Vertailen uutta lemmikkiä entisiin lemmikkeihin

Kissat on keskenään paljon erilaisempia kuin koirat. Jopa silloin, kun on eri rotuihin kuuluvia koiria.

Minulla on ollut muutama erityisen persoonallinen ja ihmisrakas kissa ja ne ovat jääneet hyvin mieleen.

Haistavittusit.

T. se kissa

Minulla ollut samanlaista koirien kanssa, mutta huomannu, että kun aikaa kuluu ja tutustuu enemmän ja enemmän tähän uuteen persoonaan, sitä oppii arvostamaan ja rakastamaan. Anna uudelle kissalle aikaa. Älä laita kiertoon, se ansaitsee mahdollisuuden.

Ehkä sinulla on vielä alitajunnassa ikävä entistä lemmikkiä, ja et sen tähden ole oikein tutustunut uuteen. Kyllä siitäkin vielä persoona sukeutuu kun annat tilaisuuden ja aikaa kuluu.

Kyllä se siitä kun tutustut kissaan ajan kanssa. Minuakin aina aluksi jotenkin ärsyttää uusi lemmikki ja haluan pitää sen vähän etäällä. Johtuu ihan siitä että on ikävä vanhaa. Mutta kun antaa aikaa tutustumiselle, aina olen rakastunut uuteen persoonaan ja vanhaa lemmikkiä pystyy muistella lämmöllä ilman pakahduttavaa surua.

Itse otimme uuden kaverin tabby kissan kun olimme surreet tarpeeksi ( 5 vuotta) kun edellinen lapsemme ( poikakissa hänkin) sairastui ja jatkoi matkaa💔

Uusi ” lapsemme ” on aivan erilainen kuin edellinen ; eri luonne ja Eri persoona

Ap;n kissa vaistoo että kaikki ei ole Ok ja ei tule itse kaveeraamaan ; teillä on tunne molemminpuoleinen.

Anna kissallesi mahdollisuus: et voi vaatia että se olisi samanlainen kuin edellinen kattisi , se ei ole kissan vika. 😻

Mjau kirjoitti:

Itse otimme uuden kaverin tabby kissan kun olimme surreet tarpeeksi ( 5 vuotta) kun edellinen lapsemme ( poikakissa hänkin) sairastui ja jatkoi matkaa💔

Uusi ” lapsemme ” on aivan erilainen kuin edellinen ; eri luonne ja Eri persoona

Ap;n kissa vaistoo että kaikki ei ole Ok ja ei tule itse kaveeraamaan ; teillä on tunne molemminpuoleinen.

Anna kissallesi mahdollisuus: et voi vaatia että se olisi samanlainen kuin edellinen kattisi , se ei ole kissan vika. 😻

Joo, on ollut pitkään tunne molemminpuolinen. Se ei tykkää minusta enkä minä siitä :( yritän kyllä kokoajan mutta usein jää vain yritykseksi. Koskaan en pakota sitä mihinkään. Usein elän kuin sitä ei olisikaan kuitenkin muistaen ruokkia ja siistien hiekkalaatikkoa. En vain tunne sitä kohtaan oikein mitään ja pelkään että se tulee olemaan loppuelämän niin. Olen antanut jo monta mahdollisuutta. Ehkä minun pitää olla vain kärsivällinen. Ap

Nii tää on vähä sama ku et miksei uusin lapsi oo samanlainen ku aikasemmat. Sellasta se vaan on.

Kuinka kauan se on ollut sulla? Muutoksia voi tapahtua vielä paljonkin, mutta niihin voi kulua kuukausia tai vuosia. Itse en ikinä antaisi kissaa tuon takia pois, kun mitään "oikeaa" ongelmaa ei ole. Lemmikkiin pitäisi sitoutua kun sen ottaa vaikka se ei kaikkia toiveita täyttäisikään. Eri asia tietysti jotkut oikeat käytösongelmat tms., joiden takia ei vaan pärjää vaikka yrittäisi.

Ole kärsivällinen AP ❤️

Anna itsellesi ja kissallesi aikaa, saatte tutustua toisiinne.

Tee itse se päätös joka on se tärkein: älä vertaa enää vanhaan kissaasi se on takanapäin vaan uusi perheenjäsen on jo kotona 😻

Tsemppiä ja paljon hyvin hetkiä teille molemmille 🐾

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan se on ollut sulla? Muutoksia voi tapahtua vielä paljonkin, mutta niihin voi kulua kuukausia tai vuosia. Itse en ikinä antaisi kissaa tuon takia pois, kun mitään "oikeaa" ongelmaa ei ole. Lemmikkiin pitäisi sitoutua kun sen ottaa vaikka se ei kaikkia toiveita täyttäisikään. Eri asia tietysti jotkut oikeat käytösongelmat tms., joiden takia ei vaan pärjää vaikka yrittäisi.

Ei tällaisia tuntemuksia voi ennustaa. Onko sinusta oikein elää lemmikin kanssa jota ei rakasta vaan hoitaa vain velvollisuudentunnosta? Kyse ei ole siitä että olen tunteeton eläintenvihaaja, pidän oikeasti eläimistä (olen aina pitänyt lapsesta saakka). Tämän yksilön kanssa en vain ole samalla aaltopituudella. Yritän vain selviytyä tämän asian kanssa. Ap

Ajattele niin, että jos antaisit sen nyt pois, tulisiko sinulla sitä ikävä ja kaduttaisiko? Jos ajattelet, että ei, mielestäni silloin on aika etsiä sille rakastava koti. Todennäköistä näet on, että se rakkaus ei sieltä ajankaan kanssa löydy, vaan jos velvollisuuden tunteesta pidät kissan, jota et rakasta, alat katketoitumaan tilanteeseen ja tuntemaan kissaa kohtaan negatiivisia tunteita, jotka kissa aistii, ja teidän lähentyminen käy koko ajan vaan epätodennäköisemmäksi.

Jos nyt siitä luopuisit, niin mitä aikoisit tehdä; olla ilman lemmikkiä vai ottaa taas uuden ja toivoa parempaa matchia?

Vierailija kirjoitti:

Ajattele niin, että jos antaisit sen nyt pois, tulisiko sinulla sitä ikävä ja kaduttaisiko? Jos ajattelet, että ei, mielestäni silloin on aika etsiä sille rakastava koti. Todennäköistä näet on, että se rakkaus ei sieltä ajankaan kanssa löydy, vaan jos velvollisuuden tunteesta pidät kissan, jota et rakasta, alat katketoitumaan tilanteeseen ja tuntemaan kissaa kohtaan negatiivisia tunteita, jotka kissa aistii, ja teidän lähentyminen käy koko ajan vaan epätodennäköisemmäksi.

Jos nyt siitä luopuisit, niin mitä aikoisit tehdä; olla ilman lemmikkiä vai ottaa taas uuden ja toivoa parempaa matchia?

No voisin kyllä luopua vaivatta. En todennäköisesti hankkisi uutta lemmikkiä kun en haluaisi samanlaista. Kyllä se vain niin on että joihinkin lemmikkeihin kiintyy ja joihinkin taas ei. Ei se näköjään olekaa automaattista. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele niin, että jos antaisit sen nyt pois, tulisiko sinulla sitä ikävä ja kaduttaisiko? Jos ajattelet, että ei, mielestäni silloin on aika etsiä sille rakastava koti. Todennäköistä näet on, että se rakkaus ei sieltä ajankaan kanssa löydy, vaan jos velvollisuuden tunteesta pidät kissan, jota et rakasta, alat katketoitumaan tilanteeseen ja tuntemaan kissaa kohtaan negatiivisia tunteita, jotka kissa aistii, ja teidän lähentyminen käy koko ajan vaan epätodennäköisemmäksi.

Jos nyt siitä luopuisit, niin mitä aikoisit tehdä; olla ilman lemmikkiä vai ottaa taas uuden ja toivoa parempaa matchia?

No voisin kyllä luopua vaivatta. En todennäköisesti hankkisi uutta lemmikkiä kun en haluaisi samanlaista. Kyllä se vain niin on että joihinkin lemmikkeihin kiintyy ja joihinkin taas ei. Ei se näköjään olekaa automaattista. Ap

Selvä, sitten kyllä sinuna alkaisin etsiä kissalle uutta kotia. Turhaan kiusaat teitä molempia enempää tilanteella ja hukkaat elämiänne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele niin, että jos antaisit sen nyt pois, tulisiko sinulla sitä ikävä ja kaduttaisiko? Jos ajattelet, että ei, mielestäni silloin on aika etsiä sille rakastava koti. Todennäköistä näet on, että se rakkaus ei sieltä ajankaan kanssa löydy, vaan jos velvollisuuden tunteesta pidät kissan, jota et rakasta, alat katketoitumaan tilanteeseen ja tuntemaan kissaa kohtaan negatiivisia tunteita, jotka kissa aistii, ja teidän lähentyminen käy koko ajan vaan epätodennäköisemmäksi.

Jos nyt siitä luopuisit, niin mitä aikoisit tehdä; olla ilman lemmikkiä vai ottaa taas uuden ja toivoa parempaa matchia?

No voisin kyllä luopua vaivatta. En todennäköisesti hankkisi uutta lemmikkiä kun en haluaisi samanlaista. Kyllä se vain niin on että joihinkin lemmikkeihin kiintyy ja joihinkin taas ei. Ei se näköjään olekaa automaattista. Ap

Voisko tuohon soveltaa sitä, että kyllähän parisuhteeseenkin pitää suhtautua niin, että sitoutuu sen kestävyyteen, kunnes kuolema erottaa, mutta jos kemiat ei kuitenkaan kohtaa ja homma ei yrityksistä huolimatta toimi, niin erotaan ja molemmat etsivät toimivammat kumppanit?