Lue keskustelun säännöt.
Avioliitto, jossa pieniä lapsia. Kumpi pitää priorisoida - lapset vai parisuhde?
07.06.2021 |
Ennen lapsia parisuhde on tietenkin se mikä priorisoidaan, on paljon aikaa kaksin, on aikaa ja jaksamista kuunnella ja tukea toista vaikka keskellä aamuyötä, tarvittaessa muut hommat voi keskeyttää ja olla vain puolisoaan varten jne.
Kun vauva syntyy niin se viekin kaiken ajan, vähintään toiselta. Ja joka öiset yöheräämiset vie ainakin toiselta kaiken jaksamisen, ainakin jos ei saa nukkua päiväunia ja niin nukkua loputonta univelkaa pois. Kun vauva itkee on heti annettava tissi suuhun tai mentävä vaihtamaan vaippa, ne ei voi odottaa tai itku vain yltyy. Jossain vaiheessa tissi jää kun lapsi kasvaa mutta silti pienen lapsen tarpeisiin on vastattava melkein heti ja päivärytmistä pidettävä kiinni. Sitten syntyykin toinen vauva ja kiire ja kuormitus sen kuin kasvaa. Ja sitten alkaa päiväkotirumba... Sitten ehkä helpottaa kun nuorinkin alkaa olla kouluiässä.
Pitäisikö teidän mielestä kuitenkin pystyä priorisoimaan parisuhde kun on pieniä lapsia, eikä lasten tarpeet? Jos niin miten se käytännössä tapahtuisi? Etenkin jos tukiverkkoja ei juuri ole? Enkä nyt tarkoita satunnaisten treffi-iltojen järjestämistä vaan ihan päivittäistä arkea.
Kommentit (893)
Lapset pitää seuraa toisilleen ja vanhemmat toisilleen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten huolenpito ja tarpeet tulee ensin, ja niistä huolehditaan yhdessä miehen kanssa, mikä takaa molemmille mahdollisuuden myös lepoon ja omaan aikaan.
Puolisoa ei kuitenkaan voi laiminlyödä pikkulapsiaikana, mutta parisuhteen hoitaminen joutuu joskus väistymään hetkeksi muiden asioiden tieltä, ja fiksu ihminen tämän ymmärtää eikä stressaa siitä sen enempää. Perhe-elämä ei ole mikään syy kohdella puolisoa huonosti, ja parisuhdetta kannattaa hoitaa aina kun mahdollista.
Mies ja lapset on yhtä tärkeitä, mutta eri tavalla. Rakkaus omaan lapseen on ehdotonta ja suurempaa kuin mikään muu, mutta mies on kumppani jonka kanssa elämä jaetaan ja vanhetaan yhdessä. Lapset lähtevät aikanaan ja rakentavat oman elämänsä. Lapseni vuoksi tekisin mitä tahansa, miehen vuoksi en, vaikka paljoon olisin hänenkin kohdallaan valmis uhrautumaan. Rakastan miestäni suuresti, mutta kiintymys lapsiin on vielä ihan omalla tasollaan.
Tuo kuulostaa siltä, että luettelet juttuja, jotka olet lukenut jostain.
Ilmeisesti sinun mielestäsi kenelläkään ei voi olla kokemusta toimivasta, mukavasta ja järkevästä perhe-elämästä ja siitä miltä tuntuu rakastaa lapsiaan ja miestään, vaan kaikki mielipiteet on peräisin jostakin mitä on vain lukenut?
Näin vähän yli parikymppisenä, kokemattomana, ei koskaan seurustelleena, lapsettomana annan mielipiteeni ...... Lapset ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Miten niin? Kyllä naisenkin elämä säilyy ihan samanlaisena, miksi ei säilyisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Perusteletko kiitos?
Se on oikeasti ihan hirveän raskasta, että joku on koko ajan fyysisesti kiinni iholla. Kun yhden saa pois käsistä, iskee toinen kiinni eri ajatuksella. Itsekin aikoinaan haaveilin, että jospa joskus saisi istua paikoillaan ihan itsekseen mitään ajattelematta ja ilman koko ajan kuulostelematta, kuka nyt on mitäkin vailla. Jos mies ei hoida osuuttaan, tuollaiset tilanteet on harvinaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Miten niin? Kyllä naisenkin elämä säilyy ihan samanlaisena, miksi ei säilyisi?
Jos lisäät päiväohjelmaasi välitöntä reagointia vaativan tehtäväpaketin, joka vie noin 14 tuntia vuorokaudessa, ajankohtina, joihin et voi itse vaikuttaa ja jotka vaihtelevat päivittäin, voit katsoa itse kuinka hyvin onnistuu jatkaa kaikkea sitä, mitä teit aikaisemmin. Jonkin, melkein kaiken, on väistyttävä vastasyntyneen tullessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Miten niin? Kyllä naisenkin elämä säilyy ihan samanlaisena, miksi ei säilyisi?
Jos lisäät päiväohjelmaasi välitöntä reagointia vaativan tehtäväpaketin, joka vie noin 14 tuntia vuorokaudessa, ajankohtina, joihin et voi itse vaikuttaa ja jotka vaihtelevat päivittäin, voit katsoa itse kuinka hyvin onnistuu jatkaa kaikkea sitä, mitä teit aikaisemmin. Jonkin, melkein kaiken, on väistyttävä vastasyntyneen tullessa.
Ekat vkot joo, sen jälkeen se on itsestä ja puolisosta kiinni. Olen tämän kolme kertaa ottanut päiväohjelmaani eikä mun peruselämäni, ystäväni, harrastukseni tai se mun parisuhteeni ole muuttuneet. Elämään on vain tullut yksi ”asia” lisää, kolme kertaa. Yksikään ei ole ollut multa pois, mitään en ole menettänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Perusteletko kiitos?
Kun vauva syntyy niin osa miehistä taantuu pojiksi. Onhan talossa nyt ÄITI. Äiti hoitaa kaikki kotityöt ja äiti hoitaa lapset. Miehet kohtelevat lapsensa äitiä kuin omaa äitiä silloin kun olivat lapsia. Yllättäen naiset eivät kiihotu lapseksi muutuneesta miehestä. Ja tällä tarkoitan niitä miehiä joiden mielestä se että he käyvät töissä riittää päivän työksi ja kaikki muut työt kuuluvat lapsen äidille. Ja sitte ihmetellään miksi vaimo on niin väsynyt ja kiukkuinen ja katoaa lapsikuplaan.
Onneksi oma mieheni on oikea MIES. Hän hoiti töistä tultuaan kanssani lapsia ja niitä kotitöitä joita en kerennyt päivän aikana tehdä lasten kanssa. Siksi hän tuntui mieheltä eikä yhdeltä lapsista. Ja koska hän teki osansa kotona niin yhteinen aika koko perheelläkin tuntui parisuhteen hoitamiselta. Ja lasten nukahdettua meillä oli kahden keskistä parisuhdeaikaa. Eli en kadonnut yksin mihinkään lapsikuplaan vaan menimme sinne yhdessä.
Ne miehet joiden mielestä lasten ja kodin hoito kuuluu naisille näyttävät usein naisen mielestä pidemmän päälle lapsellisilta ja epäkiihotavilta. Ja ketäpä kiinnostaisi selliainen lokki joka kotona lähinnä makaa sohvalla ja kinuaa seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Miten niin? Kyllä naisenkin elämä säilyy ihan samanlaisena, miksi ei säilyisi?
Jos lisäät päiväohjelmaasi välitöntä reagointia vaativan tehtäväpaketin, joka vie noin 14 tuntia vuorokaudessa, ajankohtina, joihin et voi itse vaikuttaa ja jotka vaihtelevat päivittäin, voit katsoa itse kuinka hyvin onnistuu jatkaa kaikkea sitä, mitä teit aikaisemmin. Jonkin, melkein kaiken, on väistyttävä vastasyntyneen tullessa.
Ekat vkot joo, sen jälkeen se on itsestä ja puolisosta kiinni. Olen tämän kolme kertaa ottanut päiväohjelmaani eikä mun peruselämäni, ystäväni, harrastukseni tai se mun parisuhteeni ole muuttuneet. Elämään on vain tullut yksi ”asia” lisää, kolme kertaa. Yksikään ei ole ollut multa pois, mitään en ole menettänyt.
Mä lisäisin kyllä jokerikortin. Aina on se osa asioita, joihin et voi vaikuttaa. Tuurilla ne laivatkin seilaavat.
Erityisen aikuisen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Miten niin? Kyllä naisenkin elämä säilyy ihan samanlaisena, miksi ei säilyisi?
Jos lisäät päiväohjelmaasi välitöntä reagointia vaativan tehtäväpaketin, joka vie noin 14 tuntia vuorokaudessa, ajankohtina, joihin et voi itse vaikuttaa ja jotka vaihtelevat päivittäin, voit katsoa itse kuinka hyvin onnistuu jatkaa kaikkea sitä, mitä teit aikaisemmin. Jonkin, melkein kaiken, on väistyttävä vastasyntyneen tullessa.
Ekat vkot joo, sen jälkeen se on itsestä ja puolisosta kiinni. Olen tämän kolme kertaa ottanut päiväohjelmaani eikä mun peruselämäni, ystäväni, harrastukseni tai se mun parisuhteeni ole muuttuneet. Elämään on vain tullut yksi ”asia” lisää, kolme kertaa. Yksikään ei ole ollut multa pois, mitään en ole menettänyt.
No minun lasteni syntymien jälkeen ei ole todellakaan palattu vanhaan päiväjärjestykseen muutaman viikon päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Perusteletko kiitos?
Nainen
- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset
- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote
- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa
- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).
- nainen menettää työyhteisönsä
- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa
- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistä
Eli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.
Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.
-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen
-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä
- mies jatkaa samassa työpaikassa
- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin
- ei fyysisiä muutoksia
- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä
- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).
-seksi vähenee
Näin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Miten niin? Kyllä naisenkin elämä säilyy ihan samanlaisena, miksi ei säilyisi?
Jos lisäät päiväohjelmaasi välitöntä reagointia vaativan tehtäväpaketin, joka vie noin 14 tuntia vuorokaudessa, ajankohtina, joihin et voi itse vaikuttaa ja jotka vaihtelevat päivittäin, voit katsoa itse kuinka hyvin onnistuu jatkaa kaikkea sitä, mitä teit aikaisemmin. Jonkin, melkein kaiken, on väistyttävä vastasyntyneen tullessa.
Ekat vkot joo, sen jälkeen se on itsestä ja puolisosta kiinni. Olen tämän kolme kertaa ottanut päiväohjelmaani eikä mun peruselämäni, ystäväni, harrastukseni tai se mun parisuhteeni ole muuttuneet. Elämään on vain tullut yksi ”asia” lisää, kolme kertaa. Yksikään ei ole ollut multa pois, mitään en ole menettänyt.
No minun lasteni syntymien jälkeen ei ole todellakaan palattu vanhaan päiväjärjestykseen muutaman viikon päästä.
Ei tietenkään vanhaan päiväjärjestykseen, mutta vanhaan elämään kyllä. Eihän tässä miehenkään päiväjärjestyksestä puhuta vaan elämästä; ystävistä, harrastuksista, parisuhteesta jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Perusteletko kiitos?
Nainen
- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset
- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote
- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa
- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).
- nainen menettää työyhteisönsä
- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa
- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistäEli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.
Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.
-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen
-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä
- mies jatkaa samassa työpaikassa
- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin
- ei fyysisiä muutoksia
- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä
- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).
-seksi väheneeNäin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.
Nämä ovat kaikki myös miehen arjen muutoksia, elämä (se mitä sillä tässä tarkoitetaan) ei muutu naisella sen enempää kuin miehelläköän. Töissä toki nainen ei käy, mutta se nyt ei vielä ole koko elämä. Kuten ei kroppakaan ( ja sekin palautuu suurella osalla nopeasti)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Perusteletko kiitos?
Nainen
- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset
- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote
- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa
- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).
- nainen menettää työyhteisönsä
- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa
- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistäEli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.
Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.
-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen
-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä
- mies jatkaa samassa työpaikassa
- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin
- ei fyysisiä muutoksia
- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä
- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).
-seksi väheneeNäin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.
Mitä kotitöitä se vauva lisää?
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen kysymystä ei tarvisi edes kysyä jos mies hoitaisi puolet lapsenhoidosta työn ulkopuolisena aikana.
Ja sen lisäksi puolet kotitöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Miten niin? Kyllä naisenkin elämä säilyy ihan samanlaisena, miksi ei säilyisi?
Jos lisäät päiväohjelmaasi välitöntä reagointia vaativan tehtäväpaketin, joka vie noin 14 tuntia vuorokaudessa, ajankohtina, joihin et voi itse vaikuttaa ja jotka vaihtelevat päivittäin, voit katsoa itse kuinka hyvin onnistuu jatkaa kaikkea sitä, mitä teit aikaisemmin. Jonkin, melkein kaiken, on väistyttävä vastasyntyneen tullessa.
Ekat vkot joo, sen jälkeen se on itsestä ja puolisosta kiinni. Olen tämän kolme kertaa ottanut päiväohjelmaani eikä mun peruselämäni, ystäväni, harrastukseni tai se mun parisuhteeni ole muuttuneet. Elämään on vain tullut yksi ”asia” lisää, kolme kertaa. Yksikään ei ole ollut multa pois, mitään en ole menettänyt.
Mä lisäisin kyllä jokerikortin. Aina on se osa asioita, joihin et voi vaikuttaa. Tuurilla ne laivatkin seilaavat.
Erityisen aikuisen äiti
Joo, nyt puhun neurotyypillisten lasten vanhemmista. Aina on ääripäitä, se on selvä. Voimia vaan edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Tämä kuvaakin hyvin av-kansan parinvalintaa. Lapsia tehdään sen kanssa, kuka eteen sattuu. Sitten vaan sormet ristissä toivotaan, että se hoitaisi hommansa isänä.
Joku täällä lukee taas kommentteja kuin piru Raamattua. Kyllä tuosta ihan selkeästi käy ilmi, että ei ole huolittu ihan ketä vaan joka eteen sattuu. Mutta Tuikkis on taas aktiivisella tuulella provoiluineen.
Merkittävä osa naisista valittaa miehestä. Tässä ketjussa ja kaikkialla muualla tällä palstalla.
Sanoisin että "tuikkis" on tässä aivan oikeassa.
Toki, te naiset aina kehutte kpää-tutkallanne että havaitsette ne miehet kaukaa.
Mikä on ettei tutkat kuitenkaan toimi kun kerran (lähes) kaikki miehet ovat järjestään paskoja mätisäkkejä?
Kuka on tämä Tuikkis?
Se on sellainen kätevä olkiukko, jota voi aina piestä kun vastaukset ei satu miellyttäämään palstanaista.
Harhaisten palstalla makaavien naisten mielikuvitusmies ja defenssi, jolla koitetaan hiljentää kaikki kritiikki. Vähän sama kuin ulimiesjankkaajillakin, tosin taitavat olla niitä samoja naisia nämäkin.
Näitä naisia yhdistää vuosikausien palstalla makaaminen ja lukemattomien miesvihaviestien kirjoittaminen päivittäin.
Susta saisi tuiksubingon. Ei kolmea viestiä ilman "palstalla makaamista".
Montako vuotta olet maannut palstalla, kun tuikkis on sinulle arkisanastoa?
Vai oletko se sinä, joka siitä ripulivammaisesti spämmää palstalle?
23, viimeiset 18 enää harrastuksena.
Siivoa suusi, jos edes osaat.
Wau. Upea elämä sulla. 23 vuotta paskapalstalla joka päivä.
Ajatteles sitä.
tunti päivässä jos 23 vuotta lukisi vaikka jotain lainsäädäntöä tai engineering asioita niin olisi melkoinen tietämys.
Nyt se tietää kuka on tulkkis. Tai luulee tietävänsä
Kuten totesin, pallonpuoliskon maneerisin kirjoittaja.
Teoriasi jättää vuorikauteen myös 23 muuta tuntia.
Tietysti jättää, ajattelinkin just sitä että jos käyttäisi edes tämän ajan fiksummin.
Eikä se kohdistu sinuun vaan kaikkiin somettajiin ja nettisankareihin. Valitetaan ettei ole aikaa esim. parisuhteelle tai minkään järkevän ammatin opiskeluun mutta tänne... tänne on aikaa. Instaan on aikaa. Tiktokkiin on aikaa.
Kyllä mulla on aikaa myös parisuhteelle, runsain mitoin. Ei ole myöskään tarvetta valittaa, elämä on valintoja. Mutta päivystys päättyy kohta, tavataan taas. Illanjatkoja.
Ketjussa on satoja naisia jotka ovat sitä mieltä ettei parisuhteelle tarvitse jäädä aikaa.
Silloin kun perheessä on pieni lapsi, jopa vastasyntynyt, niin naisella ei kerta kaikkiaan aina riitä aika ja jaksaminen miehen huomioimiseen. Ei ainakaan silloin, jos mies ei tee kotona mitään, ei edes hoida lasta.
eli sinulla ei ole aikaa sitten muillekaan ihmissuhteille, televisiolle, somelle eikä nettiinkään.
pelkkä vauva riittää sinulle kaikkien kontaktiesi sijaan.
miehelle ei voi edes puhua, koska vauva.
-eri
Telkkarin kanssa ei tarvitse kommunikoida ja telkkarin ääreen voi vaikka nukahtaa. Unen tarvetta tärkeämpää oli vain vessahätä ja nälkä. Sellaista se on huonounisen vauvan kanssa.
Tuossa vaiheessa ei puhuta enää vain huonounisesta vauvasta vaan masennuksesta. Huonounisten vauvojen kanssa valvineet vanhemmat haluavat nimenomaan sitä kommunikointia aikuisen kanssa vaikka kuinka väsyttää ja puolison viereen (ei television) nukahtamista. Hormonit pitävät huolen siitä, että väsyneenäkin jaksaa ja uni tulee silloin, kun sille on aikaa. Miksi on niin vaikea myöntää olevansa masentunut/ahdistunut tai vaikka sitä, että en ottanut puolisoani huomioon lainkaan? Sit vielä sälyttää syyn vauvaan.
Niinpä. Hos on niin väsynyt, että perheensä kanssa ei jaksa olla, huomataan se jo neuvolassa ja ohjataan eteenpäin. Jos ei jaksa neuvolassa puhua saati sinne raahautua, on avun tarpeessa. Tämä ”en jaksa kommunikoida, koska vauva valvottaa” on täysin selittelyä. Ei vaan kiinnosta pitää perhettään kasassa.
Ai perhe hajoaa muutaman kuukauden aikana vaativan lapsen syntymän jälkeen, kun nainen ei jaksa panostaa syvällisiin keskusteluihin? Mitä se mies tekee, että nainen saisi levättyä tarpeeksi? Siinä vaiheessa miehen pitää lyhentää työaikaa ja vähentää vapaa-ajan menoja, että hän on tarpeeksi kotona hoitamassa osuuttaan. Mutta ei, tuossa vaiheessa miehet alkavat tehdä ylitöitä ja leuhottaa viikonloput harrastuksissa.
No eivät ala. Suurin osa miehistä on osallistuvia vanhempia. Mitä tulee lyhempään työaikaan, niin se on ojasta allikkoon, ei se tämän äidin unta paranna. Vähällä unella on vaikutuksensa, mutta ei se johda totaali hyytymiseen muulloin kuin silloin, kun muukin on pielessä. Sori vaan.
Ja toki sit, kun tämmöinen ”seura” olisi valittavana muun sijaan, eikä toista kiinnosta kommunikoida, ei sinne kotiinkaan ole kiva jäädä. En mäkään katselisi miestä, joka valittaisi väsymystään eikä haluaisi mun kanssa olla, olisin paljon harrastuksissani. Toimii myös toisinpäin. Miksi mies olisi suhteessa, jossa toista ei kiinnosta lainkaan jakaa ajatuksia kanssasi?
On eri asia olla väsynyt kuin kylmä ja inhottava.
Kun toinen valittaa väsymystä, helpotetaan sitä, ei paeta paikalta ja jätetä toista yksin väsymään lisää.
Tässä ei nyt valitettu väsymystä vaan sanottiin, että rvkin on parempi kuin oma mies. Ihan eri asia.
Mulle rv on raskausviikko, en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat.
Kyse on lähtökohdista parisuhteessa. Puolison jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteinen elämä, taakkaa on tarkoitus jakaa, ei kasvattaa sitä vaatimalla vielä lisää silloin, kun toisella on voimat vähissä.Ja sekö on liikaa vaadittu, että keskustellaan?
Jos toinen on niin väsynyt, että ajatus ei luista, toinen voi hoitaa puolestaan niin, että se väsynyt saa nukuttua univelat pois, jolloin ajatuskin taas luistaa. Kun aivotoiminta on nollilla, ei vaan pysty mihinkään ylimääräiseen.
Ja tässä on juuri se pointti. Puoliso ei ole ylimääräinen, yhdessä olo ei ole ylimääräistä. Vain silloin, kun tekee sen virheen, että ajattelee näin, ajaa suhteensa siihen, ettei kumpaakaan enää kiinnosta. Nainen unohtaa usein olevansa myös nainen ja puoliso sen vauvan vuoksi.
Et ymmärrä asiaa ollenkaan. Kovan väsymyksen hetkellä kaikki on ylimääräistä. Silloin ei pysty huolehtimaan edes omista tarpeistaan saati jostain yhteisestä. Vauvan yrittää pitää hengissä ja se on about kaikki mihin kykenee.
Meillä on kolme lasta, joista kahdella oli paha refluxi. Tiedän siis tasan tarkkaan mitä on olla kuoleman väsynyt. Missään vaiheessa mun mies tai yhdessä olo ei ollut ylimääräistä. Television sijaan valitsin ja halusin olla mieheni kanssa, vaikka sit nukkua leffan tai musiikin kuuntelun/lukemisen ohessa, mutta aina mieheni kanssa. Mulle yhdessä olo toi energiaa, ei vienyt sitä. Myös mies oli väsynyt, eikä olisi tullut mieleenkään kyseenalaistaa sitä. Baariin lähtö, siivous, puutarhatyöt jne. on ylimääräistä, yhdessä olo ei.
Moni kuvittelee, että parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen on jotenkin energiaa vievää ja vaivalloista. Ei ole, päinvastoin.
Sinä puhut _yhdessä_ olemisesta, mitä kaikki tietenkin haluavat. Palstan keskenkasvuiset ukkelit tarkoittavat "miehen huomioimisella" passaamista, hyysäämistä, kaljan ja grillimakkaran tarjoilemista telkkarin ääreen futismatsin aikana sekä villejä, pitkäkestoisia sekstailusessioita, joissa mies makoilee selällään kädet niskan takana naisen voimistellessa väsymättömästi pornohepeniin tälläytyneenä.
Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista. Tää on se naisen ajatus siitä mitä se mies muka ”on vailla”. Ei kuule ole. Ne haluaa ne samat parisuhteen asiat kuin ennen vauvaa.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.
Olettekos huomannut, että naisen entisestä elämästä ei jää lapsen synnyttyä jäljelle käytännössä mitään? Miehet säilyttävät sentään ehkä noin puolet.
Perusteletko kiitos?
Nainen
- menettää vartalonsa sellaisena kuin se oli ennen lapsen saantia, synnytyksen ja raskauden aiheuttamat muutokset
- imetys sattuu usein todella paljon alussa ja vaatii paljon aikaa ja opetelua jos vauvalla esim huono imuote
- naisella on raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä valtava hormonimyrsky kehossa
- naiset hoitavat usein suurimman osan pikkuvauvoista. Toki on fiksujakin miehiä jotka osallistuvat paljon mutta yleensä päävastuu on äidillä. Ja vauvan hoito on usein alussa kovin haastavaa kun ei ole varma hoitaako napaa oikein, syökö vauva riittävästi, mitä vauva milloinkin itkee, onko vauvalla sopivasti päällä, milloin viedä vauva lääkäriin jos jotain sairautta vai voiko vielä hoitaa kotona ja jos voi niin miten jne jne. Eli vauvan hoito on paljon muutakin kuin tissi suuhun ja puhdas vaippa. Usein todella stressaavaakin (ainakin meillä oli kun lapsilla oli paljon sairauksia vauvana).
- nainen menettää työyhteisönsä
- usein nainen joutuu luopumaan tai ainakin jättämään tauolle osan harrastuksistaan vauva aikana ja riippuen lapsen isästä jopa kokonaan jos isä ei suostu hoitamaan lasta niin että äiti pääsisi harrastiksiinsa
- äidit hoitavat yleensä suurimman osan yöheräilyistäEli naisen elämä muuttuu todella radikaalisti.
Miehen kotiin muuttaa vauva josta vaimo kantaa päävastuun.
-Osalle miehiä ei näy muuta muutosta kuin se että vaimo ei kerkeä hoitaa heitä enää yhtä paljon kuin ennen
-osa maksaa puoliksi kulut vaikka vaimo kotona hoitamassa yhteistä lasta ja siksi tulot laskeneet, joillakin mies joutuu käyttää enemmän rahaa perheeseensä
- mies jatkaa samassa työpaikassa
- suuri osa miehiä jatkaa entisiä harrastuksia kuten ennekin
- ei fyysisiä muutoksia
- öisin vauva herättää herkkäunisia mieheiäkin ja jotkut reippaimmat hoitavatkin yöheräilyjä
- osa miehistä hoitaa lastaan vaikka 1-2tuntia vuorokaudessa (nainen 22-23tuntia).
-seksi väheneeNäin mietittynä naisen elämä muuttuu todella paljon verrattuna miehen tilanteeseen. Fiksut miehet tiedostavat sen ja koettavat tukea vaimojaan uudessa tilanteessa. Vähemmän fiksut itkevät kun vaimo keskittyy vaan kotiin ja vauvaa. Mies haluasi edelleen saada yhtäpaljon huomiota vaimolta kuin ennenkin mutta eivät ole valmiita tekemään kotitöitä tai hoitamaan lasta. No miten se vaimo voisi antaa yhtäpaljon huomiota jos vastaa vauvasta 24/vuorokausi. Ja joo kyllä vauvat nukkuvat yleensä paljon mutta kun nainenkin tarvii unta ja kotitöiden määrä kasvaa valtavasti vauvan myötä.
Mitä kotitöitä se vauva lisää?
No ei niin mitään.
Tämä! Miksi se ihana mies, jonka kanssa haluaa lapsen tehdä, muuttuu naisen päässä täydeksi seksihulluksi alistajaksi vauvan saannin jälkeen? Ennen lasta ne ”vaatimukset” on olleet osa suhdetta, lapsen saannin jälkeen ne on naisen painostusta seksiin ja ihan älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän ne ole ihan niitä samoja, perus parisuhteen toiveita kuin ennenkin.