Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko väärin aloittaa parisuhde sellaisen ihmisen kanssa jota ei rakasta
04.06.2021 |
Olen tavannut erään miehen, joka on ilmeisen rakastunut minuun ja haluaisi parsuhteeseen kanssani. Ongelma tässä on vain se,että minä en rakasta häntä. Välitän ja pidän kyllä hänestä, mutta en tunne häntä kohtaan romanttista rakkautta.
Ja vika ei siis ole tuossa miehessä. En ole koskaan rakastunut kehenkään, ja epäilen että olen yksinkertaisesti kykenemätön rakastumaan ja tuntemaan romanttista rakkautta.
Luonteiltamme sopisimme luultavasti hyvin elämään yhdessä pariskuntana, mutta epäilen, että se että en kykenisi vastaamaan samalla mitalla hänen tunteisiinsa osottautuisi liian isoksi ongelmaksi.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin samaa 20v sitten vaimoni suhteen.
Kokeile, et menetä mitään.
Sano että olet kertonut tämän myös vaimollesi?!?! Jos et niin olet vienyt häneltä 20 vuotta. Kysy olisiko hän onnellinen jos tietäisi olevansa parisuhteessa henkilön kanssa joka tyytyi häneen vaikkei tuntenut mitään. Veikkaanpa että hänen maailmansa murenee. Miksi kuvittelet että sinulla on oikeus viedä toiselta oikeus onneen? No, kaipa se selittää, kun ei toista rakasta niin käyttäytyy juurikin noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ala,ei kannata seurustella kunhan on joku mentaliteetilla,ennen pitkään huomaat kärsiväsi,susta tulee äreä,äkäinen ja tiuskit miehelle ja mies kärsii.
Puhun kokemuksesta,itsellä oli tilanne et rakastin miestä mut mies ei mua,antoi olettaa niin, oli kausia kun tiuski ja oli kireä ja yritin aina lepyttää ja olla "entistä parempi" tyttöystävä. Ei toiminut,vaan erottiin ja nykyään ystäviä.
Älä ainakaan ala suhteeseen sellaisen miehen kanssa, joka herättää sinussa alussa vaistomaista inhoa. Älä siitäkään huolimatta anna uteliaisuuden voittaa, vaikka tunteita vielä syntyisikin ja asiat alkaisivat edetä nopeasti. Se alussa oleva selkeä inhontunne kannattaa kokemukseni mukaan ottaa vakavasti ja siirtyä vaan vähin äänin eteenpäin... Jotta et löytäisi pian itseäsi maanpäällisestä helvetistä.
Ehkä sinä ap et koe suoranaista inhoa miestä kohtaan, mutta haluan sanoa tästä, jos joku kokee tällaista selittämätöntä inhoa. Silloin kannattaa juosta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli kysely naisille kerran tyyliin :oletko tyytynyt parisuhteeseen ja 90% oli. Eli näyttäisi olevan normaali toimintapa naisilla, että seurustellaan jonkun kanssa, joka on ihan kiva ja odotellaan josko tunteet syttyisivät. Väärinhän se sitä rakastunutta miestä kohtaan voi olla, mutta kun naisella joku pitää olla.
Sulla meni nyt miehet ja naiset sekaisin. Miehet julistaa juuri noita asioita joka toisessa ketjussa.
Miehet? Palstan naisethan profiloi miesvastaajat aina yhdeksi ja samaksi mieheksi ja tällä palstalla ei ilmeisesti täten kirjoittele kuin yksi ja sama mies.
Vierailija kirjoitti:
En usko tuota "kyvytön rakastamaan". Tai sitten olet pahasti traumatisoitunut ja tarvitsisit terapiaa, harkitse asiaa. Monellekaan ei vain tule vastaan oikeaa ihmistä joko koskaan tai niitä tulee vain harvoin, ei se tarkoita etteikö voisi rakastua silloin kun tilanne ja ihminen on oikea.
Kannattaisi ottaa asioista selvää eikä näyttää typeryyttään. Aromanttiset ihmiset ovat ihan oikeita normaaleja ihmisiä, he vain eivät rakastu romanttisesti. Rakastavat lapsiaan/vanhempiaan/lemmikkejään ihan normaalisti, mutta sitä tulenpalavan rakkauden roihahdusta vaan ei koskaan tule.
Ja Ap:lle, jos mies ymmärtää tilanteen ja hyväksyy sen, niin mikä ettei. Jos hän taas uskoo että rakastut häneen sitten myöhemmin, niin silloin ei kannata kun tulee vain pettymyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä ainakaan ala suhteeseen sellaisen miehen kanssa, joka herättää sinussa alussa vaistomaista inhoa. Älä siitäkään huolimatta anna uteliaisuuden voittaa, vaikka tunteita vielä syntyisikin ja asiat alkaisivat edetä nopeasti. Se alussa oleva selkeä inhontunne kannattaa kokemukseni mukaan ottaa vakavasti ja siirtyä vaan vähin äänin eteenpäin... Jotta et löytäisi pian itseäsi maanpäällisestä helvetistä.
Ehkä sinä ap et koe suoranaista inhoa miestä kohtaan, mutta haluan sanoa tästä, jos joku kokee tällaista selittämätöntä inhoa. Silloin kannattaa juosta!
Mulla on nyt vähän tämäntapainen keissi. Kyse on ihan kivannäköisestä miehestä ja mukavakin on, eikä olla edes nähty kuin muutama kerta, mutta joku hänen olemuksessaan tai tavassa kävellä tai missä lie tökkii. En vaan saa itseäni esimerkiksi kutsumaan häntä kylään vaikka tiedän että hän odottaa sitä kovasti. En edes halua tutustua häneen jostain syystä paremmin, vaikka kyseessä on tosiaan ihan kiva mies joka on varmasti monen mielestä jopa komea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
4 jatkaa.
Mutta oma kokemukseni:
tapailin miestä, joka oli minusta kiinnostuneempi kuin minä hänestä. Minä olin siinä ensin kahden vaiheilla, onko edes tarpeeksi tunteita vai ei.
Lopulta kuitenkin koin miehen todella rakastavana, huomioivana ja sellaisena, joka halusi sitoutua juttuun. Se sulatti minut, rakastuin siksi häneen.
Mutta mielestäni pitää miettiä näitä asioita: onko arki hyvää, kuinka ristiriidat ratkaistaan ja toimiiko se puoli, onko molemmilla mahdollisuus olla onnellinen suhteessa (sen mukaan, mitä odottaa), toimiiko fyysinen puoli. Meidän juttumme ei lopulta jatkunut, koska halusimme tulevaisuudessa eri asioita. Mutta oli kuitenkin mielenkiintoista, että minulla virisi tunteita häntä kohtaan.