Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisin kun mies palaa..?
20.08.2006 |
Mies lähti kolmeksi päiväksi ryyppäämään kavereittensa kanssa ja minä olen yksin kotona lasten kanssa. En voi koko tarinaa selostaa, mutta sanotaan vaikka että en tosiaan tahtonut miehen lähtevän, kotona on ollut kriisejä ja jouduin ikävään asemaan hänen lähdettyään. Taustalla on alkoholiongelma ja vahvoja pettämisepäilyjä yms. Hän ei ole lähtönsä jälkeen soittanut/lähettänyt viestiä minulle, ei edes lapsille hyvänyön toivotuksia. Äidilleni (!!!) hän oli soittanut jostain olemattomasta asiasta.
Olen totaalisen väsynyt tilanteeseen ja tuntuu etten enää osaa tehdä ratkaisuja. Jos lapsia ei olisi, olisin häipynyt viimeistään tänä viikonloppuna, mutta nyt lähtö pelottaa. En uskaltaisi päästää lapsia miehelle hoitoon yksinään. Pelkään myös koiramme puolesta, joka on miehen nimissä mutta täysin minun koirani. Pitäisikö vain etsiä oma koti, minä, lapset ja koira, vai pitäisikö vielä jaksaa " ymmärtää" ?
Olen niin perkeleen väsynyt ja katkera! En varmaan kuitenkaan pysty lähtemään, mutta keksikää edes jotain kostoa mitä voisin miehelle tehdä hänen palattuaan...
Kommentit (31)
Eikö hänestä olisi mukavampi mennä vapaasti? Tai jos kerrot miehelle kaikki sellaiset asiat, jotka tekevät sinut vihaiseksi/onnettomaksi: Kysyt, haluaako hän, että olet vihainen/onneton vai onnellinen? Jos haluaa, että olet onnellinen, silloin käyttäytyy paremmin eikä tee näitä asioita, jotka sinua suututtavat/ahdistavat... (Huomioi myös kompromissit omalta taholtasi..) Ja jos haluaa, että olet vihainen/onneton, ei ilmiselvästikään rakasta sinua. Eli joko muuttaa käytöstään tai eroatte, koska hän ei halua/kykene tekemään sinun parastasi, mutta vähän pidemmälti johdateltuna.. Vähän apuja sinullekin, jos mies on kerta niin hyvä puhumaan. :)
Vai onko tämä jotenkin liian manipuoloivaa..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syyt miksi haluaisit erota, mutta et uskalla sitä tehdä, kun pelkäät tilannetta ,että isä pääsee lasten kanssa keskenään.
kysyt pystyykö ne auttamaan asiassa, että saisit yksinhuoltajuuden ja tapaamiset valvotusti esim. sun luonasi.
Koira on sellanen juttu, että sille ei voi kukaan mitään jos se on miehesi nimissä. Eläinsuojeluviranomaiset voivat ottaa koiran huostaansa, mutta sinulle sitä ei voi antaa jos miehesi on sitä vastaan..
Olen kyllä sitä mieltä, ettet voi koiran takia vaarantaa lasten elämää..
Kun olet ladannut kaiken paperille, tee vasta sitten päätös, annatko kirjeen hänelle vai et.
Tai vaihtoehtoisesti kirjoita paperille suloinen kostofantasia. Mitä haluaisit tehdä, jos sinulla ei olisi mitään estoja. Revittele kunnolla, jotta saat edes vähän purettua kiukkuasi. Revitä vaikka tänne niin kommentoidaan yhdessä, mitä kauheuksia oikein voisitkaan tehdä :)
Kurja tilanne sinulla. Sympatia täältä.
Sano, että haluat tosiaan miettiä nyt pari päivää, mutta todella vakavasti harkitset olisiko ero ajankohtainen ja oikea ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suunnittele ja harkitse tarkkaan, miten toteutat koko kuvion. Ei sinun tarvitse tänään lähteä, se voi olla vaikka vasta vuosien päästä, mutta nyt voit alkaa jo suunnitella, miten sen teet. Ja avot, homma tulee sitten miehelle yllätyksenä joku kaunis päivä, kun hän ei yhtään osaa odottaa sitä, että häivyt.
Kertoisit tunteesi ja ajatuksesi ja haaveesi ja jos hän ei ole yhtään vastaanottavainen, niin sitten vasta alat " kostaa" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit eronnut jos ei olisi lapsia. Mitä jos lähtisit juuri lasten paremman takia?
Mikä saa sinut jäämään? Mitä parempaa lapset saavat nyt kuin jos asuisit erossa miehestäsi? Pelkäätkö, että hän alkaisi kiusata sinua vaatimalla lapsia ja koiraa itselleen? Jos lähdet, mitä voit pahimmassa tapauksessa menettää? Mitä voit vastaavasti parhaimmassa tapauksessa saavuttaa lähtemällä?
Punnitse eri vaihtoehtoja ja tee päätös rationaalisesti. Tunnekuohussa tehty päätös ei yleensä pidä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset eivät tule kiittelemään sinua siitä ja tuntevat ehkä jopa syyllisyyttä asiasta, että olivat paremman elämän tiellä. Tiedän, kun olen ollut sellainen lapsi.
Tee jokin herättävä teko. Jotain hyvin epätyypillistä, jota miehesi ei osaa ollenkaan odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä hänen pitäisi ymmärtää nyt sinua. Älä anna miehen viedä omanarvontuntoasi ja ihmisyyttäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen paljon miettinyt mitä voisi pahimmillaan/parhaimmillaan tapahtua, ja juuri nämä seikat saavat minut pelkäämään eroa... Parhaimmillaan meidän välimme korjaantuisivat, molemmat löytäisivät uudet kumppanit ja eläisivät elämänsä onnellisina ja lapsilla olisi 2 ihanaa kotia ja onnelliset vanhemmat ja äiti- ja isäpuolet.
Mutta sitten se, mitä pelkään... En voi ottaa riskiä että joku näistä tapahtuu:
-Mies tappaa koiran
-Mies myy koiran tuntemattomille
-Mies rääkkää koiraa
-Mies vaatii (ja saa) lasten huoltajuuden (mies on todella vakuuttava puhuja eikä monikaan usko millaista elämämme on)
-Lapset joutuvat menemään viikoittain huonohermoisen alkoholistin luokse ilman minun turvaani
-Mies satuttaa lapsia (hänestä ruumiilliset rangaistukset ovat hyviä. Ei tee sitä koska minä valvon, mutta en tiedä mitä tapahtuisi jos en olisi paikalla
-Mies vie lapset jonnekin, jossa he joutuvat hengenvaaraan (uimaan ilman kellukkeita ja valvontaa, pyöräilemään vapaasti autotielle, autoon ilman turvavöitä/istuimia, yksin pihalle, hoitoon kenelle tahansa, auton kyytiin kun hän ajaa krapulassa... Näitä on vaikka kuinka paljon, mies ei tajua/välitä turvallisuudesta)
-Mies piinaa meitä lopun elämäämme ja tekee siitä helvetin
-Mies uhkailee, kiristää ja pelottelee
-Mies puhuu sukulaiset ja ystävät minua vastaan
-yms. yms.
En kertakaikkiaan voi ottaa sitä riskiä, että lapset/koira joutuisivat kohtaamaan miehen ilman minua. Eikös sanontakin neuvo pitämään vihamiehet mahdollisimman lähellä... Olen umpikujassa. :(
Ai niin; olemme avoliitossa ja talo on miehen, eli jos joku lähtee niin se olen minä.
En pelkää miestä sen takia, että hän tekisi minulle jotain, vaan sen takia mitä hän voisi tehdä lapsille ja koiralle.
Enkä tosiaan ymmärrä miestäni, mutta koen että minun on pakko esittää sellaista että lapset eivät joudu hankalaan asemaan.
Olen täysin samaa mieltä sen kanssa, joka kirjoitti että on väärin pitää lapsia tekosyynä suhteen jatkamiselle. Se on liian rankka taakka lapselle. Mutta lue viesti 16 niin ymmärrät mitä minä tarkoitan lasten parhaalla.
Jospa sieltä saisit apuja. Se voisi olla iskäli hyvä ajatus, että jos kerrot meiehen tekevät moisia ryyppyreissuja, niin siinä on aika hyvää dataa mieen lähihuoltajuutta vastaan, jos oikein käräjille tarvitsisi lähteä.
Voisitkohan ottaa kaikki mukaan, sekä lapset että koiran...?
Toinen vaihtoehto: laita mies seinää vasten ja aseta miehelle sanktio: jos tuollainen toistuu, niin lähdet lasten kanssa. Ja toteutat sen myös. Miehelle on sitten ainakin annettu vielä mahdollisuus petrata.
KOitahan jaksaa!
lähtö olla paras vaihtoehto. Sitten lapsillakin olisi lähivanhempi joka huolehtii vain heistä eikä epävakasta miehestä. Voimia eroon!
Kirjoitettuani tänne alan tajuamaan kuinka huonosti asiat ovat. Ehkä tosiaan pitäisi selkeästi sanoa, että tämä oli nyt viimeinen kerta. Voiko mies lähettää poliisit perääni, jos lähden salaa lasten ja koiran kanssa uuteen kotiin? (jos siis vuokraisin sellaisen salaa)
Jos pelkäät häntä, anna hänen keksiä haluavansa erota. Kysy onko hän onnellinen ja mikä tekisi hänestä tyytyväisemmän? Sitten ohjaat keskustelua niin, että hän luulee olevansa ns. niskan päällä, mutta sinun piilotarkoituksesi oikeasti ohjaa tilannetta.
ei poliisi.