Lauletaan Irwiniä
Helsinki heinäkuussa
tuhatyhdeksänsataa-
kaksikymmentäviisi
Suomen katajainen kansa oli
taivutettu lain kovalla
kouralla kokemaan
ankeita aikoja.
Oli kieltolaki.
Eduskunta halusi kertaheitolla
pyyhkäistä kansamme
yltä vaanivan vaaran.
Kapakat oli suljettu,
anniskeluyhtiöiden ovet
naulattu umpeen,
puulaakin työntekijöille
paiskattu lopputili kouraan.
Kansalla oli kaamea jano
Kuorma-auto yössä kulkee
Piikkimatto reitin sulkee
Pyssyt räiskyy, pirtu läiskyy
Auto vanteet kolisten vain
jatkaa kulkuaan
Isot pojat ovat työssä
Revolverit paukkuu yössä
Näinhän saadaan kansan
kova jano sammumaan
Kaikki kai nousi yhtenä
miehenä vaan
Oli vaarassa isänmaa
Silloin viesti kulki halki
koko Suomenmaan
Heimoveljiltä sitä saa
Silloin viesti kulki halki
koko Suomenmaan
Heimoveljiltä sitä saa
No niin saa
Kansalla on jälleen juomaa
Ilmeestä sen heti huomaa
Yksi heittää, toinen keittää
Kansamme yltä vaara
näin on jälleen väistynyt
Myymällä vain gallonoita
osteskeltiin kartanoita
Kärsimysten aika on jo
maassa päättynyt
Kaikki kai nousi yhtenä
miehenä vaan
Oli vaarassa isänmaa
Silloin viesti kulki halki
koko Suomenmaan
Heimoveljiltä sitä saa
Silloin viesti kulki halki
koko Suomenmaan
Heimoveljiltä sitä saa
No niin saa
Taistelu virvokkeista
jatkui kiihkeänä.
Rohkeat miehet astuivat esiin
taistelemaan itsensä
ja koko kansan puolesta.
Taas kerran löytyi tarmoa
kun toimeen tartuttiin.