***marrasmurujen maanantai***

En löytänyt vielä pinoa joten aloitin sen...

Täälä masukki voi hyvin ja mönkii reippaasti joten luulisin että tila alkaa oleen jo melko ahdas tuola masussa koska se vauveli on melko iso ikäisekseen...

Millaisia paino arvioita muille on annettu rv 26-28???

Mulle sanottiin painoarviossa että rv 26+4 vauva olisi ollut jo 1.168kg.

Joten isoa vauvelia ootellaan tulevaksi.

Lapset koulussa ja hoidossa sekä mies töissä...

Pitäisi pyykkit laittaa kuivumaan ja sitten ootella vierasta.

Yksi kaveri puhui viime torstaina että tänään ehtisi poikkeen täälä mun luona...

Mutta eipä mulla ihmeempiä...

Rv 27+0

Lähes jatkuvasti on sellainen " maha räjähtää" -olo. Ruokailun jälkeen voi mennä loputtomiin, ennenkun olo helpottaa. Eilen illalla söin reilusti spagettia tuossa klo 19 maissa. Aamulla ähky vaan jatkui ja piti pakottaa itsensä syömään reissumiehen puolikkaan. Ja jano olis koko ajan, vaikka juon mielestäni tosi paljon.



Nuo olot estävät mua syömästä herkkuja yms. eli paino ei vielä *koputtaa puuta* ole lähtenyt tähtitieteelliseen noususuhdanteeseen. Ja liikkuminen auttaa vähän. Tuntuu, että levossa mun ruuansulatus nukkuu =/ mutta ei aina jaksais lähteä kävelylle tms.



Tällainen olo tänä aamuna. Mites muilla menee?



Saaga rv28

Että mistä ja millä keinolla te noita painoarviota saatte? Käyttekö ultrassa vai arvioiko terkkari näppituntumalla?



Meillä ei ultria ole kun alussa ja tuskinpa enää tulee syytä ultrailla.



Saaga

Siksi kyselenkin että kuinka isoja muilla on tulossa,kun paino vastaa n,rv 28 jos ei olis sokerit korkeella.

Tuon viimeisimmän ultran mukaan la olis jo 8.11 vaikka se on ollut tuohon ultraan asti 20.11...

Huomenta vaan.



Vastaampa Saagan kysymykseen heti ettei unohdu. Ultrassa kyllä. Itse oli np-ultrassa ja viikolla 20 rakenneultrassa, koska sydämen rakennetta ei näkynyt kunnolla np:ssä ja huomenna viikolla 28 on vielä kontrolliultra, jossa katsotaa onko alhaalla ollut istukká noussut. Meilläkään ei tarjota enää kuin np rutiinisti, mutta jos jotain vähinkin epäselvää on niin heti saa ajan kontrolliin. Ultran lisäksi myös viime viikolla ollut neuvolalääkäri taisi mainita painon, joka tosin lipsahti minun tajuntani ohi.



Ja valitusvirsi. Tuntuu vähän tahmealta tänä aamuna. Mahassa on pitkän aikaa ollut liian hiljaista. Pieniä, siis hyvin pieniä töytäisyjä tulee, mutta aika harvakseltaan, ei mitään kunnon rymistelyä. Lisäksi maidon tihkuminen on lakannut ja olo, isoa mahaa lukuunottamatta, on kuin ei raskaana olisikaan. Ei kai pitäisi valittaa - koska tilanne voisi olla se, että on kaikenlaisia erilaisia vaivoja, mutta kummastuttaa nyt kuitenkin. Huomenna on onneksi ultra, jossa taas näkee miten masussa voidaan. (Tunnen itseni aivan turhanvalittajaksi tietäen esimerkiksi momentin tilanteen, jolle muuten hyviä vointeja ja viikkoja sylikaupalla lisää.)



Eipä muuta. Huomenna tulee 28 viikkoa täyteen ja laskettuun aikaan on enää vajaa kolme kalenterikuukautta. Äitiyslomaan 6 viikkoa.



Viljonkka 27+6

Eli siis jälleen kerran epäilivät että mulla olis joku bakteeritasapainon häiriö tuolla alapäässä (streptokokkia vai mitä lie...). Siihen pistivät sitten kuurin ja vauva sai ne kortisonit. supistukset ovat kyllä vähentyneet, mutta ilmeisesti ne olivat jo tehneet jonkin verran tehtäväänsä: kohdunsuu on kuulemma täysin pehmeä ja kypsä. auki on, mutta eivät uskaltaneet lääkärit paljon kokeilla että minkä verran. eli ilmeisesti se limatulpan tapainen oli sitten jotain limatulppaa. sisäsuu näyttäisi kuitenkin aika hyvin pitävän paineessa- tosin sitä ei enää ultraten saada kuin 1cm. lekurin mukaan siis voin poksahtaa hetki mikä hyvänsä. vauvalla oli painoarvio tasan kilon (rv tasan 28). ei ole vauva koolla pilattu, mutta sillä omalla käyrällään kasvaa tasaisesti.



Kotiin pääsin kuitenkin kun supistukset lopahtivat noiden lääkkeiden kanssa ja tilanne oli sama kuin perjantaina. Nyt sitten maataan entistä tiukemmin (jos mahdollista) ja mies pisti korokkeita lisää sohvan jalkopäähän. tosi tukala olo on maata pää alaspäin- varsinkin kun mulla on ihan törkee flunssa ja pää täynnä räkää.



On kyllä kokonaisvaltaisesti huono meininki. Mies on ihan hermona että mitä ne sut kotiin päästi ja tuntuu että sairaalassa oli jotenkin tosi nihkeä meininki. tuntui että hoitsut ja lääkärit pyörittelivät päätään kun papereista lukivat että kolmas ennenaikainen lapsi näyttäisi tulevan. siis sellanen tuijotus että kyllä tyhmempikin jo tajuaisi jättää lasten hengellä leikkimisen. Ei enää puhettakaan siitä että olet hysteerinen odottaja ja ei nämä supparit mitään tee- siis sitä mitä sain kuulla alussa.



eilen suututti todella ajatella sitä ylilääkäriä joka sanoi ettei lankaa alkuraskaudessa pistetä ja ihan hyvin kerkiää tarvittaessa. ihan turhaa jossitteluahan se on miettiä että miten olisi käynyt jos ei oltais luotettu ylilääkärin sanaan ja vaatimalla vaadittu se lanka, mutta silti mietityttää... Mulla on vaan sellanen olo että jos tää piankin syntyy niin saatan purkaa kaiken raivoni tuohon ylilääkäriin, joka ei uskonut että se lanka mitään edellisessä raskaudessa auttoi. Noh, mihin sitä voi luottaa jos ei ylilääkärin sanaan?!



On sellanen olo että olis itse pitänyt tietää paremmin. Olen jotenkin ihan syyllisyys ja ylikierrosmeiningillä...



olen jotenkin fiksoitunut aina uuteen viikkoon ja sitten kun isoja etappeja niin kuin tuo rv28 tulee täyteen niin tuntuu että mä en saa ollenkaan olla siitä tyytyväinen. heti pitäisi alkaa ajatella seuraavaa. sekin ärsyttää kun mies ei ole hirveesti hakenut mistään mitään keskostietoa ja sitten saa sen väärinkäsityksiä oikoa. tai olla oikomatta. en ole edes halunnut sanoa miehelle mitään siitä että muistathan ettei ne keuhkot ole ainoat mikä voi renkata. Itseäni pelottavat keskosten aivoverenvuodot. Varsinkin kun siskon pojalla sellainen elinikäisin seurauksen (syntyi rv32) ..



no, lääkäri ei sentään alkanut pahemmin hiillostaa että haluammeko todellakin sterilisaation pyysin saada kirjoittaa sellaiset paperit mikäli sektioon mennään. (mennään syksyllä oman kunnan jonoon tai yksityiselle, mutta tämä yllättävän sektion varalle)





mom rv28+3 tähtäin kolmessa kympissä

Olihan tuota juttua, enkä tietenkään enää muista mitä piti kommentoida.



Ensin toivottelen voimia masentuneille, kipeille ja miesten kanssa " taisteleville" . Tuntuu myös hullulta, että sisätutkimuksessa voi tuntea jo vauvan liikkeitä... eikä lääkäreidenkään kanssa ole ihan tainnut kaikilla mennä putkeen. Voimia siis vielä lisää ja viikkoja kaikille vielä enemmän!



Meillä viikonlopun rentoutusreissu ukon kanssa meni ihan mukavasti. Syötiin hyvin ja rahaakin saatiin kauppoihin hieman syydettyä. Samalla reissulla sukulaisilta saatiinkin yllätykseksi penkoa pieniä vauvanvaatteita ja nimenomaan niitä sitten hamstrattiin. Sukulaiselle syntyi vuosi sitten keskonen ja nyt saatiin niitä ihan pienimpiä vaatteita muutamia. Ovat hyviä ensipäiville. Hyvä lukea infoa tuohon haalariasiaan täältä... taidan siis katsella kokoa 62.



Kestoilemaan meillä ei aleta, mutta liina löytyy esikoisen ajoilta ja varmaan jonkin verran tulen sitä käyttämään. Meillä ainakin esikoinen tykkäs siinä torkahdella kun minä vaikka leivoin tmv.



Jotain unohtui.... pitänee palata myöhemmin...



Sarafan rv 27+4

Jaksamista taas momentille! Ei voi kuin tsempata - toivotaan masukin saavan kasvaa vielä kauan. Varmaan ihan hyvä juttu, että nuo strerilisaatiojutut on ensinnäkin juteltu miehen kanssa ja toisikseen paperitkin valmiina " yllätysten" varalle. Enpä ollenkaan ihmettele, jos ylilääkärille " annat palautetta" ...



Kokoarviokyselyyn: itse kävin kunnallisessa np- ja rakenneultrassa, muttei siellä mitään painoarvioita vielä heitetty. (Laskettu aika tosin olisi niiden mukaan kolme päivää varhaisempi kuin 8.11.) Kävin yksityisellä sairasloma-asioissa (en päässyt neuvolalääkärille enkä saanut aikaa terveysasemalle) ja samalla reissulla kyseltiin sukupuoli ja " kaupan päälle" lääkäri kertoi painoarvion 1250g (rv. 27+2 menkkojen mukaan). Tuo koko on jonkin verran keskivertoa enemmän. Itse jotenkin kuvittelen vauvan syntyvän lokakuun loppupuolella - taas ihan perusteetonta, mutta näillä näkymin myös sukupuolen suhteen tyttö-intuitio pitänee paikkaansa... Voi tietysti ihan yhtä hyvin olla, että vastoin kuvitelmiani meille syntyy yliaikainen poika ;)



Omaan napaan ei uutta. Väsyttää välillä melkoisesti ja on saamaton olo. Tarmonpuuskat tulevat ja menevät ja niiden jälkeen supistelee yleensä kipakastikin. Saikkua olisi viikko jäljellä ja sitten menen töihin - saa nähdä, miten sujuu, matkaa yhteen suuntaan on tunnin verran, sitten päälle " oikeat" työt, eivätkä nuo kotityötkään ainakaan vähene. Jännittää siis jo jonkin verran, mutta yritän olla stressaamatta ja menen tietysti tarpeen mukaan lääkärille ja haen lisää sairaslomaa. Esikoisen masuaikaan työt hoituivat ihan heittämällä loppuun saakka, äitiysloman alku meni mm. remonttihommia tehden. Miten voikin alle kahdessa vuodessa muuttua keho raskauden myötä täysin?



Mietiskelee Ingefära 28+6

Puolitoista viikkoa sitten (torstaina) illalla alkoi supistelemaan epäilyttävän useasti mutta laantuivat, kun menin nukkumaan. Yöllä esikko tuli viereen nukkumaan ja tunsin kun supistukset alkoivat taas mutta laantuivat ja nukahdin. Perjantaina aamupäivällä supparit alkoivat taas ja alkoivat tulla noin 3 minuutin välein, totesin miehelle että nyt pitää lähteä näyttäytymään - olo on jotenkin outo. Sairaalan äityspoliklinikan käyrä piirsi selkeitä supistuksia kahden minuutin välein ja lääkäri päätti sisätutkimuksen tehtyään ottaa tippaan osastolle. Miolane tippaa siis ja kortisonipiikki vauvan keuhkoja kypsyttämään. Tippa alkoikin rauhoittamaan suppareita mutta ne palasivat noin tunnin hiljaiselon jälkeen takaisin. Annostusta nostettiin kaksi kertaa ja kun ei tehonnut, lääkäri teki päätöksen illalla TYKSiin siirtämisestä. Tyksissä olin kolme päivää synnytysalissa tipalla ja välillä ilman. Maanantaina tilanne oli taas rauhoittunut niin paljon, että pääsin tipasta ja pääsin osastolle (ihanaa!).

Osastolla sain suun kautta lääkettä (Adalat oros) joka onkin tehonnut tähän asti todella hyvin. Tuntuu kuin kohtu yrittäisi supistella mutta mitään ei tapahdu. Reilun viikon olen nyt tiukasti pötkötellyt sängyssä ja sohvalla miehen hellässä huomassa. Eilen uskallettiin käydä hissuksiin kaupassa ja roskaruoalla ja hienosti meni.

Eli samat fiilikset täällä Varsinais-Suomessa kuten Momentilla siellä Tampereella(?). Nyt mennään rv 28+1 ja tähtäin on täälläkin päästä kolmosella alkaville viikoille. Sairaalassa (26+5) painoarvio oli 1150g.

Mitään syytä ei ole löydetty (ei tulehduksia, bakteeria tms) mutta eräs kätilö sanoikin, että puolelle näistä tapauksista ei löydy mitään syytä.

Siis hiljaiseloa täällä ja kahden viikon päästä on poliklinikka kontrolli - toivottavasti selvitään kunnialla ainakin sinne asti.



Masuapina rv 28+1

Luin että sulta oli limatulppaa tullut ja mietinkin että mitä sulle kuuluu. Onneksi olet jo noinkin pitkällä raskaudessasi. Nyt ei muuta kuin syöt kaikkea hyvää että vauveli saa energiaa ja kasvaa. Täällä pidetään peukkuja, että vauva viihtyisi masussasi vielä pitkään. Tsemppiä!



typo rv 38+0

... neuvolasta soitettiin sokerirasituksen arvot :( Eli paastoarvo oli suht ok; 5,2 (täällä raja-arvo 5,3), 1 h olikin sitten jotain 13 ja 2 h jälkeen normaali, eli 6,6... Mutta siis tuo keskimmäinen arvo päin peetä :( Itse olen ihan pihalla näistä jutuista, kun ekan kerran tuo nyt tehtiin, vaikka nyt kolmas raskaus. Neuvolasta kyllä sanottiin, että voi olla että mulla ollut ennekin (painon nousu edellisissä raskauksissakin ollut aika huima), mutta ei vaan ole tehty tuota rasitusta...



Kertokaa kokeneemmat onko tuo arvo aivan " kauhean" korkea? Siis itse tiedän kyllä terveydenhuollon ihmisenä, että onhan se korkea, mutta sitten taas se oli kuitenkin laskenut paljon seuraavassa tunnissa?!



Eipä auta kun syödä sitten " pupunruokaa" loppuraskauden... Nyyh, hyvästi Rainbow:n Raesekoitus :(



Iltatähti rv 30+1

Momentti ja masuapina voimia teille molemmille, eipä todellakaan tee mieli täällä " pikkuasioista" valittaa kun teillä ihan eri suuruusluokan murheet. Kuvittelen miltä tuntuisi maata pää alaspäin sohvassa ja pelätä että vauva päättää tulla koska vaan kun kuitenkin on vielä aikaista, onneksi pääsitte molemmat takaisin kotiin toistaiseksi ja viikkojakin nyt kuitenkin alkaa ihan kohta kohtuullisen hyvin olla.

Itsesyytökset momentti siitä ettet vaatinut lankaa ja osaston hoitajien tuijotukset ( käsittämätöntä tuollainenkin ) yritä unohtaa ja keskittyä nyt vain rauhoittumaan ja makaamaan. Tilanne on nyt tämä ja kaikkesihan sinä siellä teet että vauva pysyisi kohdussa vielä vähän aikaa. Viikkoja ja jaksamista sekä masuapinalle ja momentille.

Tsemppiä!

silvain 26+0

No huh huh!



Samassa veneessä siis sinäkin. Hurjalta kuulostaa noin tiheät suppailut!



Onko ne sulle antaneet liikkumisluvat? vai oletko ihan makuullaan? entäs onko alkanut aueta jo kohdunkaula? entäs kotiin supistusten estollääkkeet? mulla silon edellisessä antovat kotiin nitrolaastarin mahalle. hyvin se tuntui pelaavan vaikka pumppu tykyttikin ihan törkeesti.



oletkos jo tutustunut kevyt.net sivuihin ja siellä keskusteluun? sieltä tuntuu löytyvän hyvin jo kokeneita äitejä ja hyvää tietoa ja linkkejä keskosuuteen..



mom kera miljoonan kysymyksen



ps: typo: upeilla viikoilla olet! ja syöpöttelyvinkistä on vaari otettu- mies lähti kauppaan ja tilasin kaikkea tosi tuhtia ruokaa ;-)

Tsemppiä oikein kovasti momentille ja masuapinalle!!!



Noista ultrista, täällä tehään np-ultra ja rakenneultra ja jos jotain ongelmia raskaudessa tai muuten pitää seurata niin sit tehään kanssa. Mulla on ollut toi verenvuoto ongelma josta olin kontrollissa rv 27+6 ja vauvan painoarvio katottiin samalla ja se oli 1300g

Lisäksi meillä on neuvolassa ultra, jolla katotaan vauvan syke ekalla käynnillä kun ei se sillon vielä pakosta dopplerilla kuulu.



Huomenna sokerirasitus, tylsää! Se on niin hirveetä se litku mut eiköhän tuon kestä, pikkujuttuhan se loppujenlopuks on...



Tuuli

Mulla oli viimeksi ultra rv25+2, jolloin koot oli 880g ja 1000g. Mittavirhemarginaali näissä on yleensä noin 100g. Eli " vauvantoivojan" vauva vaikutti minusta ihan normaalin kokoiselta. Seuraava arvio meillä on torstaina, ilmoittelen sitten.



Kuulin myös, että kaksoset kehittyisivät mahassa nopeammin kuin yksi sikiö. Stressihormoni kypsyttää sikiötä ja kaksoset saa tätä hormonia enemmän. Saavat multa varmaan yliannostuksen, minä kun olen ollut koko raskausajan kuin persiiseen ammuttu karhu :D



On näissä pojissa jotain eroja tullut. Oikea hikkaa usein ja on tosi rauhallinen. Vasen taas runnoo mua, minkä kerkee, mutta hikkaa tosi harvoin. Aika jännä sitten seurata, onko samanlaisia eroja esim. tuossa rauhallisuudessa myös vanhempana.



Alia ja pikkuoravat rv29+0

Kiitos kaikille tsempittäjille.

Mometti - kohdunkaulantilanne oli lähtiessä hyvä, pehminnyt, mutta kanavaa jäljellä, ulkosuu sormelle auki mutta sisäpuoli tiukasti kiinni.

Kevyt.net ei ole tuttu, kiitos vinkistä, pitää mennä lukemaan mitä siellä on. Liikkumislupa on mutta varovainen sellainen. Paljon lepoa ja ei mitään siivouksia tai nosteluita todellakaan.

Mikäs tässä ollessa, mies äsken imuroi ja nyt moppaa lattioita hiki otsalla :D Ei vainenskaan, mieluusti olisin kunnossa ja töissä normaali ololla. Kyllä nyt osaa arvostaa ekaa raskautta joka sujui kuin unelma.

Momentilla ja Masuapinalla! Viikkoja täältä taas lisää ;)Ja voin kuvitella tuota makaamista ettei sekään varmasti ihan täysin vain mieltä ylentävää voi olla.



Painoarvioista- kyllä tuo toivoovaavaan arvio ihan ns. normaalilta kuulostaa- ja tosiaan nehän on vain arvioita. Miellä ei näitä viikkoja vielä lääkäri ykleensä edes kommentoi, kun ollaan " vasta" tässä vaiheessa. Paino yleensä alkaa loppua kohti kasvamaan enempi. Mutta tässä vähän mun lukuja. Esikko oli viikolla 27+3 1,2kg, kakkonen 28+6 1,3kg ja tämä kolmonen 27+1 1,1kg. Ja eka syntyi 4110g, kakkonen 3735 ja tästähän ei vielä tiedä. ja diabeetikon vauvoja siis ovat. Voidaan puhua normaalikokoisista.



Sokeriarvoista joku kyseli. Onhan tuo 13 " korkea" , mutta nopeaan on tullut alaspäin. Kannattaa ruokaa seurailla totta toki, mutta paniikkia en kokisi vielä noilla arvoilla. Ja mittailla ehkä myös niin näkee mistä ja mikä nostaa.



Nyt ruoka-aika. Itsellä ja lapsella =)

Momentille ja masuapinalle paljon haleja ja voimia :)



Tuntuu tosiaan omat murheet niin pieniltä kun lukee teidän kuulumisianne että ei pitäisi valittaa yhtään mistään...



Työvuorolistaa väsäilin aamupäivällä ja ajattelin sitten rääkätä itseäni oikein kunnolla. Laitoin syyskuulle neljä kuuden päivän viikkoa, saan sillä lailla venytettyä sisässä olevia ylityöitä riittämään mahdollisimman pitkälle, olen tehnyt elokuun ja aion tehdä syyskuun ja lokakuun alun 5-6 tunnin päivää¨jotta olisin kotona mahdollisimman aikaisin kolmosluokkalaisen luona. Pääsääntöisesti työni on aika kevyttä, asiakaspalvelua, seisomista ja siinä sivussa kolmen liikkeen asioiden huseeraamista. Aika paljon pystyy istualtaan tekemään, töissä jakkarat ovat vaan tosi surkeita korkeita baarijakkaran tapaisia joissa saa pojottaa selkä suorana. Jos yrittää istua yhtään kumarassa niin mahassa alkaa melkoinen potkinta ja simputus - vaavin tila ilmeisesti käy niin ahtaaksi että hän ilmaisee potkimalla että nyt suoraksi että mahtuu olemaan!!



Huomenna olisi lääkäri-neuvola. Viimeksi kun kävin niin oli lääkärinä semmoinen nuori mies joka ronklas tosi kipeästi kun yritti ottaa papa-näytettä. Jos on taas sama juippi niin en kyllä ala millekään! Toivottavasti veriarvot ja verenpaine ovat kohonneet viime kertaisesta.



Mutta nyt takaisin työn touhuun ;)



MrsCruiser rv 26+5

4D-ultrassa viikko sitten käytiin ja vauvan painoksi arvioitiin 1170 g, tuolloin rv:t oli 27+4.



Nasketti rv 28+4

Voimia toivottelen kaikille jotka tuskailevat supistusten yms sellaisten kanssa. Itselläni on tänään todella hyvä olo -selvisin sokerirasituksesta puhtain paperein! Ei tarvitse luopua ihan kaikesta iltaherkuttelusta..=)

Muuten on olo aika väsynyt -yövalvominen alkaa rasittaa kehoa... Mutta onneksi on nyt tämä henkinen hyvä olo =)



Remu ja muru 26 vkoa