Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
20- vuotiaiden vanhemmat - onko teillä tällaista?
24.05.2021 |
Meillä aina ollut läheiset ja avoimet välit lapsen kanssa, hän asui hetken jo muualla, mutta Koronan alkaessa palasi takaisin tänne ns lapsuuden kotiin, jossa asun minä ja hänen siskonsa.
Tuntuu, että tämän aikuisen lapsen kanssa on ajoittain asiat vaikeampi kuin nuoremman teinin:
Pääsääntöisesti hyvällä tuulella, omaa hyvät tavat- auttaa siivoamisessa, käy kaupassa jne, mutta myös välillä hyvin vastahakoinen ja puheissaan töykeä. En ole ollenkaan tottunut tähän ja välillä ihan itkettää ja surettaa. Tuntuu ettei minua arvosteta enää missään, kaikista asioista tiedetään kaikki ja mun valintoja pidetään tyhmänä ja hölmöinä. Ei varsinaisesti sano aina niin, mutta käytös on ylimielistä ja huomauttelee kurjasti asioista, jos en heti kaikkea muista. Ei oikein halua ottaa neuvoja vastaan, on nyt niin aikuinen.
Ja sitten taas välillä todella ystävällinen ja ymmärtäväinen.
Kommentit (47)
Tuntuu vaan itsellekin raskaalta ajoittain tämä kotonaolo, kun yrittää pysyä pois tieltä ja puuttumasta eikä ole tilaa hengittää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ei oikein halua ottaa neuvoja vastaan"
Tässä se ongelma. Älä anna neuvoja aikuiselle, jos hän ei ole niitä pyytänyt. Saman voit sanoa myös tyttärellesi, kun hän koittaa kertoa sinulle, että miten elämää pitää elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20-vuotiaan ei kyllä enää kuulu nuohota vanhempiensa nurkissa vaan asua itsenäisesti.
Mistä työtön nuori saa asunnon?
Kela Gold.
Yksityisiltä markkinoilta tai kunnalta. Ei ole vaikeaa.
Nuori saa joko työttömyystukea tai toimeentulotukea yksin asuessaan ja kun on säännöllinen tulo, saa asumistukea. Ei ole ongelma.
Kuulostaapa helpolta. Toimii siellä landella varmasti kun vuokrat ovat alhaiset.
Missä tässä sanottiin, että kyseessä on tytär?
Mutta jos kyseessä on kotiin liittyvä asia, jossa ” neuvon”: tyyliin ” parvekekukat voisi kastella, laita astiat suoraan koneeseen jne.
Ei hänen elämäänsä suoranaisesti liittyvät valinnat. Hän kuitenkin asuu minun maksamassa asunnossa, joten oletan kunnioitusta löytyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen kohtaa nuoren aikuisen. Vai äiti lapsen?
Nuori aikuinen ei usein näe omaa vanhempaansa toisena aikuisena vaan pelkästään holhoojanaan. Kaikki mitä sanot tai jopa jätät sanomatta tulkitaan holhouksena. "Kyl mä tiiän mitä sä ajattelet."
Koettu on.
Muutin pois kotoa, aikuinen nuori jäi sinne asumaan keskenään.
Problem solved👍
Vierailija kirjoitti:
Ehti tottua elämään jo omillaan, ei vanhempia sen jälkeen kestä liiemmin.
Minä olen 45-vuotias ja äitini saa minut edelleen taantumaan 15-vuotiaaksi teiniksi. Vänkään ja olen nega häntä kohtaan. Muutama tunti menee hyvin, mutta sen jälkeen alkaa verenpaine nousta ja tekisi mieli raivostua jokaisesta pikkuasiasta. Yleensä nälvin ja viisastelen. Äiti on äiti, aivan yhtä raivostuttava kuin teininä edelleen. Mieskin nauroi ekan suuttumiseni nähtyä, että miten ihmeessä kaltaiseni rauhallinen ihminen voi muuttua äitinsä seurassa raivohulluksi. En tiedä itsekään, miksi näin on.
Tuo kuulostaa ihan kauhealta. Miksi annat itsellesi luvan puhua äidillesi rumasti? Sinulla mahtaa olla todella kärsivällinen äiti, jos hän sietää sinua tuollaisesta käytöksestä huolimatta. Tuota ei voi enää laittaa edes kypsymättömyyden piikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehti tottua elämään jo omillaan, ei vanhempia sen jälkeen kestä liiemmin.
Minä olen 45-vuotias ja äitini saa minut edelleen taantumaan 15-vuotiaaksi teiniksi. Vänkään ja olen nega häntä kohtaan. Muutama tunti menee hyvin, mutta sen jälkeen alkaa verenpaine nousta ja tekisi mieli raivostua jokaisesta pikkuasiasta. Yleensä nälvin ja viisastelen. Äiti on äiti, aivan yhtä raivostuttava kuin teininä edelleen. Mieskin nauroi ekan suuttumiseni nähtyä, että miten ihmeessä kaltaiseni rauhallinen ihminen voi muuttua äitinsä seurassa raivohulluksi. En tiedä itsekään, miksi näin on.
Tuo kuulostaa ihan kauhealta. Miksi annat itsellesi luvan puhua äidillesi rumasti? Sinulla mahtaa olla todella kärsivällinen äiti, jos hän sietää sinua tuollaisesta käytöksestä huolimatta. Tuota ei voi enää laittaa edes kypsymättömyyden piikkiin.
Jos joku ihminen on kusipää, niin silloin hänen seuraansa ei kovin kauaa suuttumatta kestä. Näin yksinkertaista se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehti tottua elämään jo omillaan, ei vanhempia sen jälkeen kestä liiemmin.
Minä olen 45-vuotias ja äitini saa minut edelleen taantumaan 15-vuotiaaksi teiniksi. Vänkään ja olen nega häntä kohtaan. Muutama tunti menee hyvin, mutta sen jälkeen alkaa verenpaine nousta ja tekisi mieli raivostua jokaisesta pikkuasiasta. Yleensä nälvin ja viisastelen. Äiti on äiti, aivan yhtä raivostuttava kuin teininä edelleen. Mieskin nauroi ekan suuttumiseni nähtyä, että miten ihmeessä kaltaiseni rauhallinen ihminen voi muuttua äitinsä seurassa raivohulluksi. En tiedä itsekään, miksi näin on.
Tuo kuulostaa ihan kauhealta. Miksi annat itsellesi luvan puhua äidillesi rumasti? Sinulla mahtaa olla todella kärsivällinen äiti, jos hän sietää sinua tuollaisesta käytöksestä huolimatta. Tuota ei voi enää laittaa edes kypsymättömyyden piikkiin.
Sitten kannattaa pysyä poissa, sen sijaan, että menee tapaamaan ja ryhtyy nälvimään.
Jos joku ihminen on kusipää, niin silloin hänen seuraansa ei kovin kauaa suuttumatta kestä. Näin yksinkertaista se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuiset lapset taantuvat äidin seurassa. Luonnon laki. Kolmekymppisestäkin tulee teini.
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos kyseessä on kotiin liittyvä asia, jossa ” neuvon”: tyyliin ” parvekekukat voisi kastella, laita astiat suoraan koneeseen jne.
Ei hänen elämäänsä suoranaisesti liittyvät valinnat. Hän kuitenkin asuu minun maksamassa asunnossa, joten oletan kunnioitusta löytyvän.
Ei totteleminen ole kunnioitusta, vaan tottelemista. Annatko noita käskyjä aina heti kun huomaat jotain, mitä pitäisi tehdä, niin että lapsesi ei ehdi olla omatoiminen? Kotona asuessani minun äidilläni oli joka hetki jotain mikä piti (muiden) laittaa kuntoon ja käskytys onkin hänellä hyvin verissä. Töissäkin on johtoasemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pyöri olkapäällä hönkimässä, annan tilaa olla ja kulkea- kuten sanoin, yritän pysytellä pois tieltä.
En neuvo joka päivä, en tietenkään, mutta oletan yhdessä sovittujen asioiden pätevän.
Enkä jakele käskyjä- ihan nätisti puhun.
Toinen muutos on siinä, että se mistä ennen pystyttiin puhumaan keskustellen ja herneitä vetämättä, on nykyään tosi herkillä.
Hyvä kun uskaltaa kysyä, että ”mihin aikaan viet koirat tänään ulos”. Sellaista ailahtelevaista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos kyseessä on kotiin liittyvä asia, jossa ” neuvon”: tyyliin ” parvekekukat voisi kastella, laita astiat suoraan koneeseen jne.
Ei hänen elämäänsä suoranaisesti liittyvät valinnat. Hän kuitenkin asuu minun maksamassa asunnossa, joten oletan kunnioitusta löytyvän.
Puhuisitko näin vertaisellesi? Aivan.
Ei ihme, että nuori tympääntyy. Hän on jo tottunut asumaan omillaan, tekemään asiat omaan tahtiinsa ja omalla tavallaan. Ja nyt sinä odotat "kunnioitusta".
Jos hän olisi omillaan asuessa oppinut hoitamaan asiat kuten mainitset- hän laittaisi astiat koneeseen pyytämättä/ huomauttamatta.
Olemme keskustelleet, että kun meitä on se kolme, jokainen huolehtii astiat yms heti. Kun hän elää täällä päiviä itsekseen, eläköön miten haluaa, kunhan on siistiä kun muut tulevat kotiin. Se on toisten kunnioittamista.
Ts minä en tule kotiin siivoamaan hänen jälkiään.
Vierailija kirjoitti:
20-vuotiaan ei kyllä enää kuulu nuohota vanhempiensa nurkissa vaan asua itsenäisesti.
Pääkaupunkiseudulla on aivan normaalia, että 20-vuotias asuu vielä vanhemmillaan.
Minun aikaisemmin tosi mukava poika muuttui todella tympeäksi n. vuosi sen jälkeen, kun oli muuttanut kotoa. Tunnuin tekevän kaiken jotenkin väärin. Olin aivan ihmeissäni ja surin salaa. En meinannut millään pystyä katsomaan asiaa järjellä. Jos joku kaverini olisi kertonut minulle vastaavasta tilanteesta, olisin heti osannut kertoa, että siinähän tehdään eroa lapsuudenkodista ja äidistä ja se kuuluu asiaan.
No, tuota vaihetta kesti aikansa. Nyt ikävä vaihe on mennyttä aikaa, ja ollaan taas tosi mukavissa väleissä.
Tämä on se vaihe "kaikentietävä kakskymppinen". Kun tulee 3kymppiin, ymmärtää hän ettei ymmärräkään mistään mitään.
Alue: Aihe vapaa
Kela Gold.
Yksityisiltä markkinoilta tai kunnalta. Ei ole vaikeaa.
Nuori saa joko työttömyystukea tai toimeentulotukea yksin asuessaan ja kun on säännöllinen tulo, saa asumistukea. Ei ole ongelma.