Lapsi satuttaa tahallaan, miten sen saa loppumaan?
Aina on johdonmukaisesti kielletty, selitetty että ketään ei saa satuttaa, viety tarvittaessa pois tilanteesta, joskus jopa suututtu. Äskettäin kolme täyttäneestä kyse. Satuttaminen tapahtuu ihan yllättäen eikä liity kiukkuun tai vastaavaan vaan usein ihan mukaviin tilanteisiin. On lyömistä, raapimista, tukasta vetämistä. Erityisesti vähän väsyneenä tekee tätä. Miten saa loppumaan?
Kommentit (14)
Monella on tällaista käytöstä 3-5-vuotiaana, kun ei vielä ole sanoja riittävästi. Johdonmukaisesti kieltämällä, kertomalla miten konalti otetaan ja selittämällä miksi ei noin, menee kyllä ohi. Jos taas mukana on pahansuopaisuutta eikä osaa pyytää anteeksi/ ei kadu, kyse voi olla psykoneurologisesta pulmasta. Tällöin neuvolan kautta eteenpäin.
Ja kuten kaikilla lapsilla, erityisesti hänellä, pidä kiinni kunnon uni- ja ruokailurytmistä.
Vierailija kirjoitti:
Monella on tällaista käytöstä 3-5-vuotiaana, kun ei vielä ole sanoja riittävästi. Johdonmukaisesti kieltämällä, kertomalla miten konalti otetaan ja selittämällä miksi ei noin, menee kyllä ohi. Jos taas mukana on pahansuopaisuutta eikä osaa pyytää anteeksi/ ei kadu, kyse voi olla psykoneurologisesta pulmasta. Tällöin neuvolan kautta eteenpäin.
Ja kuten kaikilla lapsilla, erityisesti hänellä, pidä kiinni kunnon uni- ja ruokailurytmistä.
Konalti=kontakti 😀
Kolmevuotiaalla ei ole pahansuopaisuutta eikä sen ikäisen tarvitse osata tuntea empatiaa eikä katua. Opettaa pitää silti.
Se pitää lopettaa heti. Aresti. Nurkkaan vähäksi aikaa.
Miten olisi ihan perinteinen kurinpito tuntuvine rangaistuksineen?
Vierailija kirjoitti:
Kolmevuotiaalla ei ole pahansuopaisuutta eikä sen ikäisen tarvitse osata tuntea empatiaa eikä katua. Opettaa pitää silti.
Hölöhölö. Empatia kehittyy hyvin varhain
https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/jo-alle-vuoden-ikainen-lapsi-tunni…
Ja 3-vuotias todellakin osaa jo tehdä kiusaa ja olla ilkeä, pahansuopa, jos hänellä on haastavaakäytöstä.
https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/lapsi-kokei…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella on tällaista käytöstä 3-5-vuotiaana, kun ei vielä ole sanoja riittävästi. Johdonmukaisesti kieltämällä, kertomalla miten konalti otetaan ja selittämällä miksi ei noin, menee kyllä ohi. Jos taas mukana on pahansuopaisuutta eikä osaa pyytää anteeksi/ ei kadu, kyse voi olla psykoneurologisesta pulmasta. Tällöin neuvolan kautta eteenpäin.
Ja kuten kaikilla lapsilla, erityisesti hänellä, pidä kiinni kunnon uni- ja ruokailurytmistä.
Konalti=kontakti 😀
Ja toinenkin typo; neuropsykologinen ei siis psykoneurologinen. Ehkä vähän aivot solmussa.
Läppäiset kädelle ja karjaiset ei!
Pysäytä tilanne HETI tapahduttua. Etsi katsekontakti ja tiukka EI. Ilman pitkiä selittelyjä miksi , sano etta sattuu tms. jäähy jos jatkaa
Normaalia käytöstä väsyneelle lapselle. Hän viestii sillä teille, että tehkää jotakin, viekää minut nukkumaan ja auttakaa minua rauhoittumaan. Paras keino ennaltaehkäistä tuota satuttamista väsyneenä on pitää tarkka ja säännöllinen uni- ja ruokarytmi arjessa.
1. Ole hyvänä esimerkkinä miten muita kohdellaan.
2. Kun lapsi satuttaa, ja joudut puuttumaan, mene fyysisesti alas lapsen tasolle, käännä lapsi itseäsi kohti, ota tiukka katsekontakti ja kiellä painokkaalla äänensävyllä ja ilme vakavana lasta (ei kaksoisviestintää, esim hymyillen sanoo tyyliin ”noin ei kuules saa tehdä”, vain kokonaisvaltaisesti on näytettävä että lapsi toimi väärin.
3. Muista perustella miksi ei voi lyödä, potkia, raapia jne.
4. Muista huomioda hyvä käytös. Kun lapsi toimii oikein, kehu häntä.
5. Ennakoi tilanteita mahdollisuuksien mukaan.
Osaisiko joku neuvoa?
Ap