Onko väärin aloittaa parisuhde sellaisen ihmisen kanssa jota ei rakasta
Olen tavannut erään miehen, joka on ilmeisen rakastunut minuun ja haluaisi parsuhteeseen kanssani. Ongelma tässä on vain se,että minä en rakasta häntä. Välitän ja pidän kyllä hänestä, mutta en tunne häntä kohtaan romanttista rakkautta.
Ja vika ei siis ole tuossa miehessä. En ole koskaan rakastunut kehenkään, ja epäilen että olen yksinkertaisesti kykenemätön rakastumaan ja tuntemaan romanttista rakkautta.
Luonteiltamme sopisimme luultavasti hyvin elämään yhdessä pariskuntana, mutta epäilen, että se että en kykenisi vastaamaan samalla mitalla hänen tunteisiinsa osottautuisi liian isoksi ongelmaksi.
Kommentit (29)
Täällä oli kysely naisille kerran tyyliin :oletko tyytynyt parisuhteeseen ja 90% oli. Eli näyttäisi olevan normaali toimintapa naisilla, että seurustellaan jonkun kanssa, joka on ihan kiva ja odotellaan josko tunteet syttyisivät. Väärinhän se sitä rakastunutta miestä kohtaan voi olla, mutta kun naisella joku pitää olla.
Meinasin vastata, että on, koska jokainen ansaitsee tulla rakastetuksi.
Mutta ei kaikki ole niin yksinkertaista.
Miten näet sitten ristiriitatilanteet ja vaikka sen, kun haluatte jossain asiassa eri asioita? Jaksatko sitten erimielisyyksiä ihmisen kanssa, jota et rakasta?
Toisaalta, jaksatko huomioida toista?
Tai kiinnostaako harrastaa s e k s i ä, jos ei rakasta?
Miten arvelet ton siis toimivan pitemmän päälle?
Ja sitten uusi naisvihaketju. Ap on selvästi mies, katkera palstauli.
Älä ala. Rakkaus tarkoittaa myös toisesta huolehtimista vastamäessä. Jos ei ole rakkautta, ei ole motivaatiota tähän.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten uusi naisvihaketju. Ap on selvästi mies, katkera palstauli.
Onko paha olla?
Meinaatko perustaa perheen ja sitoutua? Vai mennä suhteeseen ja vilkuilla sitten sitä parempaa? Ainakin olisin rehellinen miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Kysy mieheltä. Onhan niitä ns. järkiliittojakin.
Mies sanoo, että asia ei ole hänelle ongelma. Mutta epäilen, että hän vain odottaa minun tunteitteni heräävän ajan myötä, ja että asia osoittautuu myöhemmin ongelmaksi
ap.
Mä mietin samaa 20v sitten vaimoni suhteen.
Kokeile, et menetä mitään.
Jos koet, että itse pystyt elämään tyytyväisenä niin. Itse en pystyisi.
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että on vähintään yhtä tärkeää tulla rakastetuksi, kuin itse rakastaa..ja antaisin ehkä mahdollisuuden jollekin jos tietäisin hänen aidosti rakastavan minua. Harvinaista sekin. On kuitenkin tärkeää, että mies tietää tunteesi, niin et huijaa ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy mieheltä. Onhan niitä ns. järkiliittojakin.
Mies sanoo, että asia ei ole hänelle ongelma. Mutta epäilen, että hän vain odottaa minun tunteitteni heräävän ajan myötä, ja että asia osoittautuu myöhemmin ongelmaksi
ap.
Tämä. Näin juuri tulee käymään, joten vastasit jo omaan kysymykseesi.
On väärin. Kokemuksesta sanon että, siitä ei pitemmän päälle hyvää seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli kysely naisille kerran tyyliin :oletko tyytynyt parisuhteeseen ja 90% oli. Eli näyttäisi olevan normaali toimintapa naisilla, että seurustellaan jonkun kanssa, joka on ihan kiva ja odotellaan josko tunteet syttyisivät. Väärinhän se sitä rakastunutta miestä kohtaan voi olla, mutta kun naisella joku pitää olla.
Sulla meni nyt miehet ja naiset sekaisin. Miehet julistaa juuri noita asioita joka toisessa ketjussa.
Kyllä se miehelle passaa, kunhan välillä annat seksiä ja käyttäydyt siivosti. Ei siinä mitään rakkauksia tarvita.
Kunhan sille toiselle on selvää ettet rakasta niin mikäs siinä. Omat on elämänne jos haluatte sen tuhlata tuohon.
Itse en olisi parisuhteessa miehen kanssa jota en rakasta. Ajatus jotenkin karmii, että täytyisi "tyytyä" sellaiseen suhteeseen. Toivottavasti kukaan mieskään ei suostuisi tuollaiseen suhteen kanssani, jos ei rakasta minua.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli kysely naisille kerran tyyliin :oletko tyytynyt parisuhteeseen ja 90% oli. Eli näyttäisi olevan normaali toimintapa naisilla, että seurustellaan jonkun kanssa, joka on ihan kiva ja odotellaan josko tunteet syttyisivät. Väärinhän se sitä rakastunutta miestä kohtaan voi olla, mutta kun naisella joku pitää olla.
No huhhei! Heti syyllistämässä naisia. Jos et sattunut tietämään, niin sellainen leffatyyppinen rakkautta ensisilmäyksellä on järjettömän harvinaista. Se, että nainen ja mies aloittaa suhteen, menee useinkin näin: Mies luulee rakastuneensa (LUULEE RAKASTUNEENSA; KOSKA EI OSAA EROTTAA SEKSUAALISTA HIMOA RAKKAUDESTA) ja nainen puolestaan ihastuu/kiinnostuu ja on valmis antamaan molemmille mahdollisuuden josko suhteesta syntyisi ajan kanssa rakkaussuhde.
Ajan kuluessa nainen alkaa rakastumaan, mutta kivasti juuri ennen sitä, kun alkaa paljastua että miehen tunteet olivatkin himoon pohjautuneita, ja miehen alkuinnostus alkaa kadota. Aito rakkaus ja kunnioitus miehen suunnalta puuttuu. Näin nainen huomaa päätyneensä suhteeseen, jossa hänellä alkoi olla tunteita kunnolla pelissä, mutta koska miehellä ei, niin naisen tunteet saavat kolauksen ja hän enää tyytyy kumppaniinsa. Ja sama toisinpäin. Harva uskaltaa erota heti kun ero alkaa käydä mielessä.
Rakkaus ei silmänräpäyksessä syty. Se vaatii yhteisiä kokemuksia, läheisyyttä, luottamusta ja kiintymystä pohjakseen.
On väärin. Mies sanoo ettei haittaa koska elättelee toiveita sun tunteiden syttymisestä. Katkeroituu luultavasti myöhemmin tajutessaan ettei niin käy. Ja mitä jos tapaat joskus sen oikean, meinaatko sitten vain lähteä? Minä tapasin sen minun oikean vasta yli nelikymppisenä ja tässä on nyt kolme vuotta kärvistelty, minä erosin jo ja mies ei vielä, mutta ei voida olla erossa toisistamme. Päivittäin tekemisissä. Tämä on todella raastavaa mutta se nyt on näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy mieheltä. Onhan niitä ns. järkiliittojakin.
Mies sanoo, että asia ei ole hänelle ongelma. Mutta epäilen, että hän vain odottaa minun tunteitteni heräävän ajan myötä, ja että asia osoittautuu myöhemmin ongelmaksi
ap.
Näin se on. Tästä ei hyvä seuraa. Jos lähdet tähän niin muista pitää mies ajan tasalla tasaisin väliaijoin, ettet vieläkään tunne mitään, jos menisi ymmärrykseen.
Kysy mieheltä. Onhan niitä ns. järkiliittojakin.