Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te, joiden lapset eivät koskaan saa stipendejä ja palkintoja
05.06.2021 |
Taas on se päivä vuodessa, kun some täyttyy ihmisten postauksista. Lapset ovat saaneet huipputodistuksia, stipendejä ja palkintoja. Onnea teille ja lapsillenne!
Sitten on me, joiden lapset ei koskaan saa mitään. Myönnän, että haluaisin olla ihan zen tämän asian kanssa, mutta en pysty. Harmittaa aina vähän mutta pidän sen toki sisälläni, enkä ränttää katkeruutta lasten silmien edessä :D En kaipaa tällaisia juttuja, jotta voisin somessa pröystäillä tai kehuskella kellekään :D Mutta olisi kiva nähdä ilo ja ylpeys omassa lapsessa, joka saa kivan huomionosoituksen. En tiedä miten todennäköistä on, että neljästä lapsesta yksikään ei saa koskaan mitään palkintoa tai stipendiä, täytynee alkaa kerrata todennäköisyyslaskentaa jos saisi perspektiiviä tähän asiaan :)
Mulla on siis neljä lasta, kuopuskin lopetti jo ekan kouluvuotensa, vanhin yliopistossa. Kaikki ovat olleet hyviä koulussa, oppineet nopeasti ja ovat hyväkäytöksisiä, kilttejä ja rauhallisia. Ilmeisesti ei ole kukaan ollut ikinä riittävän hyvä, jotta olisi siitä palkittu, eikä kehittynyt niin nopeasti, jotta olisi sellaisesta huomioitu. Kavereita on aina ollut kaikilla lapsilla paljon, mutta myös hymypatsaat, kiva kaveri -stipendit ja kaikenlaiset hyvis-palkinnot on myös kiertäneet kaukaa. Ne näyttää aina menevän niille äänekkäille ja rohkeille lapsille, jotka varmasti ovat myös hyviä kavereita ja luokkahengen ylläpitäjiä, mutta jotka myös jostain syystä ovat aina mukana kaikessa luokan draamassa ja kiusaamiskeisseissä (tämä on vain mun kokemus omien lasten luokilta, ei varmaan samanlaista kaikkialla). Ai niin, ja käytösarvosana ei ole koskaan ollut yhdelläkään mun lapsella siellä parhaassa ruudussa. Toki se vissiin vaatii just sellaista aktiivista otetta luokassa, johon omat ei ehkä luontaisesti lähde. Sen ymmärrän.
Mutta mukavaa kesää siis myös teille, joiden lapset ei koskaan tule kevätjuhlista muun kuin todistuksen kanssa! Sekin on ihan ok :)
Kommentit (46)
Lapsen koulussa jaettiin stipendit vain luokan parhaasta todistuksesta. Joka luokalla on siis 20-25 oppilasta jotka eivät saa stipendiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annan aina itse lapsilleni stipendit. Ovat ne todellakin ansainneet! Ovat sellaisia näkymättömiä puurtajia. Eivät ole kummassakaan ääripäässä missään suhteessa, niin eivät saa minkäänlaista huomiota.
En ole saanut itse eikä lapset stipendejä koulusta, mutta muuten ollaan hyviä tyyppejä. Odotan 9. Luokkalaista juhlista. Annan ainakin 200 euron "stipendin" . Jos yllättää positiivisesti vielä numeroilla niin summa kasvaa😀
Meillä ja. 8,5 ja sillä mennään. Mummot ja me kehutaan itse.
Oma kokemus oli myös ala-asteelta, että hymypatsaat meni niille pissistytöille, joilla oli oma köörinsä. Sillon oppilaat sai itse äänestää ja kriteerinä oli, että pitää olla sellainen jolla on kaunis hymy. Nykyisin, ilmeisesti lapsia ohjataan, että kyse ei ole missikisasta.
Yllätyksekseni oma poikani sai hymypoikapatsaan. Enkä olisi ikinä uskonut. On kyllä kiltti, mutta ei mikään luokan suosittuihin kuuluva. Kaverinsakin on semmosia outoja nörttipoikia. Noh olin onnellinen. Harmi kun nyt sitten toinenkin poika toivoisi saavansa kans hymypatsaan. En usko, että samaan perheeseen annetaan kahta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun esikoinen pääsi just ylioppilaaksi. L yleisarvosana, keskiarvo reilusti yli ysin.
Peruskoulun päätti keskiarvolla 9,8.
Kiltti ja ystävällinen.
Hän ei ole koko kouluaikana saanut yhden yhtä stipendiä, eikä sitä tullut nytkään.
Kyllä heitä on.
Mäkin kummastelen vähän näitä jakoperusteita. Tyttären luokalla hymypatsaat menee ainakin tytöillä kiusaaville oppilaille, jotka pyörittää jotain peliä luokassa. Hiljaiset ja kaikille reilut ei niitä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on saanut yhden stipendin koko peruskouluaikanaan. Koulun päättyessä ka. 9,5.
Suurin osa lapsista ei todellakaan saa stipendejä, ei edes 9-10 oppilaat.
Ei se siitä muuksi muutu yliopistossakaan. Poikani on hakenut jos jonkinlaista stipendiä opintojaan rahoittaakseen, mutta ei ole kertaakaan saanut. Kaikkien kurssien keskiarvo on hänellä parhaimmillaan ollut 4,9 (5 olisi siis maksimi), mutta ei kun ei. On se edelleen kurja katsella, kun lapsi pettyy, vaikka hän on aikuinen.
Ihana idea! Täytyy tehdä itekin omat stipendit :) Mun lasten luokilla on ollut 17-25 oppilasta, ja vuosittain on jaettu aina 3-6 palkintoa tai stipendiä, eri kriteerein. Siksi mietin, että on se kumma ettei kellekään koskaan. Toisaalta en ole itsekään ikinä saanut mitään, joten osaan antaa vertaistukea :D Mun veli taas sai useita stipendejä koulu-urallaan, eikä se kyllä ollut koulussa sen parempi kuin minäkään, joten osaan tässäkin antaa vertaistukea :D -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoihan se Robin Packalenkin jossakin, ettei koskaan ole saanut hymypatsasta. Moni niin ilmeisesti olettaa. Moni, joka ansaitsisi tunnustusta, putoaa väliin huomiotta, koska vain yksi voidaan valita. Mutta voisi nämä tosiaan lopettaa, ja varsinkin hymypatsaat ja vastaavat. Parhaasta keskiarvosta sitipendi ja siinä se.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus oli myös ala-asteelta, että hymypatsaat meni niille pissistytöille, joilla oli oma köörinsä. Sillon oppilaat sai itse äänestää ja kriteerinä oli, että pitää olla sellainen jolla on kaunis hymy. Nykyisin, ilmeisesti lapsia ohjataan, että kyse ei ole missikisasta.
Yllätyksekseni oma poikani sai hymypoikapatsaan. Enkä olisi ikinä uskonut. On kyllä kiltti, mutta ei mikään luokan suosittuihin kuuluva. Kaverinsakin on semmosia outoja nörttipoikia. Noh olin onnellinen. Harmi kun nyt sitten toinenkin poika toivoisi saavansa kans hymypatsaan. En usko, että samaan perheeseen annetaan kahta.
Ihanaa että poikasi sai patsaan! Mutta aargh! Tää triggeröi mussa muiston!
Olin kakkosella ja mun isoveli kolmosella, samassa sadan oppilaan pikkukoulussa. Koulussa oli lukuvuotena sellainen systeemi, että joka kuukausi jokaisella luokalla oppilaat äänesti kuukauden kivan kaverin. Sekä tytön että pojan. Syksyllä kerrottiin, että se, joka saa eniten kuukausipalkintoja lukuvuoden aikana, saa keväällä hymypatsaan. Jos on yhtä paljon ääniä, niin koulun opet (olikohan 5 kpl) äänestää niiden tasapelin saaneiden kesken. Fair enough! Säännöt oli selvät ja tiesin olevani reilu kaveri joten ajattelin, että tää vois olla mun!
Kk-palkintoja jaettiin syys-toukokuussa, eli 9kpl. Sain niistä 5 ja mun luokkakaveri Minna sai 4. Tuuletin salaa mielessäni, että saan hymytytön! Kevätjuhlissa se patsas meni kuitenkin Minnalle, ja mulla teki tiukka etten revennyt itkemään kevätjuhlassa, niin pettynyt olin :'( Kun kolmosten palkinnot jaettiin, niin mun veli sai hymypojan. Tajusin jo silloin heti, että mun patsas meni ehkä sivu suun sen takia, ettei haluttu antaa samaan perheeseen kahta hymypatsasta. Tavallaan asia oli pieni, mutta mulla mureni luottamus aikuisiin vähäsen tuossa sopassa. Pahinta, että kotona ei kukaan lohduttanut, vaan mua moitittiin huonoksi häviäjäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus oli myös ala-asteelta, että hymypatsaat meni niille pissistytöille, joilla oli oma köörinsä. Sillon oppilaat sai itse äänestää ja kriteerinä oli, että pitää olla sellainen jolla on kaunis hymy. Nykyisin, ilmeisesti lapsia ohjataan, että kyse ei ole missikisasta.
Yllätyksekseni oma poikani sai hymypoikapatsaan. Enkä olisi ikinä uskonut. On kyllä kiltti, mutta ei mikään luokan suosittuihin kuuluva. Kaverinsakin on semmosia outoja nörttipoikia. Noh olin onnellinen. Harmi kun nyt sitten toinenkin poika toivoisi saavansa kans hymypatsaan. En usko, että samaan perheeseen annetaan kahta.
Ihanaa että poikasi sai patsaan! Mutta aargh! Tää triggeröi mussa muiston!
Olin kakkosella ja mun isoveli kolmosella, samassa sadan oppilaan pikkukoulussa. Koulussa oli lukuvuotena sellainen systeemi, että joka kuukausi jokaisella luokalla oppilaat äänesti kuukauden kivan kaverin. Sekä tytön että pojan. Syksyllä kerrottiin, että se, joka saa eniten kuukausipalkintoja lukuvuoden aikana, saa keväällä hymypatsaan. Jos on yhtä paljon ääniä, niin koulun opet (olikohan 5 kpl) äänestää niiden tasapelin saaneiden kesken. Fair enough! Säännöt oli selvät ja tiesin olevani reilu kaveri joten ajattelin, että tää vois olla mun!
Kk-palkintoja jaettiin syys-toukokuussa, eli 9kpl. Sain niistä 5 ja mun luokkakaveri Minna sai 4. Tuuletin salaa mielessäni, että saan hymytytön! Kevätjuhlissa se patsas meni kuitenkin Minnalle, ja mulla teki tiukka etten revennyt itkemään kevätjuhlassa, niin pettynyt olin :'( Kun kolmosten palkinnot jaettiin, niin mun veli sai hymypojan. Tajusin jo silloin heti, että mun patsas meni ehkä sivu suun sen takia, ettei haluttu antaa samaan perheeseen kahta hymypatsasta. Tavallaan asia oli pieni, mutta mulla mureni luottamus aikuisiin vähäsen tuossa sopassa. Pahinta, että kotona ei kukaan lohduttanut, vaan mua moitittiin huonoksi häviäjäksi.
Voi kun ikävää :( POikani luokalla hymypatsast meni yhdelle tosi kiltin oloiselle tytölle ja tää tyttö itki, kun sai patsaan :) Oli niiiin suloista. Mun poika sanoikin, että se tyttö on heidän luokan kivoin tyttö. Aina mukavasti tervehtii meitä aikuisiakin ja poika sanoi, että tuli juttelemaan hänelle, kun hän oli jäänyt yksin ruokalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus oli myös ala-asteelta, että hymypatsaat meni niille pissistytöille, joilla oli oma köörinsä. Sillon oppilaat sai itse äänestää ja kriteerinä oli, että pitää olla sellainen jolla on kaunis hymy. Nykyisin, ilmeisesti lapsia ohjataan, että kyse ei ole missikisasta.
Yllätyksekseni oma poikani sai hymypoikapatsaan. Enkä olisi ikinä uskonut. On kyllä kiltti, mutta ei mikään luokan suosittuihin kuuluva. Kaverinsakin on semmosia outoja nörttipoikia. Noh olin onnellinen. Harmi kun nyt sitten toinenkin poika toivoisi saavansa kans hymypatsaan. En usko, että samaan perheeseen annetaan kahta.
Ihanaa että poikasi sai patsaan! Mutta aargh! Tää triggeröi mussa muiston!
Olin kakkosella ja mun isoveli kolmosella, samassa sadan oppilaan pikkukoulussa. Koulussa oli lukuvuotena sellainen systeemi, että joka kuukausi jokaisella luokalla oppilaat äänesti kuukauden kivan kaverin. Sekä tytön että pojan. Syksyllä kerrottiin, että se, joka saa eniten kuukausipalkintoja lukuvuoden aikana, saa keväällä hymypatsaan. Jos on yhtä paljon ääniä, niin koulun opet (olikohan 5 kpl) äänestää niiden tasapelin saaneiden kesken. Fair enough! Säännöt oli selvät ja tiesin olevani reilu kaveri joten ajattelin, että tää vois olla mun!
Kk-palkintoja jaettiin syys-toukokuussa, eli 9kpl. Sain niistä 5 ja mun luokkakaveri Minna sai 4. Tuuletin salaa mielessäni, että saan hymytytön! Kevätjuhlissa se patsas meni kuitenkin Minnalle, ja mulla teki tiukka etten revennyt itkemään kevätjuhlassa, niin pettynyt olin :'( Kun kolmosten palkinnot jaettiin, niin mun veli sai hymypojan. Tajusin jo silloin heti, että mun patsas meni ehkä sivu suun sen takia, ettei haluttu antaa samaan perheeseen kahta hymypatsasta. Tavallaan asia oli pieni, mutta mulla mureni luottamus aikuisiin vähäsen tuossa sopassa. Pahinta, että kotona ei kukaan lohduttanut, vaan mua moitittiin huonoksi häviäjäksi.
Voi kun ikävää :( POikani luokalla hymypatsast meni yhdelle tosi kiltin oloiselle tytölle ja tää tyttö itki, kun sai patsaan :) Oli niiiin suloista. Mun poika sanoikin, että se tyttö on heidän luokan kivoin tyttö. Aina mukavasti tervehtii meitä aikuisiakin ja poika sanoi, että tuli juttelemaan hänelle, kun hän oli jäänyt yksin ruokalassa.
Oi! Kuulostaa siltä, että meni oikeaan osoitteeseen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen saanut elämässäni kaksi stipendiä, toisen peruskoulussa enkun kirjoitelmasta jota opettaja ylisti maasta taivaisiin ja toisen lukiossa kuviksesta. Kuviksen stipendiä jouduin lobbaamaan, koska koulussa ei aiemmin ollut jaettu kulttuuriaineista stipendejä. Tavallaan hiukan noloa, että sain itse yhden lobbaamistani stipendeistä :D Kaksi muuta kulttuuristipendiä meni pianonsoittajatytölle ja kuvispojalle.
Kumpikin keissi oli aika random, en osannut ollenkaan odottaa tuota enkun stipendiä enkä varsinaisesti odottanut saavani kuvisstipendiäkään.
Outoa oli, että yläkoulussa voitin ikäluokkani kuviskilpailun, mutta en silti saanut kuvisstipendiä, vaan se meni joillekin tytöille, jotka olivat tuhranneet jotain isoa kylttiä jonnekin päin kylää. Se oli vielä ruma ja huonosti tehty, joten ihmettelin, miksi siitä pitää palkita stipendillä.
Pointtini on vain, että niitä stipendejä jaetaan joskus aika kummallisin perustein. Ei kannata ottaa sitä liian vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus oli myös ala-asteelta, että hymypatsaat meni niille pissistytöille, joilla oli oma köörinsä. Sillon oppilaat sai itse äänestää ja kriteerinä oli, että pitää olla sellainen jolla on kaunis hymy. Nykyisin, ilmeisesti lapsia ohjataan, että kyse ei ole missikisasta.
Yllätyksekseni oma poikani sai hymypoikapatsaan. Enkä olisi ikinä uskonut. On kyllä kiltti, mutta ei mikään luokan suosittuihin kuuluva. Kaverinsakin on semmosia outoja nörttipoikia. Noh olin onnellinen. Harmi kun nyt sitten toinenkin poika toivoisi saavansa kans hymypatsaan. En usko, että samaan perheeseen annetaan kahta.
Sama juttu oli mun kouluaikoina, että oppilaat äänestivät ketä saa hymypatsaat ja palkinnot sai aina ne luokan kovikset. N25
Vierailija kirjoitti:
Mäkin kummastelen vähän näitä jakoperusteita. Tyttären luokalla hymypatsaat menee ainakin tytöillä kiusaaville oppilaille, jotka pyörittää jotain peliä luokassa. Hiljaiset ja kaikille reilut ei niitä saa.
Tämä. Mun pahin koulukiusaaja sai stipendin siitä, kuinka on niin kiva kaveri kaikille. Joo todella kiva tyyppi.... Opettajat on sinisilmäisiä. Kyseinen tyyppi tiesi, mistä naruista pitää vedellä ja opettajat olivat hänen edessään sulaa vahaa kun hän oli mukamas niin ihana tyyppi.
Mun lapsen päättötodistuksen keskiarvo oli 9,92.
Ei tullut stipendiä.
Ne meni "tsempanneille".
En minäkään saanut peruskoulussa ikinä mitään tunnustuksia, seiskan oppilas, ujo ja myöhemmin löytyi lukihäiriö. Amiksessa vaan ala nastasi hyvin, opin ne jutut äkkiä ja halusin oppia. Korjasin potin päätöspäivänä, lusmut luokkakaverit hieman kitisivät, mutta olin onnellinen siitä, että ahkeruus ja kunnollisuus viimein palkittiin.
Näinhän se menee, omat lapset ovat myös tuollaisia keskitien kulkijoita, joita ei koskaan huomioida missään. Isovanhemmat ja me vanhemmat tietty kannustetaan ja kehutaan, mutta olisi tosiaan kiva, että näitä kasin oppilaitakin muistettaisiin joskus.
Lasteni koulussa annettiin stipendejä huippuoppilaille ja erityisoppilaille.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi on saanut yhden stipendin koko peruskouluaikanaan. Koulun päättyessä ka. 9,5.
Suurin osa lapsista ei todellakaan saa stipendejä, ei edes 9-10 oppilaat.