Lue keskustelun säännöt.
Miten opettaa lapsi leikkimään hetken yksin?
Minulla on kohta kolme täyttävä lapsi joka ei suostu leikkimään hetkeäkään yksin. Jos yritän minuutinkin hoitaa joitain asioita kuten pestä hampaani tai ottaa astiat esille tai puhua lyhyt puhelu vakuutusyhtiöön tms asioita joita nyt vain pitää pikaisesti hoitaa niin lapsi alkaa sekunnissa itkemään tai kiukuttelemaan. Paiskomaan ja rikkomaan tavaroita, lyömään minua. Olen yrittänyt ohjata lasta itsenäiseen leikkiin ja kehua aina jos lapsi siihen yrittää mutta vaikka kuukausia on harjoiteltu niin asiasta ei tule mitään.
Alan itse olla todella uupunut kun en saa edes hampaita pestyä ilman että lapsi huutaa enkä saa yhteenkään puheluun vastattua ilman että lapsi heti huutaa. Enkä edes puhuisi puhelimessa kuin lyhyesti kerran kahdessa viikossa. Lapsi saa aikaani ja huomiotani paljon mutta minusta olisi jo aika että lapsi pystyy hetken olemaan itsenäisesti pienen hetken ilman että lyö ja rikkoo tavaroita.
Neuvoja?
Kommentit (139)
Kuinka hyvin lapsi puhuu ja ymmärtää puhetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pistä se valjaisiin ja vaikka rattaisiin istumaan jos se alkaa väkivaltaiseksi tai hajottaa paikkoja. Niillä terveisillä, että istukoon siinä kunnes rauhoittuu.
Rattaisiin ulos? Asumme kolmannessa kerroksessa ja rattaat on vaunuvarastossa. Enkä oikein pidä ajatuksesta että lapsi laitettaisiin valjaisiin kiinni jotta äiti saisi pestyä hampaat. Ap
"Kohta kolme" täyttävä lapsi on todella pieni. Ole läsnä hänelle. Jos saat välillä vain 5 min rauhan, se on ihan normaalia.
Kerro, puhu, selitä, kasvata, kehu, kannusta. Uudestaan ja uudestaan. Huomaa kaikki hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun jätän huomiotta huudon niin hän tahallaan satuttaa itseään (lyö sormeensa vaikka) jotta saa huomioni. Ap
Miksi huomioit lapsen jos hän tahallaan satuttaa itseään saadakseen huomiosi?
Minusta on tärkeää että pieni lapsi voi luottaa siihen että jos sattuu niin äiti auttaa. Ap
Se lapsesi on jo sen ikäinen, että hän ymmärtää, että mikä ero on
a) tarkoituksellisella itsensä satuttamisella ja
b) sellaisella satuttamisella mihin hän ei itse ole syypää.
Vaikka epäisit lapselta huomion tapauksessa a, niin se ei poista hänen luottamustaan sen suhteet, että jatkossakin autat tapauksissa b.
Lapsesi ei ole tyhmä. Se näkyy siinäkin, että miten taitavasti hän onnistuu sinua manipuloimaan ja taivuttamaan sinut tahtoonsa.
Lapsi on ihan älykäs ja ymmärtää näiden eron. Mutta häntä siis sattuu oikeasti, hän esim kävelee päin legolaatikkoa tahallaan ja kaatuu sinne ja ihan oikeasti satuttaa itsensä ihan kunnolla siinä. Aikoo kai satuttaa itseään vain vähän mutta vahingossa sattuukin ihan kunnolla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuinka hyvin lapsi puhuu ja ymmärtää puhetta?
Hyvin, jopa ikätasoaan paremmin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistä se valjaisiin ja vaikka rattaisiin istumaan jos se alkaa väkivaltaiseksi tai hajottaa paikkoja. Niillä terveisillä, että istukoon siinä kunnes rauhoittuu.
Vaikea kyllä kuvitella, että kolmivuotias pysyisi rattaissa valjaissa, jos raivokkaasti haluaisi niistä pois. Vähintään sattuisi vahinko.
Eivät meillä ainakaan ole 3v ikäisinä osanneet avata valjaita itse, jos on laitettu ne niin päin päälle, että kiinnityssolki tulee selän puolelle.
Onko lapsella muita turvallisia aikuisia elämässä? Mietin että jos olet hänen ainoa tuki ja turva, voi se olla lapselle hankala paikka jos et anna huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kohta kolme" täyttävä lapsi on todella pieni. Ole läsnä hänelle. Jos saat välillä vain 5 min rauhan, se on ihan normaalia.
Kerro, puhu, selitä, kasvata, kehu, kannusta. Uudestaan ja uudestaan. Huomaa kaikki hyvä.
5 min olisi minulle ihan luksusta. Ongelma on siinä että edes 30 sek ei onnistu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistä se valjaisiin ja vaikka rattaisiin istumaan jos se alkaa väkivaltaiseksi tai hajottaa paikkoja. Niillä terveisillä, että istukoon siinä kunnes rauhoittuu.
Vaikea kyllä kuvitella, että kolmivuotias pysyisi rattaissa valjaissa, jos raivokkaasti haluaisi niistä pois. Vähintään sattuisi vahinko.
Eivät meillä ainakaan ole 3v ikäisinä osanneet avata valjaita itse, jos on laitettu ne niin päin päälle, että kiinnityssolki tulee selän puolelle.
Ehkä meillä on ollut niin erilaiset rattaat ja valjaat, etten hahmota, että niitä on mahdollista käyttää jonkinlaisena pakkoistuimena ilman, että lapsi pääsee pois, satuttaa itsensä tai kaataa rattaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistä se valjaisiin ja vaikka rattaisiin istumaan jos se alkaa väkivaltaiseksi tai hajottaa paikkoja. Niillä terveisillä, että istukoon siinä kunnes rauhoittuu.
Rattaisiin ulos? Asumme kolmannessa kerroksessa ja rattaat on vaunuvarastossa. Enkä oikein pidä ajatuksesta että lapsi laitettaisiin valjaisiin kiinni jotta äiti saisi pestyä hampaat. Ap
Tarkoitin kiinni laittamista siitä syystä, että lapsi rikkoo paikkoja ja lyö. Siinä on kyse hänen omasta ja muiden turvallisuudesta.
Ja saa ne valjaat tarvittaessa muuallekin kiinni kuin vain rattaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistä se valjaisiin ja vaikka rattaisiin istumaan jos se alkaa väkivaltaiseksi tai hajottaa paikkoja. Niillä terveisillä, että istukoon siinä kunnes rauhoittuu.
Rattaisiin ulos? Asumme kolmannessa kerroksessa ja rattaat on vaunuvarastossa. Enkä oikein pidä ajatuksesta että lapsi laitettaisiin valjaisiin kiinni jotta äiti saisi pestyä hampaat. Ap
Tarkoitin kiinni laittamista siitä syystä, että lapsi rikkoo paikkoja ja lyö. Siinä on kyse hänen omasta ja muiden turvallisuudesta.
Ja saa ne valjaat tarvittaessa muuallekin kiinni kuin vain rattaisiin.
Jos lapsi pitää laittaa "köysiin" on jotain pahasti pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistä se valjaisiin ja vaikka rattaisiin istumaan jos se alkaa väkivaltaiseksi tai hajottaa paikkoja. Niillä terveisillä, että istukoon siinä kunnes rauhoittuu.
Rattaisiin ulos? Asumme kolmannessa kerroksessa ja rattaat on vaunuvarastossa. Enkä oikein pidä ajatuksesta että lapsi laitettaisiin valjaisiin kiinni jotta äiti saisi pestyä hampaat. Ap
Tarkoitin kiinni laittamista siitä syystä, että lapsi rikkoo paikkoja ja lyö. Siinä on kyse hänen omasta ja muiden turvallisuudesta.
Ja saa ne valjaat tarvittaessa muuallekin kiinni kuin vain rattaisiin.
Jos lapsi pitää laittaa "köysiin" on jotain pahasti pielessä.
Ei ole. Ne "köydet" ovat ihan normaali turvallisuusväline.
Ja tässä linkki perään siltä varalta että et tiedä mistä on kyse: https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/pikku-piia-turvavaljaat
Ap oliko käytös tällaista jo ennen hoitoon laittoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lapsi suhtautuu hoitoon? Jääkö mielellään, millainen on kun haet? Millaista palautetta hoidosta tulee?
Vierailija kirjoitti:
Ap oliko käytös tällaista jo ennen hoitoon laittoa?
Oli. On ollut aina. Ap
Ensimmäiseksi sinun tulee opettaa lapsellesi että _ketään_ ei lyödä.
Ongelman voi kiteyttää näin: Äiti pelkää koko ajan että lapsi menee rikki, mutta lapsi ei pelkää, että äiti menee rikki. Niinpä lapsi voittaa.
Meillä yksi kolmesta lapsesta oli takertuva jo pienestä. Viihtyi kyllä välillä hetkiä muiden lasten kanssa tai leikeissä. Mutta nukkui yöt vain vanhempaa vasten ja vauvana kantoliinassa äidin sylissä päivisin. Esikoinen nukkui todella hyvin omassa sängyssään.
Meidän takertuva muuttui paljon kun ajan kanssa tajuttiin että oli todella allerginen maidolle ja monelle monelle muulle ruoka-aineelle. Ei tullut mitään näkyviä oireita niin reppana kärsi pienenä pitkään mahakivuista ja refluksista ilman että tajuttiin (eipä se lapsikaan tiennyt olevansa sairas kun ei tiennyt paremmasta olosta. Toiseksi löytyi astma ja siihen hoito. Ja kolmanneksi löytyi vielä korvien ilmastoitumisongelma ja siihen lääkitys.
Sitten meillä ei ollutkaan enää takertuva lasta vaan iloinen ja itsekseen hyvin touhuava lapsi.
Eli ap onko lapsi fyysisesti kunnossa? Vai kipuileeko jotain ja on siksi takertuva sinua kohtaan?
Jos parivuotias lapsi huutaa pari minuuttia, se ei ollenkaan ole vaarallista. Isompi vahinko on se, että vanhempi antaa periksi.
Se lapsesi on jo sen ikäinen, että hän ymmärtää, että mikä ero on
a) tarkoituksellisella itsensä satuttamisella ja
b) sellaisella satuttamisella mihin hän ei itse ole syypää.
Vaikka epäisit lapselta huomion tapauksessa a, niin se ei poista hänen luottamustaan sen suhteet, että jatkossakin autat tapauksissa b.
Lapsesi ei ole tyhmä. Se näkyy siinäkin, että miten taitavasti hän onnistuu sinua manipuloimaan ja taivuttamaan sinut tahtoonsa.