Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teini inhoaa jo valmiiksi tulevaa pikkusisarusta, onko mitään toivoa että suhtautuminen muuttuu kun vauva syntyy?
31.05.2021 |
Onko kellään kokemusta? Ollaan ihan ydinperhe, uusi tulokas on kolmas lapsi. Teini ei suostu puhumaan asiasta ja kertomaan mikä mättää, joten ei nyt haluta painostaa mitenkään.
Kommentit (36)
Nolottaa kun ”vanhukset” vielä lisääntyy? Teinit.. Jos tuosta kyse, niin ehkä helpottaa kun vauva syntynyt ja teini ehtinyt tottua tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietyssä teini-iässä aika monen lapsen kohdalla voi vaan todeta, että "Teini inhoaa jo valmiiksi [täytä tähän kutakuinkin ihan mikä tahansa asia]
Teini-ikä on matka kohti itsenäistymistä ja se valmistelee irtautumista vanhemmistaan. Ihan kaikki, mikä saattaa vaikuttaa teiniin voi aiheuttaa nenän nyrpistelyä.
Anna teinin ymmärtää, että valitettavasti et varmaan ehdi ihan niin paljon vauvan synnyttyä enää huolehtimaan teinin jokaisen asian perässä juoksemisesta, niin saattaa ääni muuttua kellossa, kun teini tajuaa tämän tilanteen vapaalippuna vähän vapaampaan elämään. Piti se paikkansa tai ei. Mutta sitä ne yleensä toivovat.
Arvaan minäkin, että isoin ongelma on tieto siitä, miten se vauva on laitettu alulle. Muistan vieläkin, miten kamalaa se oli, kun äiti jossain kohtaa vitsaili, että josko tekisi iltatähden. Vannoin vajoavani häpeästä maan alle, jos näin todella kävisi.
Toinen voi sitten olla pelko siitä, että hänet "korvataan" kun itsenäistyminenkin jo kolkuttelee ovella.
Kyllä se teini siitä tokenee! Pidä vain huoli, ettei häntä ihan syrjäytetä vauvan tullen.
Vähän off topic mutta miten joku jaksaa enää tehdä vauvoja kun on saanut isommat jo teineiksi?
Ei. Pikkulapsi ja teini ei vain sovi yhteen, vauva huutaa ja kiljuu, ei sitä kestä kukaan. Hanki hänelle korvatulppia ja kuulosuojaimia. Ehkä hän tarvitsee pian oman rauhallisen kodin tai pakopaikkoja. Lisäksi huomio ja välittäminen riittää usein vanhemmilla yhteen kahteen kerralla, teini jää aika yksin, ellei oikeasti huomioi hänenkin tarpeita sekä toiveita elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se iso muutos. Teini kaipaa elämäänsä pysyvyyttä ja on ehkä kasvanut ajatukseen tietynkokoisesta perheestä hänen elämänsä peruskehikkona, ja sitten se kehikko meneekin uusiksi. Kyllä siihen tottuu kuitenkin varmasti, mutta vie aikansa.
Teiniä pelottaa, miten teidän rahat riittää hänen menoihinsa vauvan myötä. Antaako vanhemmat enää rahaa leffaan ja mäkkäriin, saako tilata zalandosta vaatteita silloin kun lystää. Onko vanhemmilla enää aikaa paapoa ja kuskata kavereille ja harrastuksiin ja miten käy hyvin nukutuiden viikonloppu unien kun se vauva rääkyy ja kodissa haisee vauvankakka, äiti nakittaa siivous vuoroja enemmän ym.
Jos olisin teini, näin minä ajattelisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistuttaa että vauva syytön syntymäänsä. Kiukutella voi vanhemmille mutta tulokasta ei voi inhota
Joopa joo,näitä AP:jorinoita.
Nyt ilta lääkkeet ja nukkumaan😤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joopa joo,näitä AP:jorinoita.
Nyt ilta lääkkeet ja nukkumaan😤
Joo,ihan pimeitä juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin typerältä kuin se nyt aikuisena tuntuukin, itse suhtauduin samalla tavalla vanhempieni iltatähteen, ihan vaan koska mua ällötti "todiste" niiden seksielämästä :D. Aika paransi senkin haavan ja sisko oli mulle synnyttyään hyvinkin rakas, ja on edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvaan minäkin, että isoin ongelma on tieto siitä, miten se vauva on laitettu alulle. Muistan vieläkin, miten kamalaa se oli, kun äiti jossain kohtaa vitsaili, että josko tekisi iltatähden. Vannoin vajoavani häpeästä maan alle, jos näin todella kävisi.
Toinen voi sitten olla pelko siitä, että hänet "korvataan" kun itsenäistyminenkin jo kolkuttelee ovella.
Kyllä se teini siitä tokenee! Pidä vain huoli, ettei häntä ihan syrjäytetä vauvan tullen.
Aikamoista, jos teini häpeää seksuaalisuutta. Vielä hurjempaa, jos teini ajattelee olevansa korvattavissa, silloin on menty jo kauan metsään.
Ap nyt vaan keskustelee teininsä kanssa ja kysyy mistä kenkä puristaa. Tuskin hän vaivaa inhoaa tai sitten hänellä on muutakin probleemaa tunnemaailmansa kanssa.
Olemme uusioperhe ja molemmilla jo kouluikäisiä lapsia. Eipä tullut mieleenkään, että olisi pitänyt tehdä vielä se yhteinen lapsi. Miksi edes ihmeessä olisi pitänyt?
Nuori pelkää, mikä hänen elämässään muuttuu. Keskustelkaa tästä, vaikka hän ei kysyisikään.
Kun mun lapsi syntyi niin nuorin serkuksista oli todella kateellinen ja on vieläkin vaikka on pian 17
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvaan minäkin, että isoin ongelma on tieto siitä, miten se vauva on laitettu alulle. Muistan vieläkin, miten kamalaa se oli, kun äiti jossain kohtaa vitsaili, että josko tekisi iltatähden. Vannoin vajoavani häpeästä maan alle, jos näin todella kävisi.
Toinen voi sitten olla pelko siitä, että hänet "korvataan" kun itsenäistyminenkin jo kolkuttelee ovella.
Kyllä se teini siitä tokenee! Pidä vain huoli, ettei häntä ihan syrjäytetä vauvan tullen.
Aikamoista, jos teini häpeää seksuaalisuutta. Vielä hurjempaa, jos teini ajattelee olevansa korvattavissa, silloin on menty jo kauan metsään.
Ap nyt vaan keskustelee teininsä kanssa ja kysyy mistä kenkä puristaa. Tuskin hän vaivaa inhoaa tai sitten hänellä on muutakin probleemaa tunnemaailmansa kanssa.
Nykyvanhemmat eivät uskalla keskustella nuoren kanssa seksistä eivätkä tunteista. Näin siinä sit käy, että tunnemyllerrys selitetään inhoamisena tai osoitetaan vihana. Ap ottaa nyt sen lusikan kauniiseen käteen ja keskustelee nuorensa kanssa avoimesti.
Alue: Aihe vapaa
On toivoa, mutta yhtä lailla on mahdollista ettei suhtautuminen muutu. Juuri oikea valinta tuo ettette painosta, asialle ei nyt voi tehdä mitään muuta kuin että kiinnitätte huomiota siihen, ettei teini jää perheessä sivuosaan.