Lue keskustelun säännöt.
Mistä saisi rohkeutta kulkea ulkona yksin vapaa-ajalla?
05.06.2021 |
Minua ahdistaa mennä ihmisten ilmoille ja jopa kauppaan, sillä en ole riittävän hyvännäköinen ja olen hyvin yksinäinen. Minulla ei ole muuta kuin pari kiusaavaa läheistä (exä + kaveri, joka nöyryyttää ja haukkuu minut säännöllisesti) sekä pari chattikaveria, joihin olen yhteyksissä. Tuntuu epäreilulta, että minä en saisi mennä ulos, kun en ole ns. "täydellinen". Missä olisi paikka, johon epätäydelliset ihmiset saisivat mennä rauhassa viettämään aikaa ulkona/kaupungissa?
Kommentit (31)
En tiedä, mutta tiedän tuon tunteen. Tosin talvella (tai siis aina kun voi pukea päälleen päällysvaatteet) tuota ongelmaa ei niinkään ole, mutta esim tänään olen ahdistellut sisällä ja siirtänyt kauppaankin menoa (olisi kyllä ihan pakko mennä) koska ulkona tulee ihan liian kuuma eikä mulla ole mitään tuollaiseen keliin sopivaa päälle pantavaa. Ja vaikka olisikin niin en mä kehtaisi sellaisessa ulos mennä kun muilla on kiva päivetys ja itse näytän kalkkilaivan kapteenilta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kesällä on kivaa kun voi kulkea aurinkolasit päässä ja nyt vielä hyvä kun saa maskinkin.
Ei ihmiset tuommoisia kaupungilla katso! Et ole maailman sinua ihminen, eivätkä ihmisten ajatukset sinun ympärillä pyöri. Muistatko edes itse tarkasti millaisia ihmisiä näit eilen kaupungilla? Niinpä.
Ainakin nyt ekana heivaat helvettiin eksän ja kiusaavan "kaverin".
Voi kuulostaa vähän hölmöltä mutta hanki polkupyörä. Sillä voit kaupungissa mennä minne vaan tai sitten ajella vaan. Kunto kasvaa ja samanmielisten kanssa voi löytää yhteisen sävelen. Torilla on aina sosiaalisia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tuolla ulkonahan näkyy vaikka minkälaisia ihmisiä. Ei hekään keneltäkään lupaa kysele.
Vierailija kirjoitti:
Voi kuulostaa vähän hölmöltä mutta hanki polkupyörä. Sillä voit kaupungissa mennä minne vaan tai sitten ajella vaan. Kunto kasvaa ja samanmielisten kanssa voi löytää yhteisen sävelen. Torilla on aina sosiaalisia ihmisiä.
Mä en kehtaa pyöräillä. Siinä vasta jotenkin noloilee kömpelösti ja kiinnittää huomiota.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuulostaa vähän hölmöltä mutta hanki polkupyörä. Sillä voit kaupungissa mennä minne vaan tai sitten ajella vaan. Kunto kasvaa ja samanmielisten kanssa voi löytää yhteisen sävelen. Torilla on aina sosiaalisia ihmisiä.
Mä en kehtaa pyöräillä. Siinä vasta jotenkin noloilee kömpelösti ja kiinnittää huomiota.
Eri
Oulussa ainakin mennään kaikkialle pyörällä. Festarialueen suurin parkki on aina polkupyörille. Kukaan ei kiinnitä huomiota pyöräilijään, siksi kaupunki on tehnyt baanatkin, joissa voi pyöräillä huolettomasti.
Nakkaa ne haukkujat mäkeen ja lähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuulostaa vähän hölmöltä mutta hanki polkupyörä. Sillä voit kaupungissa mennä minne vaan tai sitten ajella vaan. Kunto kasvaa ja samanmielisten kanssa voi löytää yhteisen sävelen. Torilla on aina sosiaalisia ihmisiä.
Mä en kehtaa pyöräillä. Siinä vasta jotenkin noloilee kömpelösti ja kiinnittää huomiota.
Eri
Sama täällä. Tosin voisin harkita silti pyörän hankkimista.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
No, tuolla ulkonahan näkyy vaikka minkälaisia ihmisiä. Ei hekään keneltäkään lupaa kysele.
Harvempi liikkuu yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tuolla ulkonahan näkyy vaikka minkälaisia ihmisiä. Ei hekään keneltäkään lupaa kysele.
Harvempi liikkuu yksin.
Mitä siis suosittelet? Ahdistaa viettää kesä yksin neljän seinän sisällä juuri siksi, kun ei ole oikein ketään, kenen kanssa mennä mihinkään.
Ulkomaanmatkoilla se yksinäisyys ei ole haitannut, mutta koronan takia en pääse matkalle tänäkään vuonna, joten se alkaa hieman ahdistaa, jos menee sisällä möllistelyksi koko kesä.
Riittää kun katsot millaista sakkia siellä hiihtelee, niin ymmärrät, että sinussa ei ole mitään vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tuolla ulkonahan näkyy vaikka minkälaisia ihmisiä. Ei hekään keneltäkään lupaa kysele.
Harvempi liikkuu yksin.
On niitäkin ja liikun minäkin yksin. Eipä ole tullut edes mieleen tuollaista murehtia.
Kaikki ajattelee itseään, ei sinua. Käy lomalla jossain naapurikaupungissa, jos tuttuihin törmääminen ahdistaa. Ja hanki myös jotain apua - kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta ollaan riittävän arvokkaita elämään just sitä omannäköistä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tuolla ulkonahan näkyy vaikka minkälaisia ihmisiä. Ei hekään keneltäkään lupaa kysele.
Harvempi liikkuu yksin.
No nimenomaan yksinhän ihmiset usein asioillaan liikkuu.
Ap, ihmiset ei oikeasti kiinnitä mitään huomiota kanssaihmisiin jossain kaupassa tai kadulla. Kaikki miettii ja hoitelee niitä omia asioitaan.
Sitäpaitsi jos joku sattuisikin katsahtamaan sinua ja hänen mieleensä tulisi joku ajatus tai kommentti sinun ulkonäköösi liittyen, niin mitä sitten? Ihmiset saa ajatella ihan mitä haluaa. Eihän se vaikuta sinun elämääsi mitenkään.
Se, mitä luulet ihmisten ajattelevan, on oman mielikuvituksesi tuotosta. Lähde ensin vaikka luontoon kävelemään, käy ruuhka-aikana kaupassa kun siellä on paljon ihmsiä ja voit vähän sulautua massaan. Pian huomaat etti mitään pahaa tapahdu kun liikut ihmisten ilmoilla.
Ehkä voisit opetella vähän suhteellisuudentajua. Ongelmasi on, ettet kehtaa mennä ulos yksin, kun oletat, että joku ehkä katsoo ja saattaa vieläpä ajatella jotain sinusta. No, ei kuitenkaan ole ilmapommitusta, luodit ei viuhu korvissa, kukaan ei ole todennäköisesti käymässä kimppuusi. Sinulla on vaatteet päällä ja ruokaa vatsassa, vapaa-aikaa eikä esim. 80-tunnin työviikkoa. Lue kirjoja, joissa on kerrotaan millaista elämä on muualla ja on (ollut) Suomessakin. Monella menee paljon huonommin. Älä pyöri vain oman napasi ympärillä, vaan kiinnostu maailmasta ympärilläsi. Silloin voi ahdistus helpottaa.
Kirjastoon. Siellä just halutaan olla rauhassa. Tai museoon, taidenäyttelyyn. Moni keskittyy näissä omissa oloissaan. Kirjan kanssa puistoon. Sinä olet tärkeä ja arvokas.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä voisit opetella vähän suhteellisuudentajua. Ongelmasi on, ettet kehtaa mennä ulos yksin, kun oletat, että joku ehkä katsoo ja saattaa vieläpä ajatella jotain sinusta. No, ei kuitenkaan ole ilmapommitusta, luodit ei viuhu korvissa, kukaan ei ole todennäköisesti käymässä kimppuusi. Sinulla on vaatteet päällä ja ruokaa vatsassa, vapaa-aikaa eikä esim. 80-tunnin työviikkoa. Lue kirjoja, joissa on kerrotaan millaista elämä on muualla ja on (ollut) Suomessakin. Monella menee paljon huonommin. Älä pyöri vain oman napasi ympärillä, vaan kiinnostu maailmasta ympärilläsi. Silloin voi ahdistus helpottaa.
Mua on useasti tuijoteltu ja naureskeltu. Eikä ole kuvitelmaa, kun on tapahtunut niin monta kertaa.
T. Toi joka ei halua pyöräillä
Auttaisiko metsässä ja luontopoluilla kävely? Siellä näkee ihmisiä harvakseltaan ja yleensä kaikki ovat ystävällisiä kokemukseni mukaan. Jos saisit rohkeutta tätä kautta? Oman kokemukseni mukaan suurinta osaa ihmisistä ei vähääkään kiinnosta muiden ihmisten olemus, itsekin olen ulkomaailmassa lähinnä kiinnostunut omista ajatuksista.