Onko muita, joilla on hyvät välit exään/exiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kait teillä, kun on yhteiset lapset. En edes viitti lukee. Muuten on turha ylläpitää mitään välejä vaik se kuinka olisi kyllä kiva ajatus. Ei voi yhtä aikaa kaataa ja kasvattaa metsää. Harmi.

K

Elämässä ei ole kyse toisen ihmisen omistamisesta, mihin nää kaikki metsä-ja kakkuvertaukset viittaa. Minä en kaada metsää tai syö ja säästä kakkua, kun puhun ihmissuhteista. En alunperinkään ole omistanut ketään joten metsäö ei ole kaadettu edes parisuhteessa ollessa.

Kun on kyse vapaaehtoisuuteen perustuvasta tilanteesta, sitä kakkua syödään yhdessä eikä se lopu kesken. Tai metsää kasvatetaan. Ilman, että tilanne olisi mikään toinen saa, toiselta pois. Yhdessä, samaan suuntaan.

Muakin jäi kiinnostelemaan mihin yhteiseen suuntaan oot matkalla exäsi/exiesi kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kait teillä, kun on yhteiset lapset. En edes viitti lukee. Muuten on turha ylläpitää mitään välejä vaik se kuinka olisi kyllä kiva ajatus. Ei voi yhtä aikaa kaataa ja kasvattaa metsää. Harmi.

K

Elämässä ei ole kyse toisen ihmisen omistamisesta, mihin nää kaikki metsä-ja kakkuvertaukset viittaa. Minä en kaada metsää tai syö ja säästä kakkua, kun puhun ihmissuhteista. En alunperinkään ole omistanut ketään joten metsäö ei ole kaadettu edes parisuhteessa ollessa.

Kun on kyse vapaaehtoisuuteen perustuvasta tilanteesta, sitä kakkua syödään yhdessä eikä se lopu kesken. Tai metsää kasvatetaan. Ilman, että tilanne olisi mikään toinen saa, toiselta pois. Yhdessä, samaan suuntaan.

Muakin jäi kiinnostelemaan mihin yhteiseen suuntaan oot matkalla exäsi/exiesi kanssa?

Taitaa pitää varalla. Tasaisin väliajoin kun lämmittelee niin sitten viimein kun ero nykyisestä koittaa onkin exä jo valmiina ottamaan syliinsä.

On ainakin kolmenlaisia exiä ja samoin se miten heihin suhtautuu.

Jos on ollut melko tylsää, kemia on totaalisesti loppunut tai sitä ei pahemmin ollutkaan ja kaikki on jo puhuttu, niin korkeintaan moikataan ja ehkä muutama arkinen lause.

Jos on ollut mielenkiintoinen ihminen, mutta kemiat ja tunteet ovat loppuneet niin voi moikata ja keskustella enemmänkin joskus. Mutta ei muuta.

Jos on ollut todella rakastunut ja kemiat vahvat vielä erotessa, mutta on vain ollut jostain syystä pakko erota (näinkin voi olla) silloin on vaarana se, että jos "pysytään ystävinä" ja ollaan tekemisissä ja puheissa niin saattaa lipsahtaa haikailun puolelle, jopa muuhunkin.

Siksi ei ole yksiselitteistä millaiset välit on exiin koska suhteet ja erotkin ovat aina erilaisia.

pup

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En olisi eronnut, jos suhde hyvä ja välit kunnossa. Et ole tainnut rakastaa heitä.

Parisuhdevälit on sulle sama asia kuin kaverivälit? Ja juu, erotessa en enää rakastanutkaan. Silleenkö osoittaisi rakkautta, että erotaan kolinalla ja katkeruudella?

En jotenkin pysty yhtään samaistumaan siihen, että ensin toinen on muka suuri rakkaus ja eron jälkeen ei haluta nähdäkään. Tietenkin on poikkeuksena jos toinen on esim. rumasti pettänyt (silloinkin voi lasten vuoksi kohdella asiallisesti) mutta miten se ihana ihminen muuttuukin niin kauheaksi jos ei hän ole oma?

Ei kuulosta rakkaudelta vaan omistuksenhalulta.

Jos on rakastanut ja pettynyt, se synnyttää alussa vihaa. Myöhemmin toipuu, mutta ei ole siitä palauttaa välejä. Jos eroaa hyvissä väleissä, suuria tunteita ei ole ollutkaan. Ei ole syytä pitää yllä pinnallista ihmissuhdetta, lari sanaa voi toki vaihtaa, jos sattumalta kohtaa. Ja jos on rakastanut ja suhde on vain väljähtänyt, sen haluaa elvyttää ja suhteesta ei luovu, koska edelleen rakastaa.

puhut aika kypsymättömästä rakkaudesta. Moni haluaa rakastamilleen ihmisille hyvää elämään, vaikka se olisikin jonkun toisen kanssa. Usko tai älä.

Se ettei pidä yhteyttä, ei tarkoita, etteikö haluaisi hyvää. Minusta taas on kypsymättömyyttä, jos ei päästä irti, vaan haluaa syödä ja säästää saman kakun.

Kai huomioit, että kun lapsia on, on hyvin tarpeellista pitää yhteyttä? Eikä ystävyys ole kakun syömistä. Kun kaikki romanttiseroottinen viritys on loppu, ystävyys on todellakin vain ystävyyttä.

Totta kai. Kun on lapsia, on välttämätöntä olla väleissä. Ystävä ei tarvitse olla.

Kakun syöminen ja pitäminen on sitä, että napsii ihmissuhteista sen, mitä huvittaa.

Mitäs ihmissuhteesta sitten pitäisi napsia? Väitetään että jos vaihtaa kumppania niin silloin kohtelee ihmissuhteita kuin kertakäyttökamaa. Minusta kertakäyttökamaa ihminen on silloin jos yhteydenpito ja ystävyys loppuu kun selsi loppuu. Eikö se juuri lähetä viestin, että jos et ole mun petikumppani ja yhteisten laskujen maksaja ja sotkujen siivooja niin et ole sitten mulle mitään. Onko sellaisessa suhteessa ystävyyttä ollut mukana alun alkaenkaan? Itse en alkaisi suhteeseen jossa ei ystävyys olisi tärkein arvo.

Ei

Joo ja kiitos jumalan siitä, sillä exäni on myös lasteni isä. Erottiin, koska meidän suhde ei toiminut, mutta haluan, että lapsillani on isä. Ja on se ihanaa, kun voidaan oikeasti neuvotella asioista ja exäni tykkää olla viikonloput lasten kanssa, niin saa omaa aikaa, mitä arkena on vähän kahden lapsen ja työn kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Joo ja kiitos jumalan siitä, sillä exäni on myös lasteni isä. Erottiin, koska meidän suhde ei toiminut, mutta haluan, että lapsillani on isä. Ja on se ihanaa, kun voidaan oikeasti neuvotella asioista ja exäni tykkää olla viikonloput lasten kanssa, niin saa omaa aikaa, mitä arkena on vähän kahden lapsen ja työn kanssa.

Voi yhteishuoltajuus toimia, vaikkei oltaisi ystäviä. Oudon mustavalkoisia jotkut... Jos ei olla kavereita, ollaan vihoissa?

Parasta on, kun säännöt on selvät eikä tarvitse neuvotella. Kumpikin suunnittelee menonsa sen mukaan, milloin lapsi on itsellä ja milloin toisella. Ihana vapautus siitä, että piti pyörittää arkea exän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Exän kanssa ollaan hyviä ystäviä. Pitkä parisuhde, mutta ei vain toiminut. Erottiin ilman draamaa ja nykyään olemme ystäviä. Iso voimavara sellainen ystävä kuin hän.

Sama. Aloimme seurustella nuorina, ja lopulta huomasimme haluavamme tulevaisuudelta eri asioita. Eihän sen toteaminen kivaa ollut ja erosta kesti kauan päästä yli, mutta hyvissä väleissä olimme koko ajan ja olemme edelleen. Hän on ihan yhtä hyvä mies kuin ennenkin, meistä vaan ei ollut parisuhteeseen ja sovimme paremmin ystäviksi. Menneiden perään en haikaile vaikka yhteyttä pidämmekin. Erosimme hyvästä syystä, se ei mihinkään ole muuttunut.

En ole existä kuullut 25 vuoteen mitään, eikä ole ollut tarvista soitella.

En pidä yhteyttä exiin, koska ajattelen kumppaniani. En itsekään haluaisi parisuhdetta sekaisen kanssa, jolle ex on ystävä.

Vierailija kirjoitti:

En pidä yhteyttä exiin, koska ajattelen kumppaniani. En itsekään haluaisi parisuhdetta sekaisen kanssa, jolle ex on ystävä.

Sama täällä. Hyvin sanottu.

Eräs exäni on sellainen, että häneen minun ei todellakaan kannata pitää mitään yhteyttä. Siitä ei seuraa kuin pahaa mieltä. Ollaan kuin yö ja päivä. Toinen taas todennäköisesti pahoittaisi mielensä, jos ottaisin yhteyttä. Otti eron raskaasti. Enempää niitä ei olekaan. Nykyisestä kun pidän tiukasti kiinni niin ei tulekaan.

En halua olla missään tekemisissä. Syynä se, että on lapsensa hylännyt, ei maksa elatusta, ei kysy mitä lapset tarvivat, ei tapaa.

Miesystäväni on aika tiiviisti exän kanssa yhteydessä. Heillä on yhteiset lapset. Ovat parhaat ystävät. En oikein tiedä mitä ajatella. Hankala asia on kuitenkin minulle. Ehkä asia ei minulle kuitenkaan kuulu.

Tottakai. Sekstataan edelleen satunnaisesti. Nykyseltä kumppanilta salaa. Nyksä on niin huono sängyssä, eksä taas sai tajun karkaamaan. Kukapa sellaisesta haluaisi kokonaan irti päästää?

Vierailija kirjoitti:

En pidä yhteyttä exiin, koska ajattelen kumppaniani. En itsekään haluaisi parisuhdetta sekaisen kanssa, jolle ex on ystävä.

Minusta taas eksän kanssa hyvissä väleissä oleva on paljon parempi vaihtoehto kuin joku riidoissa eronnut. Tietty paras on melko neutraali suhtautuminen, mutta ei minua kaverit häiritse ja ehdottomasti isoin hälytysmerkki on se, että sillat on poltettu, kumpi sen ikinä tekikään.

Vierailija kirjoitti:

Yhdestä jäi niin paskat muistot, etten edes tervehtisi, jos vastaan tulisi.

Sama. Muita eksiä mulla ei sitten olekaan.

Vaikka olisikin jäänyt hyvät muistot, tuskin siltikään olisin missään yhteyksissä. En usko että suhde voi koskaan enää olla puhtaasti kaveruutta/ystävyyttä, jos se joskus on ollut jotain muuta.

Mutta mitä mieltä ovat nyxät, kun olette vielä noin kiinni exissänne?

Vierailija kirjoitti:

Mutta mitä mieltä ovat nyxät, kun olette vielä noin kiinni exissänne?

Kaikki ovat selvästi ok asian kanssa. Jos ei olisi niin eihän ne olisi nyxiä vaan saisivat potkut perseelle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdestä jäi niin paskat muistot, etten edes tervehtisi, jos vastaan tulisi.

Sama. Muita eksiä mulla ei sitten olekaan.

Vaikka olisikin jäänyt hyvät muistot, tuskin siltikään olisin missään yhteyksissä. En usko että suhde voi koskaan enää olla puhtaasti kaveruutta/ystävyyttä, jos se joskus on ollut jotain muuta.

Näin on, estoon exät vaan.