Jos alan vain puhua ruotsia, niin muutunko suomenruotsalaiseksi?
Osaan ruotsia todella hyvin, lähes suomen tasoisesti, mutta olen siis syntyjäni suomenkielinen.
Nyt kun olen muuttanut kaksikieliseen kuntaan niin mietin tuota, kun täällä on kuitenkin enemmistö ruotsinkielisiä.
Jos vaan tästä päivästä alkaen alan puhua jatkuvasti ruotsia ja käyttää sitä kotikielenä ja viranomaisasioinnissa, niin olenko sitten suomenruotsalainen?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
No, jos nimessä on von niin sehän on aatelissukua 🤣 olen tällaisen umpijunttisupmalaisekin kanssa työskennellyt. Mutta tekstissani oli "aateliset" ihan tarkoituksella lainausmerkeillä, koska todellakin tiedän, että Suomessa oikeita aatelisia on vain kourallinen. Heillä taustana on ollut Ruotsin vallan ajan ylemmän tason virkamieskunta ja suuret maaomistukset, esim brittiläisestä yhteiskunnassa heillä olisi vastaavalla taustalla joku alempi aatelisarvo, baronetti? Mutta Suomessa sellaista järjestelmää ei ole.
Eli jos vaihdan nimekseni nyt vaikkapa Ismo von Saastamoinen, niin alkaa ovet ns. parempiin piireihin avautua?
Mun äitini ja vaimoni kohdalla on mennyt niin.
Jos alat puhua kielillä muutut lahkolaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi tiedän Vantaalla olevan itsensä suomenruotsalaiseksi kokevia ihmisiä, joiden vanhemmat ovat ihan suomenkielisiä, mutta opettaneet lapsestaan ruotsinkielisen, lapsi on käynyt dagiksen ja ruotsinkielisen koulun. Ovat nyt 40-50 vuotiaita ja puhuvat ruotsia keskenään vaikka ovat oikeasti suomenkielisiä ja sukunimikin on suomalainen. Heidän lapsensa ovat tietysti myös ruotsinkielisiä. Todella outoa.
Voileivän perhe on tällainen myös.
Kuka on Voileipä? Joku bloggari? Sori, en ole perehtynyt mutta alkoi kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tylsä asiateksti tähän väliin: Suomenruotsalaisuus on paljon muutakin kuin kieli. Erittäin suuri merkitys on suomenruotsalaisten yhteisöllisyydellä. Se poikkeaa selvästi suomensuomalaisten toiminnasta. Suomenruotsalaiset ovat terveimpiä, heille sattuu vähemmän tapaturmia jne. Osa näistä voisi liittyä geeneihin (olisivat vähemmän innokkaita ottamaan riskejä?) mutta oletetaan, että yhteisö auttaa toimimaan siten, että oma hyvinvointiin paranee.
Minulla on tuttavaperhe, jossa vanhemmat ovat suomensuomalaisista hyvin toimeentulevista, ehkä jopa hieman "aatelisista" suvuista. Muuttivat Ruotsiin 60-luvulla, kävivät duunaritöissä ja hankkivat vankan ruotsinkielentaidon. 70-luvun alussa muuttivat takaisin Suomeen suomenruotsalaisina, eli kotikieli oli ruotsi ja ystäväpiiriin kuului bättre folk ( olivat jo siis alunperinkin paremmista piireistä). Jostain syystä meidän umpisuomensuomalainen perhe kelpaa heidän tuttavapiiriin, ehkä koska osaan kuitenkin kohtuullisesti ruotsia ja olen akateemisesti koulutettu? No mutta siis, heidän kohdallaan muutos suomenruotsalaisiksi tapahtui hyvin lyhyessä ajassa.
Kiinnostava tapaus!
Varmaan olisi ihan mahdollista nykyaikanakin. Tosin ehkä suuremmilla suomenruotsalaisilla paikkakunnilla, kuten Helsingissä, Espoossa tai Porvoossa, jossa kaikki ei tunne kaikkia. Jossain kalastajakylässä Pohjanmaalla tai Ahvenanmaalla ei varmasti pääse sisään piireihin vaikka osaisi kuinka hyvin ruotsia; sinne pitää sattua syntymään.
Jos ei nyt ihan suomenruotsalaiseksi, niin ainakin piireihin voi "päästä" myös menemällä Åbo Akademiin tai Hankeniin. Tietenkin kannattaa osata jo hyvin ruotsia valmiiksi. Kokemukseni mukaan siellä kyllä otetaan kaikki ruotsia puhuvat mukaan eikä ole mitään ylenkatsomista vaikka joku tulisi suomenkielisestä perheestä.
Muutuitko suomenruotsalaiseksi, AP?
Vierailija kirjoitti:
Et, jos ruotsi ei ole äidinkielesi.
Äidinkieli on ilmoitusasia. Minäkin voin halutessani ilmoittaa äidinkielekseni ruotsin vaikka en osaisi sitä sanaakaan.
AP, aloitko suomenruotsalaiseksi?
Hapansilakoita syödään Ruotsissa. Se ei ole mikään yleinen suomalainen hupi missään piireissä.