:) ++ ~** PiTkIsTeN vIiKkO 34**~ ++ (:

Mitenkäs Mytön ja Kristiin@n olot ja testailut? Onko jotain oiretta jo ilmassa?





Mikäs tilanne muilla?







M.

Jippii Kristiina! Paljon onnea!!! Onko viiva jo vahvistunut?



Miten myttö?



Meillähän on oikein plussaisa viikko ollut meneillään! Toivotaan että jatkuu vielä. itselläni kun on meneillään kp 25...



ruu.

Ja mitä ihania uutisia sainkaan lukea pitkän paussin jälkeen!:)

Onnea MYTTÖ JA KRISTIINA plussista!Aivan ihanaa!

Ja onnea myös MÖHKÖFANTILLE jos en oo kerinny onnitteleen aiemmin..Kyl se vaan lämmittää ja rauhottaa omaa mieltä kun näkee sen pienen sydämen sykkivän ultrassa:)



Mulla on vika viikko lomaa jäljellä..Perjantaina pitäis alkaa erityisäitiysloma vaikka tosin päätöstä ei oo vielä tullu..Tääl ruotsis kyl toi " kela" tietää miten stressata tulevia mammoja..Tiedän kuitenkin et päätös tulee hyväksyttynä ku työskentelen psykiatrisella puolella ja ennen kuin kerkesin loman alottaan niin pari potilasta kerkes jo uhkaileen ku ne tajus et oon raskaana..



Muuten kesä on menny vauhdilla häiden jälkeen töitä tehdessä ja suomes lomaillessa.Vatsa kasvaa vauhdilla ja muuten voin hyvin paitsi herään öisin kauheeseen närästykseen..Rennietä menee paljon:)Vauvalle pitäis vielä jotain hankintoja tehdä,mut onhan täs aikaa vielä pari kuukautta.



Paljon onnea vielä plussanneille ja plussasäteitä ja tsemppiä kaikille muille!Henges ollaan mukana koko ajan!



Tilulilu 30+5

...pitkästä aikaa! ...ja mitä minun silmäni täällä näkevätkään!!! Plussia sadellut Mytölle ja Kristiinalle...IHANAA, Onnea! Ja onnea kaikille muillekin plussanneille, jos heitä on. En ole pinoa kauheasti seuraillut.



Sairauslomalla olen nyt loppuajan. Selkä meni heinäkuun alussa, eikä sillä enää töitä sitten tehtykään. Saa nähdä, tehdäänkö milloinkaan.



Tämä raskaus on ollut vaikeampi kuin kumpikaan aiempi raskaus yhteensä. Fyysinen kunto on ihan nollassa ja minä kun kuvittelin olevani hyvässä kunnossa! No, parempi kun ei valita. Viikot kuluvat nopeasti ja pian tämä olotila on historiaa :-)



Pääasia on, että vauvalla on asiat hyvin. Kovasti ainakin potkiskelee...öiseen aikaan. Toivottavasti ei lupaa yökohkaajaa...



Hyvää ja plussarikasta syksyä kaikille.



Kanelisokeri 27+2

Tämä olotila on aivan uskomaton!

Melkein kaksi vuotta tätä on odotettu (ja pitkään jo aiemmin harkittu). Usko on mennyt monta kertaa, kun muiden plussailut ovat kannustaneet yrittämiseen, mutta myös välillä latistaneet omaa itsetuntoa!



Käväsin aamulla labrassa ja iltapäivällä soittelin tuloksista. Kyllä kyllä, positiivinen tulos varmistui! En varmaan leveämmin olisi voinut hymyillä, kun neuvolan täti onnitteli minua!!! Töissä tuloksen saatuani hymyilin aivan yksikseni, ihanaa!!! Ai niin, eka neuvola olisi parin viikon päästä.



...Hieman vain aina välillä mietityttää, että pysyyköhän se mukana... Kaverillani juuri tuli keskenmeno ja suvussani (äidilläni ja tädeilläni) se on ollut aika yleistä. Eipä sitä kai kannata etukäteen pelätä, vaan pitäisi varmaan nauttia koko sydämmestään tästä olotilasta.

...muitten plussat kyllä kannustaa itseäänkin yrittämään :) joten on tosi hienoa kuulla että pitkillä kierroilla ja muilla ' häiriöillä' kuitenkin on mahdollista plussata! Auttaa jaksamaan!



Meillähän on nyt pian yrityksen eka vuosipäivä, ja sekös pistää mielen maahan. Tänään on ollut niiin totaalisen täydellisen masentunut olo ettei mitään rajaa. Mitään ei olis jaksanu taikka huvittanut tehdä, työpäivä meni kituuttaen tunti tunnilta. Mutta täytyy kai ajatella positiivisesti että on se syy tärppäämättömyyteen (heh mikä sana) sitten mikä tahansa niin useimmat onnistuvat kyllä saamaan sen lapsen ennemmin tai myöhemmin, jos ei sitten omaa niin vaikka adoption kautta...



Joten täällä pitäisi vissiin olla häntä pystyssä, eikä murehtia turhaan, kun asiat noin muuten kuitenkin on mallillaan.



Anteeksi vuodatus :I ...sitä vaan tänään näköjään ryöppyää! Kiitos kuitenkin kaikille edellisessä pinossa kannustaneille, ja katotaan nyt ensin tää kierto taas loppuun ennenkuin heittää sen kirveen taas kaivoon (ainaski väliaikaisesti)...saan käydä sukeltamassa sen sit ylös sieltä taas kun siltä tuntuu. :)



Että sellaista omaa napaa tähän maanantaihin!!! =D

Tilulilu: kiva kuulla sinusta, ja että kaikki on mennyt hyvin! Onpas sulla jo roimasti viikkoja kasassa! Jänskää! Oletteko selvittäneet kumpi on tulossa, vai haluatteko edes tietää? Hyvää alkavaa äitiyslomaa sinulle! Onpa hurja tuo sun työjuttu... Kamalaa, että noin uhkaillaan :(



Kanelisokeri: kivaa kuulla myös sinusta! Sullakin on jo tosi paljon viikkoja. Harmi, että selkäsi on noin kipeä. Menikö sulta välilevy tms? Tosi kurjaa, että on selkä kipeänä kun on muutenkin koetuksella raskausaikana. Toivottavasti saat levättyä nyt ja selkäsi tulee kuntoon! Aiotteko te selvittää onko vauva kumpi vai kampi?



Kristiin@: IHANAA, että raskaus on nyt ihan totta!!! Onnea koko sydämestäni! Kannattaa tosiaan vain nauttia nyt. Jos jotain on tapahtuakseen, sitä ei voi kuitenkaan estää. Tällä yritän siis sanoa sitä, että nauti nyt raskaudestasi, olette sitä jo noin kauan toivoneet. Turha pilata ihanaa odotusaikaa murehtimalla, vaikka se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Mutta sulla on kuitenkin kaikki edellytykset kantaa vauvaasi se 9kk, koska kukaan ei ole koskaan toisinkaan sanonut. Eli hymy sinne korviin vain :) :)



Töppönen: tsemppiä sullekin! Odottavan aika on pitkä, mutta usein se aika myös palkitaan. Siihenhän sitä on uskottava, ja Kristiin@ on siitä hyvä esimerkki :) Näitä plussauksia siis todellakin tapahtuu, ja teidän vuoro voi olla jo seuraavaksi. Enkä mä mitenkään vähättele sun tunteita.. kyllä mä muistan kanssa sen epätoivon kun vuosipäivä meni rikki.. Että eikö vieläkään ole vauvaa, eikö vieläkään edes haamua testissä.. Mutta jotenkin sitä vain jaksaa eteenpäin, jaksaa yrittämistä.. Eipä sitä oikein muutakaan voi. Se oma vauva kuitenkin pyörii mielessä koko ajan, ja kaiken sen ajan ja energian ja yrittämisen sitä tekee vain HÄNEN takiaan. Että sen pienen nyytin saisi omaan syliinsä. Tavalla tai toisella. Jaksamisia ja ((haleja)) sulle!







M.

Mikaela: Kysyit kumpaa odotamme. Rakenneultrassa selvisi, että tyttö taitaa tulla tästä kolmannesta. Itselläni onkin ollut todella vahva intuitio koko ajan tytöstä. Saa nähdä nyt sitten kumpi tulee ;-)



Selkäni meni wc-pönttöä pestessä. Nousin varomattomasti kumarasta asennosta pystyyn ja tunsin miten jossakin ristiselän uumenissa jotakin " urvahti" . Sen jälkeen jalat ovat olleet melkoisen voimattomat, varsinkin vasen jalka ja ne myös pettävät alta. Kävelen täällä kotona huonekaluista ja seinistä kiinni pitäen + minulla on kyynärsauvatkin apunani. Tätä on ollut siitä heinäkuusta saakka. Kipu vihloo pakaroissa, lonkissa ja polven alapuolella aina nilkkaan saakka. Olin sitten istumassa tai seisomassa. Kävelykin on sellaista katkonaista, tuntuu kuin koko alavartalossa menisi sähköiskuja. Uskoisin, että jonkinsorttinen pullistuma minulla on. Neuvolalääkäri sanoi, ettei ongelmalle tehdä raskausaikana mitään, ellei lähde tunto jaloista tai tule pissaamis/ulostamisongelmia. Sitten pitää turvautua kirurgin apuun päivystyspotilaana. Tähän olotilaan kun lisää pahat liitoskivut niin ei ole herkkua. Ainoa asento, jossa voin olla rentona ilman kipua, on kylkimakuulla, tyyny reisien välissä.



Eiköhän se tästä, päivä kerrallaan :-)

Meille sanottiin rakenneultrassa, että ei ainakaan merkkejä pojasta näy. Femedan ultrassa sitten Bruno vahvisti, että tyttö on tulossa. Oli jänskää tietää kumpi on, kun esikoisesta ei selvitetty. Hänestä olin kyllä satavarma, että on tyttö, ja niin olikin. Noorasta olin taas yhtä varma että on poika, koska oksentelin enemmän.. tosin oksentelin vielä joskus rv30+. Ja se on jäänyt päällekin pahasti.. Mähän oksennan vieläkin, jos Kiira tekee pahanhajuisen kakan.. Onneksi sitä ei enää tarttee pestä kun ei käytä vaippoja, riittää pelkkä pyyhkiminen, mutta silti aina kaon yrjö kurkussa. Ihan hirveetä! Mutta nyt rönsyilen taas jutussani, eli piti sanoa, että kuitenkin salaa toivoin että toinenkin olisi tyttö ja tyttöhän sielä tulikin. Saa nähdä, osaako tuo minun mies poikia tehdäkään.. Sen näkee sitten jos/kun kolmosen joskus saamme.



Mulla oli nuorena, 17v, välilevyn pullistuma. Kipu oli tosiaan ihan hirveää, kokoaikaista. Kipu lähti alaselästä, meni reisiä pitkin ihan isovarpaisiin asti. Kävely sattui, istuminen sattui ja makaaminen sattui. Kesti kauan päästä magneettikuvauksiin, koska eivät uskoneet että niin nuorella voisi olla välilevyssä vikaa. Mutta vikaa oli kuin olikin. Sain puudutuksen suoraan jonnekin selkäytimen tienoille (??), en enää muista tarkkaan. Mutta kaksi kertaa niitä auttoi. Selkä on vieläkin kipeä, mutta siihen on niin tottunut, etten enää osaa sanoa särkikö sitä eilen vai ei. Mutta ihan hyvään kuntoon se on tullut. Tontilla on tullut tosi kipeäksi, kun on joutunut jotain kurkottelemaan eteenpäin jne. Toivottavasti pääset heti magneettikuvaan kun olet synnyttänyt, niin saat sen parempaan kuntoon! Tosi kurjaa, että piti juuri nyt mennä tuo sun selkä :( Voimia kuitenkin sulle! Olehan varovainen sen kanssa. Eipä sitä kai muuta voikaan, kun vaivoin pääset edes kävelemään.



Nyt heräs Noora parvekkeelta, gotta go.





M.

Onkos myttö testannu uudestaan?????????????????



Tänne napaan ei mitään uutta, äskön pistin vikan puregonin ja yöllä pitäs pistää pregnyl. Sain vaan apteekista liian pitkiä neuloja, mut paksuus kyl oikea. Kiva ruveta kolmelta yöllä sekottaa jauheita ja nesteitä, vieläpä karseella neulalla. Munasarjoissa kyllä tuntemuksia, kuhan nyt ei liikaa hurjistuis noista pöperöistä. Torstaina toivottavasti inssi..



Jotenkin mua surettaa itteni, taidan olla meistä pitkiksistä tällä hetkellä pisimpään yrittäny siis joka ei oo plussannu; Marraskuussa tulee 2v.yritystä täyteen. Älkää ymmärtäkö mua väärin, oon maailman iloisin että pitkään yrittäneet pitkisläiset plussaa, ehkä mäkin jonain kauniina päivänä...Nyt loppu synkistely.



Kivaa kuulla kanelisokerin kuulumisia!!!

-maya-

Pakko luottaa tuohon rakenneultran ennusteeseen ja omaan vaistoon tietenkin! Olen molemmista muksuista tiennyt odotusaikana erittäin vahvasti kumpi tulee ja vaistoni on pitänyt paikkansa. Salaa minäkin tyttöä toivoin, kun itselläni on kaksi veljeä ja olisin aina halunnut siskon! Toki ihan onnellinen olen, jos tulee poikakin. Kumpi kampi käy ;-) Tämä raskaus on vaan niin samanlainen kuin oli esikoista odottaessa ja hänkin on tyttö.



Vähän pelottaa tuon selän kanssa, että miten pystyn synnyttämään, mutta eiköhän se siitä. Luulen ainakin, että selkäkipu " hukkuu" salissa ainakin vähäksi aikaa koviin supistuksiin. Synnytystapa-arvio on kuitenkin vielä tiedossa, sillä kuopus oli syntyessään tosi iso ja tuon selän vuoksi tietenkin myös. Lääkäri oli sitä mieltä, että synnytys voi saada aikaan jotakin lisävahinkoa selässä. No, katsotaan päivä kerrallaan.



Sitä nelosta täällä jo kovasti mietitään. KAMALAA! Eihän tuo kolmonenkaan vielä ole edes maailmassa...katsomme asunnon ja auton vaihtoa nyt sillä silmällä, että sinne mahtuu suurempikin perhe lähimmän kolmen vuoden sisään.



Enpä olisi ikinä uskonut haaveilevani vielä neljännestä lapsesta, sillä mielessäni on aina ollut kahden lapsen standardiperhe...nyt näen mielessäni koko ajan neljä lasta, 2 tyttöä ja 2 poikaa, sitten tämä perhe on valmis...alan varmaan seota...ihan kuin nyt voisin itse vaikuttaa noihin lasten sukupuoliinkin ;-) Olen tainnut palstailla täällä vähän liikaa...



Totta kai pelottaa, miten fysiikka kestää vielä yhden raskauden ja muutenkin, kun tuo raskautuminen ei ole ollut minulla niin kovin helppoa, että jos kaikki jääkin sitten tähän kolmanteen. Sitten on vain tyydyttävä siihen ja oltava onnellinen kolmesta lapsesta :-).



Mayalle toivottelen kovasti onnea pistoshoidon suhteen! Kyllä se vauva vielä teillekin saadaan...hiljaa hyvää tulee, hyvä vain joskus antaa odottaa itseään ;-)



Nyt pitää mennä nukkumaan Rennien kera...närästää ihan hirveästi.



Kanelisokeri 27+3

heippa vaan!

Kanelisokerille jaksamisia, ihanaa et haaveilette jo neljännestä;)



Oon kyllä sellanen säätäjä, et oksat pois. Viime yönä sit laitoin kolmelta kellon soittaa pregnyliä varten ja siinä tarkasti aineita sekottelin kun

yhtäkkii koko lääke ruiskas pöydälle, siinä sit iski pieni paniikin poikanen, olin viel yksin kotona ku mies työmatkallla. onneks nopeesti tajusin et mullahan on kaks pregnyliä vielä jääkaapissa loppukiertoa varten ja otin toisen. Oli kyl onni et mulle määrättiin loppukiertoon sama lääke, muuten olis menny aika käsiin koko homma, jos olisin tänä aamuna ruvennu soittelee reseptin perään. Nyt pitää sit huomenna " nolona" selitellä miten kävi ja pyytää viel yhteen resepti. Mun oma lääkäri fertinovassa on vielä reissussa ja meen sille toiselle. Hauska mennä naislekurille, kun oon ollu mieslääkärin hoivissa, vaik en kyllä vaihtais omaa läääkäriä mihinkää.

Sellasta omanapaista höpinää, on aika Kosteat oltavat, toiv. ei mee ovis sivu suun...

-maya-

Tilulilu. Kiva kuulla sinusta ja että raskaus on sujunut hyvin vaikka närästys onkin vaivannut! Oletpa jo pitkällä! Kaikkea hyvää loppuraskauteen ja pian alkavaan äitiyslomaan.



Kanelisokeri, kiva kuulla myös sinusta ja tosiaan pitkästä aikaa! Todella harmi tuo selkäsi. Toivottavasti se ei enää tuosta pahene. Tsemppiä sen kanssa ja voimia muutenkin loppuraskauteen! Sullakin on viikkoja kasassa jo noin paljon.



Mielellään kuullaan väliaikatietoja teistä odottajista!



Töppönen, tärppäämättömyyteen liittyvät vuosipäivät pistävät kyllä apeaksi mielen. Voimia ja paljon onnentuulta sinne, että pitkä odottaminen palkitaan pian! Mikä on muuten tilanteesi tällä hetkellä?



Entä Ruu, onko mitään uutta?



Ihana kuulla Kristiina, että positiivinen tulos varmistui! Onko sulla mitään oireita olemassa? Sulla taitaa olla vähän pidemmällä päivät kuin mulla?



Maya. Kovasti toivotan onnea torstaiseen inssiin!! Meinasin justiinsa kirjoittaa, että onpa kellon aika sotkea noiden ampullien kanssa, mutta ennätitkin just laittamaan sitä ennen viestin. Hyvä, että sulla oli pregnyliä jemmassa enemmän! Itse sähläsin viimeksi, ihan päivän valossa, niin että sormeen tuli syvä haava, mutta aineet sentään eivät menneet hukkaan. Täällä piinistellään huomisesta lähtien sitten sun kanssasi ja pidetään peukkuja ylhäällä.



Omassa navassa sellainen ¿jalat maahan liimattu¿ olo. Tein eilen taas uuden testin, kun 4+3 oli menossa, vielä ei ollut viivat yhtä tummia. Mitään oireita ei ole, pientä alaselkäsärkyä vain ja siitä tuleekin déjà vu ¿olo, kun viimeksikään ei ollut mitään oireita¿ No, se on sitten sen ajan murhe, mutta yhtään ei ole sellainen olo, että raskaana oltaisiin. Toivottavasti on väärää kuvitelmaa.



myttö

kanelisokeri: mull on kanssa joku krooninen tää mun vauvakuumeeni.. tai ehkä pikemminkin lapsikuumeeni.. En ole päässyt yli enkä ympäri siitä kolmosen kuumeesta, mutta onneksi mieheni on siihen nyt suostuvainen. Tosin mä itse otin nyt sen verran takapakkia, että nähdään sen valmiin talon kustannukset, että missä vaiheessa sitten olis varaa olla taas äitiyslomalla ja hoitovapaalla.



maya: onnea sulle tähän kiertoon! Onneksi oli Pregnyliä vielä tallessa, ettei sen takia mene tämä kierto hukkaan. Peukkuja sulle!!



myttö: kyllä ne viivat siitä vielä vahvistuu! Odota vain rauhassa. Taisin sulle viimeksi jo kirjoittaakin, että mulla meni viikko haamuplussasta että sain vahvat viivat. Haamu tuli muistaakseni rv3+6 Acon 10:llä ja tummat viiva (tai pallot siis) siitä viikon päästä Prediktorilla. Tsemppiä! Odottavan aika on pitkä, mutta kantsiihan niitä tummia viivoja odottaa :)





Mikaela

Kanelisokerille pahoittelut selän takia. Taatusti tosi kurja tilanne! Toivotaan kuitenkin että kaikki menee synnytyksessäkin parhain päin, ja kai ne lääkärit tietää mikä on parasta sekä äidille että lapselle. Ymmärrän kyllä että varmasti etukäteen kuitenkin hermostuttaa. Miten tuo synnystapa-arvio sitten toimii, osaavatko siinä jo sanoa mikä olisi selänkin kannalta paras vaihtoehto? Eikös tuollainen sitten ole tarpeeksi painava syy sektiolle, mikäli se siis olisi jotenkin selälle edullisempi vaihtoehto?



Mytölle ja Mikaelalle kiitokset kannustuksesta ja lohdutuksesta. Kai se meidänkin aika sitten joskus koittaa. Varsinkin tuo lause hyvää kannattaa odottaa, lohduttaa kummasti. Ja runsaan viikon päästä ollaan viimeistään viisaampia tämänkin kierron suhteen. Tosin en elättele yhtikäs mitään toiveita, ei ole mitään oireita mihinkään suuntaan tällä hetkellä. Ellei sitten tuota masentuneisuutta ja itkuisuutta lasketa, mutta sitä en laske. Toisin sanoen katse on jo suunnattu seuraavaan kiertoon, odottelen vaan että se pyörähtää käyntiin.

[color=pink]Kanelisokeri[/color] Voi sinua! Todella ikävä varmasti olla kun selkä on kipeänä. Toivottavasti ei nyt pahemmaksi kuitenkaan menisi! Vai jo neljättä suunnittelette, ihanaa, miehesi on vissiin yhtälailla suunnittelussa mukana.



[color=blue]MAYA79 [/color] Tiedän tuon kauhean tunteen, että on listassa pisimpään viipynyt plussaamattomana. Sitten se plussa vaan voi kuin salama kirkkaalta taivaalta ilmestyä testiin! Lapsi tulee olemaan ainakin erittäin toivotto ja odotettu.

Aika sähläystä sulla noiden piikitysten kanssa, kun keskellä yötä joutuu aineita sekoittelemaan. Pidän sulle peukkuja pystyssä!



[color=purple]myttö75 [/color] Äkkiseltään avioiden tärppiaika olisi ollut kolmisen viikkoa siten. Taidan olla pikkasen edellä sinua...



[color=silver]töppönen[/color] Kyllä se aurinko paistaa risukasaankin! Minä olen hyvä esimerkki siitä. Muistan kyllä tuon oman vuosipäiväni, silloin itsekin vuodatin tänne pahaaoloani, ja taisin hetken pysytellä vain taustalla. Sinulle myös olen peukut pystyssä!!



oma ).(

Samaa voin sanoa kuin sinä myttö, ei oikein ole todellinen olo raskaudesta! Nyt vasta parina päivänä ei ruoka ole oikein maistunut, pientä pahanolon tunnetta aina välillä. En kuitekaan ole varma mistä ruokahaluttomuus johtuu, tosaalta tätä raskautta miettii niin paljon, että se voi johtua siitäkin.

Ja suurin ihme on se, että meillä on suklaalevy saanut olla avaamattomana jo monta päivää, kun yleensä popsin kaikki nannat omaan suukkuun.

Heippa taas!



Kyllä se Myttö viiva siitä vahvistuu, ihan uskomatonta edelleen et sinä ja Kristiina ootte plussannu, tuntuu käsittämättömältä!!!:)) ja mukavaa teille kun meette ihan samassa vaiheessa, aikas jännää!!



Töppönen: Tiedän tunteen kun vuos tulee täyteen lapsettomuutta, meille jo kohta kaks. Tuntuu vaikeelta mulle itelle myöntää et kärsii lapsettomuudesta. Mut kai sitä hyvää kannattaa odottaa, en vaan haluis et koko elämä pyörii vauvan yrittämisen ympärillä..



Mikaelalle tsemmpiä raksahommiin, ihanaa et saatte IKI oman talon, ehkä se kolmas laps löytää teille sit tien, kun aika on sopiva:)



).( Inssistä siis juuri palanneena, tällä kertaa kaikki meni hyvin eikä tarvinnu ottaa muniksia pois. Lääkärikin oli aivan ihana..

Voittekos arvata et miehen simppatulokset oli taas parantunu, ekaks siis pesun jälkeen oli 4milj. maaliskuussa, viime inssissä jo 9milj. ja sit tänään 18miljoonaa!!!!!!!!!!!!!!!!siis pesun jälkeen, ihan outoa et tolleen on parantunu:))olin ihan puulla lyöty!!!!

Ite toimenpide sattu vähäsen, mut näytti siltä et munis oli vähitellen irtoamassa, lääkärin mukaan kun munis oli jo menettäny muotonsa. ja yks siis oli enää jäljellä sellanen 20mm. eiköhän tänää irtoa:) JOten ajotus oli parempi kun viimeks!

Sit se katto viel ruiskutuksen jälkeen ultralla, et oliko kohdussa sellasta värinä liikettä. Sellasta värinää kuulemma on just ennen kun munasolu irtoaa ja sen tarkotuksena on viedä siittiöt munatorveen. Ja värinää oli, näin omilla silmillä. Lääkäri oli oikein tyytyväinen.

Nyt vaan piinaavaa odotusta kaks viikkoo, mikäli vuoto ei ala ennen sitä. Vähän tuli äskön verta kun kävin vessassa, joku mua ikävästi sattu, ku se vei niitä " työkaluja" kohdun suulle.. Eiköhän kohta lopu.

Et sellasta, plussa onnea!!

-may-.

Maya: kuulosti lupaavalta tuo inssi! Nyt sitten vain peukut pystyyn ja paljon plussatuulia sinne päin!!!!



Synnytystaparviosta: en tiedä onko tuo sektio selän kuntoutumisen kannalta paras mahdollinen vaihtoehto. Siinähän katkaistaan vatsalihakset...huh, jos selkä on mäsänä, eikä vatsalihaksetkaan tue kroppaa, niin pelottaa ajatella, että miten sitten käy. Olen kyllä jo sanonut terkalle mielipiteeni sektiosta, eli en ole siihen suostuvainen kuin tietenkin pakon edessä. Lähinnä voisin ajatella käynnistystä aiemmassa vaiheessa, ettei menisi kovin paljon yli lasketun ajan. En sitten tiedä mitä se lääkäri tarkoitti synnytyksessä selkään kohdistuvilla lisävaurioilla, mutta eiköhän kuvio selviä sitten viimeistään siellä synnytystapa-arviossa.



Mies on jo täysillä mukana nelossuunnitelmassa. Autokin hankitaan nyt sillä silmällä, ettei tarvitse sitten kuuden hengen kanssa miettiä miten siihen mahdutaan. Oikeastaan aavistelin jo kolmannen yrityksen käynnistyessä tuon siipan mielipiteen kääntyvän neljännenkin puoleen. Sen verran hyvin tässä olen vuosien aikana oppinut tulkitsemaan hänen kehon kieltään ja eleitään. Puhuttaessa viimeisestä lapsesta tai iltatähdestä hän aina hiljentyi niin oudon oloisesti, että tajusin hänen miettivän tälle kolmoselle kuumeisesti seuraa. Tiedän myös, että häntä surettaisi jos vauvalla ei olisi perheessä ikäistään seuraa. Meillähän nuo vanhemmat lapset ovat jo 8- ja 7-vuotiaat. No, myönsihän tuo siippa sitten " nelosoption" kun kysyin asiaa kahden kesken.



Nyt minun pitää lopettaa ja lähteä etsimään " uutta suurta ja korvaamatonta" ystävääni Rennietä käsilaukun pohjalta. Närästää taas niin vietävästi...



Kanelisokeri 27+5

Nyt pidetään sulle urakalla yötä päivää peukkuja ja varpaita pystyssä että inssi onnistui!! Ainakin lupaavalta vaikuttaa, että ajoitus oli just nappi!!

Mä täällä palstailen ja vietän ansaittua vapaa päivää, ihanaa et on vapaa v-loppu eikä mitään suunnitelmia, ajateltiin miehen kanssa hakee kasa karkkia ja joku hyvä leffa, ehkä pullo punaviiniä...



Mul oli eilen illalla joku ihme hormoonihäiriö, itkin koko illan lähes taukoamatta mut ilman syytä. Yritimpä tehä mitä tahansa nin itku tuli, oli miehellä ihmettelemistä. Sit vielä kaupan päälle mahaan sattu välillä tosi ilkeesti, käveleminenkin sattu välillä. En tiiä johtuko inssistä, ei kyllä pitäs. Enkä usko et munasolun irtoamien tolla tavalla tuntu, no tänään ei oo enää tuntunu missään, onneks.

Toivottelen hyvät v-loput kaikille pitkis-siskoille!!!

-maya-