ja söi kaiken lattioilta.

Kukaan ei enää puklaa meidän lakanoihin tai vaatteisiin. Puhtaista vaatteista ei ole pulaa, hapan maito ei haise.

Tänään käytiin ulkona syömässä, kun ei huvita laittaa ruokaa helteellä. Ateriaväli on helposti 8 h. Vauvan kanssa ei voi olla.

Jatkanko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Oletko tosissasi? Pieni vauva pulauttelee ja kakkii niin että kakkaa on pahimmillaan niskassa asti, joten pyykkiä tulee ihan uusia määriä. Jos vauva syö pullomaitoa, pitää pulloja steriloida. Kun vauva syö soseita, niiden tekeminen vie runsaasti aikaa. Ja imetys on järkkyä, maitoa valuu niin, että lakanat pitää vaihtaa joka päivä, koska se päivän vanha maito HAISEE siellä sängyssä. Itse nukuin ison kylpypyyhkeen päällä, ja se oli joka aamu märkä ja haisi maidolle. Joten joo, kyllä kotitöitä tulee lisää.

Mutta kyllä se itse vauvan hoito vie eniten aikaa. Vauvaa imetetään monta tuntia päivässä, pahimmillaan pari tuntia kerrallaan, ja sitten on vaipanvaihdot, kylvyt, valveillaoloajan hoitaminen, vaatteiden vaihdot jne.

Joopa, voihan joka asiasta tehdä numeron, toki. Itse en pidä lasten hoitoa urakkana eikä se pyykkimääräkään nyt kyllä puristele, oikein hyvin ehtii tehdä siinä ajassa minkä olisi töissä kuluttanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Pyykinpesua, siivousta, ruoanlaittoa ja tiskiä. Vauva on vauva kunnes oppii kävelemään, mutta ei silti vain makaa hiljaa ja siististi paikallaan tai tissillä.

Mutta ihan samat työt ne on kahden aikuisenkin taloudessa.

Meillä tuli noin 2-3 koneellista pyykkiä kahdelta ihmiseltä viikossa. Kun taloon tuli vauva niin pyykkiä tuli 2 koneellista päivässä. Tämä siksi että vauva pulautteli aivan mielettömäti.

Lattioita piti pestä monta kertaa päivässä kun lapsi okseni niin se levisi neliölle jne.

Käytännössä kotityön määrä moninkertaistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Miten niin? Kyllä naisenkin elämä säilyy ihan samanlaisena, miksi ei säilyisi?

Jos lisäät päiväohjelmaasi välitöntä reagointia vaativan tehtäväpaketin, joka vie noin 14 tuntia vuorokaudessa, ajankohtina, joihin et voi itse vaikuttaa ja jotka vaihtelevat päivittäin, voit katsoa itse kuinka hyvin onnistuu jatkaa kaikkea sitä, mitä teit aikaisemmin. Jonkin, melkein kaiken, on väistyttävä vastasyntyneen tullessa.

Ekat vkot joo, sen jälkeen se on itsestä ja puolisosta kiinni. Olen tämän kolme kertaa ottanut päiväohjelmaani eikä mun peruselämäni, ystäväni, harrastukseni tai se mun parisuhteeni ole muuttuneet. Elämään on vain tullut yksi ”asia” lisää, kolme kertaa. Yksikään ei ole ollut multa pois, mitään en ole menettänyt.

Mä lisäisin kyllä jokerikortin. Aina on se osa asioita, joihin et voi vaikuttaa. Tuurilla ne laivatkin seilaavat.

Erityisen aikuisen äiti

Joo, nyt puhun neurotyypillisten lasten vanhemmista. Aina on ääripäitä, se on selvä. Voimia vaan edelleen.

Kiitos, hän on maailmalla jo.

Ihan mitä tahansa muutakin voi sattua, myös neurotyypillisessä perheessä. 

Toki voi, mutta eipä sitä voi etukäteen murehtia. Niin kauan, kun mitään odottamatonta ei ole tapahtunut, perheen jokaisen yksilön elämä on siitä kiinni millaiseksi sen rakentaa.

Kyllä. On hyvä, että ymmärrät arvostaa sitä tuuria, joka teillä on ollut tähän mennessä. Mikään itsestäänselvyys se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä molemmat töissä ja yksi 2v lapsi. Lapsi hoidetaan 50-50 aika tasan.

Parisuhde-aikaa ei ole. Meillä on yksi yhteinen asia enää, lapsemme.

Aamulla minä puen lapsen ja mies vie päiväkotiin.

Töiden jälkeen mies hakee lapsen ja minä saan 30 min tv aikaa.

Sitten leikimme lapsen kanssa vuorotellen toisen tehden kotitöitä.

Illalla nukutamme lasta vuoroissa, vaihto n. 30 min välein. Prosessi voi viedä 2-3h.

Väsyneempi menee nukkumaan, yleensä minä, ja virkeämpi saa tv:n tunniksi pariksi.

Saunaan emme pääse yhdessä, koska ei taaperoa voi jättää yksin. Välillä minä käyn kavereilla, mies ei koskaan.

Välillä käymme lapsen ikävaiheen mukaisesti uimassa/luonnossa/leikkipuistossa, tms. Siellä olemme lapsenvahteja, emme kuhertelemassa. Haaveilen erosta, jotta saisin ekaa kertaa kahteen vuoteen vain olla yli 2h kerrallaan, mutta en ole niin itsekäs, että tästä lähtisin.

Tuntuu tosi rasittavalta. Miksi pitää toisen leikkiä lapsen kanssa jos toinen tekee jotain? Eikö lapsi osaa olla itsekseen yhtään?

Myös tuo nukutusrituaali on tosi pitkä, miksi on noin mennyt?

Pletteko puhuneet neuvolassa tai yrittäneet jotain keinoa millä rituaali ei olisi noin pitkä?

Kaksivuotias yleensä nukkuu aika helposti jos saa tarpeeksi toimintaa päivällä, varsinkin kun aamulla pitää nousta tarhaan.

Lapsi taitaa vain pitää jonain leikkinä nukutusta ja saa pitää äidin tai isän seuranaan. Ei malta nukkkua.

Ei yhden 2-vuotiaan lapsen hoidon noin sitovaa pidä olla.

Ei pahalla, mutta se on tosiasia.

Kannattaisi ottaa muita ihmisiä välillä hoitamaan tai viedä yökylään. Tottuisi muihinkin kuin vanhempiinsa.

Myös nukutus saattaisi kotonakin muuttua kun joku muu laittaa nukkumaan ilman noin pitkää ohjelmanumeroa.

Lapsi oppisi nukkumaan iltarutiinien jälkeen hiukan helpomminkin.

Nukkumaanmeno on kyllä oikea show. Siihen kuuluu pesut, pukemista, sängyssä pomppimista, laulut, jne. Välillä isä saa lukea iltasatuja, välillä huutaa naama punaisena, kunnes äiti tulee nukuttamaan.

Pyrimme antamaan erilaisia virikkeitä, mutta yksin ei leiki pitkiä aikoja, ja saattaa päättää vaihtaa leikin lennossa johonkin vaaralliseen (kiipeää jo melkein mihin vain). Jos on 2 min hiljaisuutta, niin sitä ko juoksee katsomaan, että mikä on. Isovanhemmat katsovat välillä muutaman tunnin, yleensä jos molemmilla on töissä pitkä päivä. Korona aikaan ei oikein ole uskaltaneet, kun poika on hoidossa. Ehkä 3v neuvolassa tästä pitäisi puhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Pyykinpesua, siivousta, ruoanlaittoa ja tiskiä. Vauva on vauva kunnes oppii kävelemään, mutta ei silti vain makaa hiljaa ja siististi paikallaan tai tissillä.

Mutta ihan samat työt ne on kahden aikuisenkin taloudessa.

Jep, niitä vaan on paljon vähemmän ja ne voi tehdä silloin kun huvittaa, tai jättää tekemättä.

Ja vauvan kanssako ei voi? Voi kuule, kyllä voi jättää tekemättä ihan samalla tavalla jos haluaa. Vauva/lapsi ei rikki mene, jos yhtenä päivänä et puunaa joka nurkkaa.

Ei voi. 

Me ollaan jo kaksin ja siivotaan jotakuinkin kerran kuukaudessa. Vauvan kanssa siivottiin viikottain, mokoma konttasi ja söi kaiken lattioilta.

Kukaan ei enää puklaa meidän lakanoihin tai vaatteisiin. Puhtaista vaatteista ei ole pulaa, hapan maito ei haise.

Tänään käytiin ulkona syömässä, kun ei huvita laittaa ruokaa helteellä. Ateriaväli on helposti 8 h. Vauvan kanssa ei voi olla.

Jatkanko?

Ei kannata jatkaa, sun oma ongelmasi, jos muutit elämäsi niin totaalisesti, että edelleen vit*ttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Oletko tosissasi? Pieni vauva pulauttelee ja kakkii niin että kakkaa on pahimmillaan niskassa asti, joten pyykkiä tulee ihan uusia määriä. Jos vauva syö pullomaitoa, pitää pulloja steriloida. Kun vauva syö soseita, niiden tekeminen vie runsaasti aikaa. Ja imetys on järkkyä, maitoa valuu niin, että lakanat pitää vaihtaa joka päivä, koska se päivän vanha maito HAISEE siellä sängyssä. Itse nukuin ison kylpypyyhkeen päällä, ja se oli joka aamu märkä ja haisi maidolle. Joten joo, kyllä kotitöitä tulee lisää.

Mutta kyllä se itse vauvan hoito vie eniten aikaa. Vauvaa imetetään monta tuntia päivässä, pahimmillaan pari tuntia kerrallaan, ja sitten on vaipanvaihdot, kylvyt, valveillaoloajan hoitaminen, vaatteiden vaihdot jne.

Joopa, voihan joka asiasta tehdä numeron, toki. Itse en pidä lasten hoitoa urakkana eikä se pyykkimääräkään nyt kyllä puristele, oikein hyvin ehtii tehdä siinä ajassa minkä olisi töissä kuluttanut.

Tuleeko teillä ne puklut ja löysät kakat lakanoihin nätisti virka-aikana. Meidän lapset eivät sellaista osanneet. Joten ei niitä hommia pystynyt työpäivän ajalle ajoittamaan. Lakanoidenvaihto ja kakkapyykki saattoi yllättää milloin vain.

Muutenkin, minä en ole mikään kodinhengetär vaan luonnontieteiden alalla töitä tekevä asiantuntija. Ei minulla ole mitään intoa ja halua käyttää elämässäni tunteja päivässä johonkin kodinhoitoon. Tein toki, jos oli pakko, mutta ei äitiys tee naisesta mitään kodinkoneita. Kyllä siihen on ihan täysi oikeus kypsähtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Oletko tosissasi? Pieni vauva pulauttelee ja kakkii niin että kakkaa on pahimmillaan niskassa asti, joten pyykkiä tulee ihan uusia määriä. Jos vauva syö pullomaitoa, pitää pulloja steriloida. Kun vauva syö soseita, niiden tekeminen vie runsaasti aikaa. Ja imetys on järkkyä, maitoa valuu niin, että lakanat pitää vaihtaa joka päivä, koska se päivän vanha maito HAISEE siellä sängyssä. Itse nukuin ison kylpypyyhkeen päällä, ja se oli joka aamu märkä ja haisi maidolle. Joten joo, kyllä kotitöitä tulee lisää.

Mutta kyllä se itse vauvan hoito vie eniten aikaa. Vauvaa imetetään monta tuntia päivässä, pahimmillaan pari tuntia kerrallaan, ja sitten on vaipanvaihdot, kylvyt, valveillaoloajan hoitaminen, vaatteiden vaihdot jne.

Joopa, voihan joka asiasta tehdä numeron, toki. Itse en pidä lasten hoitoa urakkana eikä se pyykkimääräkään nyt kyllä puristele, oikein hyvin ehtii tehdä siinä ajassa minkä olisi töissä kuluttanut.

Tuleeko teillä ne puklut ja löysät kakat lakanoihin nätisti virka-aikana. Meidän lapset eivät sellaista osanneet. Joten ei niitä hommia pystynyt työpäivän ajalle ajoittamaan. Lakanoidenvaihto ja kakkapyykki saattoi yllättää milloin vain.

Muutenkin, minä en ole mikään kodinhengetär vaan luonnontieteiden alalla töitä tekevä asiantuntija. Ei minulla ole mitään intoa ja halua käyttää elämässäni tunteja päivässä johonkin kodinhoitoon. Tein toki, jos oli pakko, mutta ei äitiys tee naisesta mitään kodinkoneita. Kyllä siihen on ihan täysi oikeus kypsähtää.

Toki on oikeus kypsähtää, mutta nyt puhuttiin siitä, että nainen menettää elämänsä, mies ei. Todellisuudessa se on ihan siitä kiinni miten itse asiansa järjestää ja miten asioihin suhtautuu. Arki muuttuu, elämä välttämättä ei lainkaan. Meillä ei ainakaan muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Pyykinpesua, siivousta, ruoanlaittoa ja tiskiä. Vauva on vauva kunnes oppii kävelemään, mutta ei silti vain makaa hiljaa ja siististi paikallaan tai tissillä.

Mutta ihan samat työt ne on kahden aikuisenkin taloudessa.

Jep, niitä vaan on paljon vähemmän ja ne voi tehdä silloin kun huvittaa, tai jättää tekemättä.

Ja vauvan kanssako ei voi? Voi kuule, kyllä voi jättää tekemättä ihan samalla tavalla jos haluaa. Vauva/lapsi ei rikki mene, jos yhtenä päivänä et puunaa joka nurkkaa.

Ei voi. 

Me ollaan jo kaksin ja siivotaan jotakuinkin kerran kuukaudessa. Vauvan kanssa siivottiin viikottain, mokoma konttasi ja söi kaiken lattioilta.

Kukaan ei enää puklaa meidän lakanoihin tai vaatteisiin. Puhtaista vaatteista ei ole pulaa, hapan maito ei haise.

Tänään käytiin ulkona syömässä, kun ei huvita laittaa ruokaa helteellä. Ateriaväli on helposti 8 h. Vauvan kanssa ei voi olla.

Jatkanko?

Ei kannata jatkaa, sun oma ongelmasi, jos muutit elämäsi niin totaalisesti, että edelleen vit*ttaa.

Kerron nyt kun sulla ei selkeästi ole kokemusta vauvoista. Niiden kanssa on pakko elää varsin säännöllistä ja keskivertosäntillistä elämää ruoka- ja unirytmeineen, jotta vauvan perustarpeet (uni, ruoka, puhtaus, turva) tulevat tyydytetyiksi. Se on myös hyvin sitovaa. Näin holtitonta boheemielämää kuin nykyään vietetään, ei lapsen kanssa voi viettää, ja asiaa säädellään myös viranomaisten toimesta, nykyään ilmeisesti vielä enemmän kuin 20 v sitten. 

Ei vituta, se on aikansa kutakin -puuhaa, sekin. Hyvä tuli.

Minulle oli järkytys, miten paljon kaiken työn määrä lisääntyi lapsen synnyttyä. Osasin odottaa samaa toisen lapsen kohdalla, mutta sekin yllätti. Mukavampi yllätys oli sitten se, miten paljon kotitöiden määrä pieneni, kun lapsi muutti pois kotoa. Sama juttu kävi toisen lapsen kohdalla. Mies ei ihan tykkää, kun olen vähentänyt ruuanlaiton minimiin eli en kokkaa, jos ei huvita. Välillä miehellä on puhtaat vaatteet lopussa, mutta ei se minua haittaa. Harmi, kun mies laiskistui vuosien myötä, mutta tällä mennään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Oletko tosissasi? Pieni vauva pulauttelee ja kakkii niin että kakkaa on pahimmillaan niskassa asti, joten pyykkiä tulee ihan uusia määriä. Jos vauva syö pullomaitoa, pitää pulloja steriloida. Kun vauva syö soseita, niiden tekeminen vie runsaasti aikaa. Ja imetys on järkkyä, maitoa valuu niin, että lakanat pitää vaihtaa joka päivä, koska se päivän vanha maito HAISEE siellä sängyssä. Itse nukuin ison kylpypyyhkeen päällä, ja se oli joka aamu märkä ja haisi maidolle. Joten joo, kyllä kotitöitä tulee lisää.

Mutta kyllä se itse vauvan hoito vie eniten aikaa. Vauvaa imetetään monta tuntia päivässä, pahimmillaan pari tuntia kerrallaan, ja sitten on vaipanvaihdot, kylvyt, valveillaoloajan hoitaminen, vaatteiden vaihdot jne.

Joopa, voihan joka asiasta tehdä numeron, toki. Itse en pidä lasten hoitoa urakkana eikä se pyykkimääräkään nyt kyllä puristele, oikein hyvin ehtii tehdä siinä ajassa minkä olisi töissä kuluttanut.

Tuleeko teillä ne puklut ja löysät kakat lakanoihin nätisti virka-aikana. Meidän lapset eivät sellaista osanneet. Joten ei niitä hommia pystynyt työpäivän ajalle ajoittamaan. Lakanoidenvaihto ja kakkapyykki saattoi yllättää milloin vain.

Muutenkin, minä en ole mikään kodinhengetär vaan luonnontieteiden alalla töitä tekevä asiantuntija. Ei minulla ole mitään intoa ja halua käyttää elämässäni tunteja päivässä johonkin kodinhoitoon. Tein toki, jos oli pakko, mutta ei äitiys tee naisesta mitään kodinkoneita. Kyllä siihen on ihan täysi oikeus kypsähtää.

Puklut ja löysät kakat olikin ainut pyykki, joka piti heti pestä, muut voi ihan hyvin odottaa. Jos nyt kerta vkoon sit lakanapyykkiä oli enemmän, niin voi kauhistus. Ihan samalla tavalla pyykkiä pestiin/pestään kuin ennen lapsiakin, em. ”vahinkoja” lukuunottamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Oletko tosissasi? Pieni vauva pulauttelee ja kakkii niin että kakkaa on pahimmillaan niskassa asti, joten pyykkiä tulee ihan uusia määriä. Jos vauva syö pullomaitoa, pitää pulloja steriloida. Kun vauva syö soseita, niiden tekeminen vie runsaasti aikaa. Ja imetys on järkkyä, maitoa valuu niin, että lakanat pitää vaihtaa joka päivä, koska se päivän vanha maito HAISEE siellä sängyssä. Itse nukuin ison kylpypyyhkeen päällä, ja se oli joka aamu märkä ja haisi maidolle. Joten joo, kyllä kotitöitä tulee lisää.

Mutta kyllä se itse vauvan hoito vie eniten aikaa. Vauvaa imetetään monta tuntia päivässä, pahimmillaan pari tuntia kerrallaan, ja sitten on vaipanvaihdot, kylvyt, valveillaoloajan hoitaminen, vaatteiden vaihdot jne.

Joopa, voihan joka asiasta tehdä numeron, toki. Itse en pidä lasten hoitoa urakkana eikä se pyykkimääräkään nyt kyllä puristele, oikein hyvin ehtii tehdä siinä ajassa minkä olisi töissä kuluttanut.

Tuleeko teillä ne puklut ja löysät kakat lakanoihin nätisti virka-aikana. Meidän lapset eivät sellaista osanneet. Joten ei niitä hommia pystynyt työpäivän ajalle ajoittamaan. Lakanoidenvaihto ja kakkapyykki saattoi yllättää milloin vain.

Muutenkin, minä en ole mikään kodinhengetär vaan luonnontieteiden alalla töitä tekevä asiantuntija. Ei minulla ole mitään intoa ja halua käyttää elämässäni tunteja päivässä johonkin kodinhoitoon. Tein toki, jos oli pakko, mutta ei äitiys tee naisesta mitään kodinkoneita. Kyllä siihen on ihan täysi oikeus kypsähtää.

Toki on oikeus kypsähtää, mutta nyt puhuttiin siitä, että nainen menettää elämänsä, mies ei. Todellisuudessa se on ihan siitä kiinni miten itse asiansa järjestää ja miten asioihin suhtautuu. Arki muuttuu, elämä välttämättä ei lainkaan. Meillä ei ainakaan muuttunut.

No minulla muuttui. Akateeminen asiantuntijatyö vaihtui puklu- ja kakkasotkuun. Ja mies vielä ehdottomasti halusi niitä neljä! No parasta ne on elämässä, enkä antaisi yhtään pois, mutta vauva-aika oli tosi rankkaa, ja välillä meni vuosia ilman yhtä läpinukuttua yötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Oletko tosissasi? Pieni vauva pulauttelee ja kakkii niin että kakkaa on pahimmillaan niskassa asti, joten pyykkiä tulee ihan uusia määriä. Jos vauva syö pullomaitoa, pitää pulloja steriloida. Kun vauva syö soseita, niiden tekeminen vie runsaasti aikaa. Ja imetys on järkkyä, maitoa valuu niin, että lakanat pitää vaihtaa joka päivä, koska se päivän vanha maito HAISEE siellä sängyssä. Itse nukuin ison kylpypyyhkeen päällä, ja se oli joka aamu märkä ja haisi maidolle. Joten joo, kyllä kotitöitä tulee lisää.

Mutta kyllä se itse vauvan hoito vie eniten aikaa. Vauvaa imetetään monta tuntia päivässä, pahimmillaan pari tuntia kerrallaan, ja sitten on vaipanvaihdot, kylvyt, valveillaoloajan hoitaminen, vaatteiden vaihdot jne.

Joopa, voihan joka asiasta tehdä numeron, toki. Itse en pidä lasten hoitoa urakkana eikä se pyykkimääräkään nyt kyllä puristele, oikein hyvin ehtii tehdä siinä ajassa minkä olisi töissä kuluttanut.

Tuleeko teillä ne puklut ja löysät kakat lakanoihin nätisti virka-aikana. Meidän lapset eivät sellaista osanneet. Joten ei niitä hommia pystynyt työpäivän ajalle ajoittamaan. Lakanoidenvaihto ja kakkapyykki saattoi yllättää milloin vain.

Muutenkin, minä en ole mikään kodinhengetär vaan luonnontieteiden alalla töitä tekevä asiantuntija. Ei minulla ole mitään intoa ja halua käyttää elämässäni tunteja päivässä johonkin kodinhoitoon. Tein toki, jos oli pakko, mutta ei äitiys tee naisesta mitään kodinkoneita. Kyllä siihen on ihan täysi oikeus kypsähtää.

Puklut ja löysät kakat olikin ainut pyykki, joka piti heti pestä, muut voi ihan hyvin odottaa. Jos nyt kerta vkoon sit lakanapyykkiä oli enemmän, niin voi kauhistus. Ihan samalla tavalla pyykkiä pestiin/pestään kuin ennen lapsiakin, em. ”vahinkoja” lukuunottamatta.

Minulla kyllä vuosi rinnat niin, että sänky oli joka yön jäljiltä ihan märkä. Muovitettu frotee oli alla, ja lakanapyykki joka päivä. Kuten myös se puklupyykki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä molemmat töissä ja yksi 2v lapsi. Lapsi hoidetaan 50-50 aika tasan.

Parisuhde-aikaa ei ole. Meillä on yksi yhteinen asia enää, lapsemme.

Aamulla minä puen lapsen ja mies vie päiväkotiin.

Töiden jälkeen mies hakee lapsen ja minä saan 30 min tv aikaa.

Sitten leikimme lapsen kanssa vuorotellen toisen tehden kotitöitä.

Illalla nukutamme lasta vuoroissa, vaihto n. 30 min välein. Prosessi voi viedä 2-3h.

Väsyneempi menee nukkumaan, yleensä minä, ja virkeämpi saa tv:n tunniksi pariksi.

Saunaan emme pääse yhdessä, koska ei taaperoa voi jättää yksin. Välillä minä käyn kavereilla, mies ei koskaan.

Välillä käymme lapsen ikävaiheen mukaisesti uimassa/luonnossa/leikkipuistossa, tms. Siellä olemme lapsenvahteja, emme kuhertelemassa. Haaveilen erosta, jotta saisin ekaa kertaa kahteen vuoteen vain olla yli 2h kerrallaan, mutta en ole niin itsekäs, että tästä lähtisin.

Ohis, mutta miksi se taapero ei pääse saunaan? 

Hän ei pidä saunomisesta, saattaa minuutin käydä, mutta sitten haluaa jo pois. Muutenkaan ei pidä olla kuumissaan.

Meillä on saunassa lasiovi. Lapsella on kylppärin puolella matala vesiamme, sellainen puhallettava muovinen kesäpulju. Siinä se muksu sitten tyytyväisenä loiskuttelee, kun me olemme saunan puolella ja vahdimme löylytellessä lasta oven läpi. Vielä nyt 8-vuotiaanakin piti saada uusi amme, kun edelliseen tuli reikä. Siinä on hurjat vesileikit menossa, merenneitobarbit pitävät rock-konsertteja jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Pyykinpesua, siivousta, ruoanlaittoa ja tiskiä. Vauva on vauva kunnes oppii kävelemään, mutta ei silti vain makaa hiljaa ja siististi paikallaan tai tissillä.

Mutta ihan samat työt ne on kahden aikuisenkin taloudessa.

Jep, niitä vaan on paljon vähemmän ja ne voi tehdä silloin kun huvittaa, tai jättää tekemättä.

Ja vauvan kanssako ei voi? Voi kuule, kyllä voi jättää tekemättä ihan samalla tavalla jos haluaa. Vauva/lapsi ei rikki mene, jos yhtenä päivänä et puunaa joka nurkkaa.

Ei voi. 

Me ollaan jo kaksin ja siivotaan jotakuinkin kerran kuukaudessa. Vauvan kanssa siivottiin viikottain, mokoma konttasi ja söi kaiken lattioilta.

Kukaan ei enää puklaa meidän lakanoihin tai vaatteisiin. Puhtaista vaatteista ei ole pulaa, hapan maito ei haise.

Tänään käytiin ulkona syömässä, kun ei huvita laittaa ruokaa helteellä. Ateriaväli on helposti 8 h. Vauvan kanssa ei voi olla.

Jatkanko?

Ei kannata jatkaa, sun oma ongelmasi, jos muutit elämäsi niin totaalisesti, että edelleen vit*ttaa.

Kerron nyt kun sulla ei selkeästi ole kokemusta vauvoista. Niiden kanssa on pakko elää varsin säännöllistä ja keskivertosäntillistä elämää ruoka- ja unirytmeineen, jotta vauvan perustarpeet (uni, ruoka, puhtaus, turva) tulevat tyydytetyiksi. Se on myös hyvin sitovaa. Näin holtitonta boheemielämää kuin nykyään vietetään, ei lapsen kanssa voi viettää, ja asiaa säädellään myös viranomaisten toimesta, nykyään ilmeisesti vielä enemmän kuin 20 v sitten. 

Ei vituta, se on aikansa kutakin -puuhaa, sekin. Hyvä tuli.

Kuten sanoin, oma valinta. Meillä on eletty perusarkea, ei hippi- tai boheemielämää ennen lapsiakin, joten toki sulla varmasti perusarki oli raskasta, toisin kuin meillä. Ja selvästi sua vit*ttaa, kun avaudut edelleen asiasta täällä. Keskimäärin kuitenkin ihmisten arjen muutokset eivät ole noin suuria kuin sulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Oletko tosissasi? Pieni vauva pulauttelee ja kakkii niin että kakkaa on pahimmillaan niskassa asti, joten pyykkiä tulee ihan uusia määriä. Jos vauva syö pullomaitoa, pitää pulloja steriloida. Kun vauva syö soseita, niiden tekeminen vie runsaasti aikaa. Ja imetys on järkkyä, maitoa valuu niin, että lakanat pitää vaihtaa joka päivä, koska se päivän vanha maito HAISEE siellä sängyssä. Itse nukuin ison kylpypyyhkeen päällä, ja se oli joka aamu märkä ja haisi maidolle. Joten joo, kyllä kotitöitä tulee lisää.

Mutta kyllä se itse vauvan hoito vie eniten aikaa. Vauvaa imetetään monta tuntia päivässä, pahimmillaan pari tuntia kerrallaan, ja sitten on vaipanvaihdot, kylvyt, valveillaoloajan hoitaminen, vaatteiden vaihdot jne.

Joopa, voihan joka asiasta tehdä numeron, toki. Itse en pidä lasten hoitoa urakkana eikä se pyykkimääräkään nyt kyllä puristele, oikein hyvin ehtii tehdä siinä ajassa minkä olisi töissä kuluttanut.

Tuleeko teillä ne puklut ja löysät kakat lakanoihin nätisti virka-aikana. Meidän lapset eivät sellaista osanneet. Joten ei niitä hommia pystynyt työpäivän ajalle ajoittamaan. Lakanoidenvaihto ja kakkapyykki saattoi yllättää milloin vain.

Muutenkin, minä en ole mikään kodinhengetär vaan luonnontieteiden alalla töitä tekevä asiantuntija. Ei minulla ole mitään intoa ja halua käyttää elämässäni tunteja päivässä johonkin kodinhoitoon. Tein toki, jos oli pakko, mutta ei äitiys tee naisesta mitään kodinkoneita. Kyllä siihen on ihan täysi oikeus kypsähtää.

Puklut ja löysät kakat olikin ainut pyykki, joka piti heti pestä, muut voi ihan hyvin odottaa. Jos nyt kerta vkoon sit lakanapyykkiä oli enemmän, niin voi kauhistus. Ihan samalla tavalla pyykkiä pestiin/pestään kuin ennen lapsiakin, em. ”vahinkoja” lukuunottamatta.

Meillä tuli ongelmaksi pyykin kuivaus. Kylppäriin mahtui pari koneellista, mutta ne kuivui hitaasti. Pyykkiteline olohuoneessa ei varsinaisesti ilahduttanut. Kuivuvia vaatteita piti käännellä, että ne kuivuisi eivätkä alkaneet haista. Sitä hommaa en tehnyt ennen lapsia eikä nyt myöhemminkään enkä kaipaa sitä yhtään. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Pyykinpesua, siivousta, ruoanlaittoa ja tiskiä. Vauva on vauva kunnes oppii kävelemään, mutta ei silti vain makaa hiljaa ja siististi paikallaan tai tissillä.

Mutta ihan samat työt ne on kahden aikuisenkin taloudessa.

Jep, niitä vaan on paljon vähemmän ja ne voi tehdä silloin kun huvittaa, tai jättää tekemättä.

Ja vauvan kanssako ei voi? Voi kuule, kyllä voi jättää tekemättä ihan samalla tavalla jos haluaa. Vauva/lapsi ei rikki mene, jos yhtenä päivänä et puunaa joka nurkkaa.

Ei voi. 

Me ollaan jo kaksin ja siivotaan jotakuinkin kerran kuukaudessa. Vauvan kanssa siivottiin viikottain, mokoma konttasi ja söi kaiken lattioilta.

Kukaan ei enää puklaa meidän lakanoihin tai vaatteisiin. Puhtaista vaatteista ei ole pulaa, hapan maito ei haise.

Tänään käytiin ulkona syömässä, kun ei huvita laittaa ruokaa helteellä. Ateriaväli on helposti 8 h. Vauvan kanssa ei voi olla.

Jatkanko?

Ei kannata jatkaa, sun oma ongelmasi, jos muutit elämäsi niin totaalisesti, että edelleen vit*ttaa.

Kerron nyt kun sulla ei selkeästi ole kokemusta vauvoista. Niiden kanssa on pakko elää varsin säännöllistä ja keskivertosäntillistä elämää ruoka- ja unirytmeineen, jotta vauvan perustarpeet (uni, ruoka, puhtaus, turva) tulevat tyydytetyiksi. Se on myös hyvin sitovaa. Näin holtitonta boheemielämää kuin nykyään vietetään, ei lapsen kanssa voi viettää, ja asiaa säädellään myös viranomaisten toimesta, nykyään ilmeisesti vielä enemmän kuin 20 v sitten. 

Ei vituta, se on aikansa kutakin -puuhaa, sekin. Hyvä tuli.

Kuten sanoin, oma valinta. Meillä on eletty perusarkea, ei hippi- tai boheemielämää ennen lapsiakin, joten toki sulla varmasti perusarki oli raskasta, toisin kuin meillä. Ja selvästi sua vit*ttaa, kun avaudut edelleen asiasta täällä. Keskimäärin kuitenkin ihmisten arjen muutokset eivät ole noin suuria kuin sulla.

Ehei, höps. Hyppäsin kommentoimaan sitä, voiko vauvan kanssa jättää kotityöt tekemättä. Ei voi.

Olen täällä kuluttamassa aikaa, odotan että mies lopettaa työt. Tulkinnat ovat omiasi.

Vierailija kirjoitti:

No kaikki mun tuntemat äidit ovat jatkameet harrastuksiaan, miksi eivät olisi? Vauva kantoliinassa saa vielä lisätreenin, jos ei isälleen jätä.

Minä harrastan lukemista. Nyt kun lapsi on koululainen, pystyn taas harrastamaan. Aiemmin siitä ei tullut mitään. Yritin miehelle sanoa, että haluan sulkeutua makkariin tunniksi ja olla olematta perheen elämässä, koska haluan latautua ja keskittyä lukemiseen. Eipä onnistunut, mukula hakkasi ovea ja porasi ja mies vain tuijotti tietokoneelta IS:n viihdeuutisia. Jos yritin olla näkyvillä ja vaikka sohvalla maaten lukea kirjaa, parin minuutin välein tultiin häiritsemään, kun piti löytää sitä ja antaa tätä ja laittaa se-ja-se video pyörimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.

No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.

Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.

Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä. 

Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.

Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.

Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.

Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.

Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?

Kuka on tämä Tuikkis?

Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.

Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.

Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin. 

Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".

Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?

Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle? 

23, viimeiset 18 enää harrastuksena.

Siivoa suusi, jos edes osaat.

Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä. 

Ajatteles sitä.

tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.

Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä

Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja. 

Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.

Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.

Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.

Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.

Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.

Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.

eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.

pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.

miehelle ei voi edes puhua, koska vauva. 

-eri 

Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.

Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.

Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.

Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.

No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.

Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?

On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.

Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.

Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.

Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.

Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.

Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?

Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.

Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.

Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.

Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.

Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.

Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.

Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.

Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.

Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.

Perusteletko kiitos?

Nainen

- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset

- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote

- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa

- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).

- nainen menettää työyhteisönsä

- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa

- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä

Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.

Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.

-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen

-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä

- mies jatkaa samassa työpaikassa

- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin

- ei fyysisiä muutoksia

- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä

- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).

-seksi vähenee

Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.

Mitä kotitöitä se vauva lisää?

Oletko tosissasi? Pieni vauva pulauttelee ja kakkii niin että kakkaa on pahimmillaan niskassa asti, joten pyykkiä tulee ihan uusia määriä. Jos vauva syö pullomaitoa, pitää pulloja steriloida. Kun vauva syö soseita, niiden tekeminen vie runsaasti aikaa. Ja imetys on järkkyä, maitoa valuu niin, että lakanat pitää vaihtaa joka päivä, koska se päivän vanha maito HAISEE siellä sängyssä. Itse nukuin ison kylpypyyhkeen päällä, ja se oli joka aamu märkä ja haisi maidolle. Joten joo, kyllä kotitöitä tulee lisää.

Mutta kyllä se itse vauvan hoito vie eniten aikaa. Vauvaa imetetään monta tuntia päivässä, pahimmillaan pari tuntia kerrallaan, ja sitten on vaipanvaihdot, kylvyt, valveillaoloajan hoitaminen, vaatteiden vaihdot jne.

Joopa, voihan joka asiasta tehdä numeron, toki. Itse en pidä lasten hoitoa urakkana eikä se pyykkimääräkään nyt kyllä puristele, oikein hyvin ehtii tehdä siinä ajassa minkä olisi töissä kuluttanut.

Kannattaa varmaan kokeilla sitä vauvanhoitoa ensin itse vaikkapa kuukauden ajan, ja tulla sitten kommentoimaan.