Lue keskustelun säännöt.
Sopimattomia puhuva exä - mikä avuksi?
01.06.2021 |
Koulutettu, komea ja muuten fiksu exäni saattaa huumorilla sanoa lasten kuullen, että "tuo vapaana oleva kissa pitäisi heittää ikkunasta/parvekkeelta ulos" tai kommentoi todella rasistisesti etnisistä vähemmistöistä. Hän myös usein huvikseen litistää kahvimukinsa auton pyörän alla ajamalla päälle ja sanoo, että joku esine olisi kiinnostavaa laittaa auton pyörän alle.
Ongelmana on se, että lapset ottavat isänsä jutut tosissaan ja toistelevat niitä. Mikä tuollaisessa voisi auttaa? Exä nimittäin ei jaksa kuunnella itseensä kohdistuvaa kritiikkiä.
Kommentit (6)
Miten ulkona olevan kissan voi heittää ulos? Ei vaikuta kovin fiksulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä on ollut pidempiaikainen vääntö ja aikanaan liittomme ei toiminut oikeastaan lainkaan, kun kaikki meni aina exän säännöillä ja ehdoilla. Exä myös avoimesti ämmitteli minua tai kutsui lehmäksi/emakoksi (ja kohteliaimmillaan akaksi) jne., vaikka olen aina ollut hoikka.
Exä myös harrastaa piereskelyä ja röyhtäilyä ym. ja nauraa päälle. Totaalinen käytöstapojen puute alkoi jossain vaiheessa ärsyttää ihan todella, vaikka aluksi pidinkin sitä vitsikkäänä ja "kapinallisena". Omat sukulaiseni ovat täysin toisenlaisia ja onkin ollut eräänlainen vuosia jatkunut kulttuurishokki tutustua exääni.
On todella vaikeaa opettaa lapsia käyttäytymään fiksusti, jos isällä on ihan kammottavat tavat. Miten siis pystyy kasvattamaan lapsia yhdessä ja hyvätapaisiksi, jos vanhemmilla on hyvin erilaiset elämänarvot ja ihanteet?
Vierailija kirjoitti:
Miten ulkona olevan kissan voi heittää ulos? Ei vaikuta kovin fiksulta.
Siis jossain rappukäytävässä olevan sisältä käytävään eksyneen kissan. Omat vanhempani ovat niin peruskilttejä, että auttaisivat kissaa ja etsisivät oikean omistajan. Olen elänyt sellaisessa kilttien ja empaattisten ihmisten kuplassa koko elämäni ennen exäni kohtaamista. Tai siis minulle oltiin joskus ilkeitä, mutta periaatteessa omin sellaiset kiltit ja hyväntahtoiset arvot muuten.
Tuntuu jotenkin sisuskalujani vääntävältä sellainen, että jollekin tulee ekana mieleen joku pahanteko ja sitten sanoo sen vielä ääneen. Tosin exäni oli lapsena ja teininä ollut joku kulmiensa kauhu siellä pikkupaikkakunnalla ja rikkonut kaikenlaista huvikseen.
Tässä kuviossa minä olen muutenkin se "luuseri", sillä työurani, varakkuuteni ja ulkonäköni on heikompaa kuin exälläni. Exäni on suosittu, sanavalmis ja komeahko, kun itse olen sellainen epäsuosittu rumahko hiirulainen. Mutta exäni on jotenkin tosi kylmä luonteeltaan ja törkeä pahimmillaan. Hankala kuvio kaiken kaikkiaan.
Minulla ei myöskään ole juurikaan omia kavereita ja omat sukulaiseni ovat hyvin passiivisia suuntaani, niin kukaan ei puolusta niitä minulle tärkeitä arvoja, moraalia ja käytöstapoja lasteni läsnäollessa. Tuntuu siltä kuin taistelisin yksin tuulimyllyjä vastaan. Olen itse se kiltti ja moraalisesti tarkka tylsimys vain, enkä tunne ketään muita kaltaisiani oikein enää arjessani.
Tilanne on siinä mielessä ikävä, että exääni en voi vaikuttaa, eikä hänellä ole ketään nyxääkään, joka puhuisi hänelle järkeä. Itse oletin, että hän löytäisi jonkun muun naisen eromme jälkeen ja se muu (itseäni parempi) nainen puhuisi hänelle järkeä ja saisi miehen muuttumaan parempaan suuntaan. Mutta ei hän ole ketään muuta sitten löytänytkään.
Keskustelet lasten kanssa, että jutut menee yli.