Sinä, jola olet päättänyt, ettet enää koskaan aio seurustella vakavasti, kerro syysi valintaan

Olin pitkässä avioliitossa. Siinä joutuu tekemään kompromisseja ja kuormittamaan itseään toisen vaatimuksilla. Kyllä niinkin voi elää, mutta nyt kun on tottunut yksineloon, en enää ehkä jaksaisi samaa. Voisin olla suhteessa, jossa nähdään kun nähdään, eikä edes muutaman viikon tauot olisi ongelma itselleni.

M41

Vierailija kirjoitti:

Olin pitkässä avioliitossa. Siinä joutuu tekemään kompromisseja ja kuormittamaan itseään toisen vaatimuksilla. Kyllä niinkin voi elää, mutta nyt kun on tottunut yksineloon, en enää ehkä jaksaisi samaa. Voisin olla suhteessa, jossa nähdään kun nähdään, eikä edes muutaman viikon tauot olisi ongelma itselleni.

M41

Joo varmaan tosi pitkä avioliitto. Anna kun arvaan 6v?

Ihanaa lukea näitä kommentteja. Olen ajatellut olevani jollain tapaa outo, kun viihdyn yksin.

Olen naimisissa, joten en toistaiseksi seurustele.

Ylipainoa mulla on ollut lapsesta saakka ja nyt näin aikuisiällä olen jo vakuuttunut siitä, etten pysty ikinä laihduttamaan ainakaan niihin mittoihin, että kelpaisin yhdellekkään miehelle joten olen päättänyt luovuttaa täysin näiden haaveiden suhteen.

N22

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa kaikki paska siirtyy edelleen naisen hoidettavaksi. Etuja on haittoihin nähden niin vähän ettei kiinnosta.

N28

Monenko miehen kokemuksella puhut asiasta? 

Kaltaistesi miesten takia en halua parisuhdetta. Miksi kiusaisin itseäni tuollaisella? Sama kuin pitelisi jalkaa nuotiossa.

Parisuhde on pappojen keksimä tapa ärsyttää naisia.

Ei ikinä ollut mun juttu.

Oma tupa, oma lupa eikä tartte törttöä passata.

Oon väsynyt siivoaan vuosikaudet toisen jälkiä. Ei auta vaikka kaikki nää vuodet asiasta sanonut. Tuli vaan nalkuttavan akan leima vaikka kyse on ihan normaaleista elämiseen kuuluvista asioista. En usko että otan enää ketään, kun tästä nykyisestä eroon pääsen. En tiedä mistä löytyis sellainen aikuinen mies jota ei tarvitse hyysätä vaan joka osaa toimia ihan oma-alotteisesti normaalissa elämässä.

En tarvii naista mihinkää, nii en nää mitään syytä ottaa sellasta riesakseni.

Mun suhteet ei ole ikinä onnistuneet. En jaksa enää panostaa kun koko homma loppuu parin kuukauden jälkeen. Paljon työtä, vähän tulosta. Lisäksi viihdyn hyvin yksin, tarvitsen vain perheenjäsenet, ystävät ja työkaverit. En ole mikään yltiösosiaalinen ihminen ja näissä on minulle ihmissuhteita riittävästi, en ole yksinäinen mutta saan olla yksin aina kun haluan. Lisäksi minulla ei ole toiveita perheen perustamisesta, en ole koskaan halunnut omia lapsia. Haluan myös asua yksin; parisuhteessa tulisi eteen (mikäli se onnistuisi niin pitkälle, mikä siis ei ole tapahtunut minulle koskaan) yhteenmuutto tai ainakin keskustelu siitä. En usko että mahdollinen kumppanini ymmärtäisi tarvettani asua yksin, tarvettani omalle tilalle. Useimmat ihmiset ei ota hyvällä eikä ymmärrä sitä että toinen ei halua asua yhdessä, vaikka rakastaakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tullut siihen lopputulokseen, etteivät miehet pääsääntöisesti ymmärrä kunnioituksesta ja kestävästä rakkaudesta yhtään mitään.

naiset taas eivät rakasta kuin itseään ja miehen tuomaa taloudellista hyötyä. 

Mitähän hyötyä esim. sinusta kellekään olisi? Omaishoidon tukea?

Mullakin jää enemmän käyttörahaa erottuani kuin aviossa.

Vierailija kirjoitti:

Ylipainoa mulla on ollut lapsesta saakka ja nyt näin aikuisiällä olen jo vakuuttunut siitä, etten pysty ikinä laihduttamaan ainakaan niihin mittoihin, että kelpaisin yhdellekkään miehelle joten olen päättänyt luovuttaa täysin näiden haaveiden suhteen.

N22

Sulla on jo nyt pahamieli vaikka et edes ole kokeillut parisuhdetta. Mä oon ollut suhteessa sairaanloisen ylipainoisena sekä normaalimitoissa.

Syyni luopua miehistä johtuu kuitenkin jostain aivan muusta kuin painosta.

En löydä yhtä hyvää ja sopivaa koskaan kuin aviomieheni. Toisena syynä se, että haluan elää aivan toisenlaista elämää kuin avioliitossa ollessani, omilla ehdoillani. En halua enää tutustua kehenkään siten kuin mieheeni enkä halua seksiäkään muiden kanssa.

Nosto

Ihminen joka valitsee parisuhteen, valitsee haasteen. Nainen 40v.

Todennäköisyys että löytyisi nainen joka haluaa samaa kuin minäkin on lottovoiton luokkaa, ja sitten pitäisi muidenkin asioiden osua yksiin. Joutuisin ainakin jossain määrin vetämään perinnemiesmiesroolia ja tekemään isoja kompromisseja sen suhteen mitä haluan elämältäni.

Varmasti sielunkumppanini on olemassa, samoin kuin joku voittaa lotossakin, mutta jossain vaiheessa on viisaampaa luopua toivosta ja keskittyä tekemään elämästä hyvä ilman parisuhdetta.

Haluan nukahtaa,nukkua ja herätä yksin.

” Sinä, jola olet päättänyt, ettet enää koskaan aio seurustella vakavasti, kerro syysi valintaan”

-> I’m too sexy

nosto

Miehet on ihania (ei kaikki). Mutta en jaksa niitä vääntöjä, mitä parisuhteessa vääjäämättä tulee. Oma rauha, seesteinen elämä on vaan parasta. Seksiä aina saa, kun haluaa. Harvemmin haluan sitäkään enää. Olen onnellinen näin.