Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tampereella löytynyt lapsi ja aikuinen menehtyneenä
22.05.2021 |
Iltalehdessä oli juttu juuri äsken. Ilmeisesti äiti surmannut itsensä ja pienen lapsensa. Suomessa olisi hyvä olla näihin tilanteisiin paikka, johon lapsen vain voi jättää, ilman kyselyjä ja yhteiskunta huolehtii tai etsii lapselle rakastavan perheen. Nyt on lastensuojelu ja virkapäivystys, mutta sinne pitää selitellä. Parempi olisi jos anonyyminä voi vain jättää kun mielenterveys prakaa.
Kommentit (594)
Vierailija kirjoitti:
"lähellä Hervannan liittymää"
Muutama kysymys. Onko se joillekin liian ankea betoninen asuinalue? Osa tampereen asukkaista on muualta tulleita. Onko hädässä olevilla tietoa kriisipuhelimesta tai tulkkia saatavilla myös muulloin kuin arkena. Entä mistä tiedetään kuka tekijä oli, miksi se olisi automaattisesti äiti.
Tekijä lapsensurmissa on lähes aina oma äiti. Suomessa noin 80% tapauksista. Poliisinkin on täten loogista epäillä ja tutkia äitiä ihan ensimmäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta kuinka moni äiti jättää hakematta apua huostaanoton pelossa? Laitos ei ole lapsen (eikä kenenkään) paikka, epätoivoisessa tilanteessa äiti ehkä kokee, että on parempi, kun lähtevät täältä yhdessä.
Varmasti moni. Onhan täälläkin jatkuvasti ketjuja, jossa selostetaan milloin mitäkin tuubaa lasusta, kuinka rahanhimoiset sossut tulee ja huostaa lapset loppuiäksi jos vanhempi edes vihjaa väsymyksestään. Samaa pelottelua mitä sinäkin teet, annat ymmärtää kuinka lapsi viedään jonnekin kauheaan laitokseen jos apua hakee... Kyllähän niihin epätoivoinen, väsynyt ja masentunut helposti uskoo kun maailma näyttäytyy muutenkin mustana.
Todellisuudessahan pikkulapsi sijoitetaan perheeseen/perhekotiin, ja koska suomen laki korostaa biologisen perheen merkitystä todella vahvasti, lapsi tälläistä perheestä kyllä myös palautetaan kun vanhemmat ovat kykeneviä hänestä huolehtimaan.
Se on totta, että perhetyö nykyisin ei vastaa siihen tarpeeseen, mikä monella on. Se kunnon vanhanajan kotiapu, sitä on saatavilla harvassa paikassa. Apuna tosiaan nykyisin lähinnä on se että perheeseen tullaan järjestämään niitä ihan arjen asioita, jotta saadaan perheen elämä toimivammaksi ja näin myös se vanhemman väsymyskin helpottaa. Tämäkin apu on todella tarpeellista (palstallakin on joka jouluinen perinne kitistä näistä jouluapuperheistä joissa on se neljä "erityislasta", kolme koiraa, kuusi kania, pitkäaikaistyöttömät vanhemmat ja vauva tulossa. Näille perheille se perhetyö on ihan omiaan.. ja näitä on paljon), mutta sitten taas se esim. koliikkivauvan tukiverkoton yh-vanhempi ei hyödy jostain arjen neuvoista tippaakaan vaan tarvitsisi ihan sitä käytännön apua ja mahdollisuuden levätä ja nukkua.
Kotiin annettavan avun, oli se sitten perheille tai ikäihmisille annettavaa, tulisi tarvittaessa olla sitä konkreettista apua ja tukea, mitä se vielä joskus ysärillä oli. Kun lapsiperheet ei saa apua kunnolla, se tulee näkyväksi esim. lasten oireiluna, mutta samassa tilanteessa ovat myös vanhukset, jotka ovat tukiverkottomia ja pienituloisia. Kotipalvelusta saat välttämättömän perushoivan, mutta kaikki muu jää hoitamatta kun ei kotihoito enää tiskaa, vie roskia, imuroi... ikäihmisiä asuu aivan uskomattomissa oloissa ja moni päätyy päättämään päivänsä oman käden kautta kun kokee sen elämänsä niin hirveäksi. Mutta kuten ei kenellekään varmaan tule mieleen lähteä syyttelemään sitä lähäriä siitä, että sen työhön ei enää kuulu se siivoaminen ja muu, samoin se perhetyöntekijä on syytön näihin laajempiin ongelmiin. Ei voi paljoa muuta kuin ryystää sitä kahvia siinä sohvalla ja jutella mukavia ja yrittää jotain apua ja neuvoa keksiä, mitä tilanteessa ei väsynyt vanhempi olisi vielä itse huomannut.
Ymmärrettävää, että usein se turhautuneisuus purkautuu sote-alan työntekijöihin, kun apua ei saa, mutta paha on työntekijän antaa jotain, mitä ei ole annettavissa. Moni sote-alan työntekijä on nainen, kyllä se lapsiperhe-elämä ja sen ongelmat on tuttuja. Jos ei omakohtaisesti, niin sisarusten perheiden tai ystävien kautta. Että ei niitä palveluita ja apua tietämättömyyttään, ilkeyttään tai ymmärtämättömyyttään työntekijät pihtaa. Niitä ei vaan ole.
Sinä et tiedä mitään lastensuojelusta. Ehkä kyseinen äiti tiesi ja siksi ei hakenut apua. Meidän ryhmittymiselle ja ketjuille on tarvetta. Lastensuojelu on pelottava uhka Meidän lapsillemme ja huostataan herkästi. Siksi ei uskalleta puhua tai hakea apua.
Idiootti. Juuri sinun kaltaisiesi pelottelijoiden ja vouhkaajien takia ihmiset eivät uskalla hakea apua. Ja siinä kärsivät lapset. Aikuiset pitävät huolta itsestään mutta lapset eivät siihen pysty. Ja sinä itsekäs omaneduntavoittelija kiellät lapsilta avun pelottelemalla muutenkin jo äärirajoilla taistelevia ihmisiä lastensuojelulla. Jos sinä et pysty pitämään huolta lapsistasi ja heidät huostataan, et voi kieltää muilta apua. Hoida asiasi kuntoon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta kuinka moni äiti jättää hakematta apua huostaanoton pelossa? Laitos ei ole lapsen (eikä kenenkään) paikka, epätoivoisessa tilanteessa äiti ehkä kokee, että on parempi, kun lähtevät täältä yhdessä.
Minun kaksi laitoksissa kasvanutta lastani eivät koskaan toivu niistä traumaattisista kokemuksista ja jäätävästä kohtelusta sosiaalipuolella. Suomessa huostaaminen on lapsen elämän mittainen, sivistysmaissa määräaikainen. Olen valittanut AVI:n, HOA:n, eduskunnan oikeusasiamiehelle, sosiaaliasiamiehelle, ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta huostaanoton purkaminen riippuu lastensuojelusta, vain virkailija päättää. Lehtien palstoilla puolustusministeri ja ex-puoliso kasvattivat sijaislapsia. Todellisessa elämässä perheen yhdustämisiä ei tapahdu, etkä saa lapsiasi sukulaissijoitukseen. Lastensuojelu tyrmää sukulaissijoituksen, jos hänellä ei ole omia lapsia. Mutta poliitikko, jolla on rikosrekisterikin, saa sijoituslapsia, vaikka ei kykene saamaan lapsia.
Älä viitsi höpöttää ihan täyttä potaskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta kuinka moni äiti jättää hakematta apua huostaanoton pelossa? Laitos ei ole lapsen (eikä kenenkään) paikka, epätoivoisessa tilanteessa äiti ehkä kokee, että on parempi, kun lähtevät täältä yhdessä.
Minun kaksi laitoksissa kasvanutta lastani eivät koskaan toivu niistä traumaattisista kokemuksista ja jäätävästä kohtelusta sosiaalipuolella. Suomessa huostaaminen on lapsen elämän mittainen, sivistysmaissa määräaikainen. Olen valittanut AVI:n, HOA:n, eduskunnan oikeusasiamiehelle, sosiaaliasiamiehelle, ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta huostaanoton purkaminen riippuu lastensuojelusta, vain virkailija päättää. Lehtien palstoilla puolustusministeri ja ex-puoliso kasvattivat sijaislapsia. Todellisessa elämässä perheen yhdustämisiä ei tapahdu, etkä saa lapsiasi sukulaissijoitukseen. Lastensuojelu tyrmää sukulaissijoituksen, jos hänellä ei ole omia lapsia. Mutta poliitikko, jolla on rikosrekisterikin, saa sijoituslapsia, vaikka ei kykene saamaan lapsia.
Sinulla itselläsi ei ole osaa eikä arpaa lasten traumoihin? Sossu vaan tuli ja vei lapset laitokseen kärsimään ja sinä olet syytön koko tapahtumaan? Et saanut lapsiasi takaisin ihan ilman omaa syytäsi. Resurssien puutteessa sossut palauttavat lapsia narkkivanhemmilleenkin mutta sinä reppana et lapsiasi saanut. Minkähän takia?
Vierailija kirjoitti:
Tampereella on surkea tilanne, työttömyyttä, mt-ongelmia yms. joita ei hoideta koska hoitoon ei pääse.
Helsingissä surkea tilanne kaikenmaailman ul.omaalaispellejä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksassahan on jo kymmeniä vuosia ollut vauvan jättämiselle sellainen luukku-systeemi. Täysin anonyymi.
Mä en oikein usko tämän toimivuuteen. Kuinkahan moni näistä ihmisistä katuu, että lapsen on jättänyt ja haluaa takaisin? Mitäs sitten?
"Äiti voi kuitenkin saada lapsensa takaisin. Harkinta-aika on kaksi kuukautta, jonka aikana tiettyjä tunnisteita vastaan lapsi palautetaan. Näissä tapauksissa äidit ovatkin usein olleet äärimmäisen stressaavassa elämäntilanteessa, joten vauvaluukku on antanut heille tavallaan miettimisaikaa."
YLE
Suomessa ei lastensuojelulaki toimi noin, että lapsen voisi vaan hakea takaisin. Plus lasta ei voitaisi adoptoida, koska se vaatii että vanhemmat luopuvat oikeuksista. Joten sijoitukseen menisi ja 2 kk ei silloin olisi mikään harkinta-aika. Kuinkahan paljo nämä tosiasiallisesti estää tappamisia?
Suomessa vain alle 5 prosenttia huostaanotoista lopetetaan. Huostanotto kestää aikuisuuteen asti ja vanhemmat vierautetaan lapsistaan. Esimerkiksi USA:ssa huostaanotto on määräaikainen. Lapseni ovat amerikkalaisia ja huostassa Suomen laitoksissa. Surullinen lapsuus, joka tuli puskista ja kesken koulupäivän. Rehtori ei pitänyt ulkomaalaisista ja teki meistä asiattomia ilmoituksia. Lastensuojeluilmoituksia ei poliisi tutki kunnianloukkauksina.
Oliko äiti nuori ja vauva?????? Eikö kukaan läheinen näe että tarvii apua tai itse .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta kuinka moni äiti jättää hakematta apua huostaanoton pelossa? Laitos ei ole lapsen (eikä kenenkään) paikka, epätoivoisessa tilanteessa äiti ehkä kokee, että on parempi, kun lähtevät täältä yhdessä.
Minun kaksi laitoksissa kasvanutta lastani eivät koskaan toivu niistä traumaattisista kokemuksista ja jäätävästä kohtelusta sosiaalipuolella. Suomessa huostaaminen on lapsen elämän mittainen, sivistysmaissa määräaikainen. Olen valittanut AVI:n, HOA:n, eduskunnan oikeusasiamiehelle, sosiaaliasiamiehelle, ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta huostaanoton purkaminen riippuu lastensuojelusta, vain virkailija päättää. Lehtien palstoilla puolustusministeri ja ex-puoliso kasvattivat sijaislapsia. Todellisessa elämässä perheen yhdustämisiä ei tapahdu, etkä saa lapsiasi sukulaissijoitukseen. Lastensuojelu tyrmää sukulaissijoituksen, jos hänellä ei ole omia lapsia. Mutta poliitikko, jolla on rikosrekisterikin, saa sijoituslapsia, vaikka ei kykene saamaan lapsia.
Sinulla itselläsi ei ole osaa eikä arpaa lasten traumoihin? Sossu vaan tuli ja vei lapset laitokseen kärsimään ja sinä olet syytön koko tapahtumaan? Et saanut lapsiasi takaisin ihan ilman omaa syytäsi. Resurssien puutteessa sossut palauttavat lapsia narkkivanhemmilleenkin mutta sinä reppana et lapsiasi saanut. Minkähän takia?
Vaihda jo narkkitarinaa. En tunne yhtään huostaanoton kokenutta perhettä, meidän ryhmässä, joilla olisi päihdeongelmataustaa. Olimme työssäkäyvä perhe. Maksoimme itse lastemme elämisen. Opettele suomea narkkitrolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mutta meillä myös lapsi herätti tunnin välein joka ikinen yö ekat 2,5v.
Ja ihan oli kuule isä kotona ja heräsi siihen huutoon ihan samalla tavalla kuin minä.Tämä. Pienessä asunnossa, lastenhuone ja makuuhuone vierekkäin niin kyllä siihen lapsen huutoon herää joka kerta molemmat vanhemmat ja myös naapurit...
Voihan asiaa miettiä ihan järjenkin kannalta, sillä unta kuitenkin tarvitaan. Eli yö jaetaan herääjävuoroihin isän ja äidin kesken ja kun toisella on nukkumavuoro hän saa käyttää esim. korvakuulokkeita tai mennä vaikka pihahuoneeseen nukkumaan.
Asiat ei ole noin mustavalkoisia, jos perheessä koliikkivauva.
Meidän taloyhtiössä oli kolikkivauva ja vaikka talo rauhallinen, eikä elämisen äänet kuulu muihin huoneistoon, niin perheen kaikki naapurit oli hätää kärsimässä, itse mukaan lukien, kun lapsi alkoi huutaa tasan klo 9.00 ja sitä kesti aamu neljään n. 9kk ajan.
Se oli helvetell. aikaa myös naapureille ja kaikki rättiväsyneitä, mutta eipä tullut mieleen valittaa naapureille, kun näki livenä vanhemmat, jotka olivat "pystyyn kuolleet" ja vajaan vuoden aikana vanhentuivat vuosia.
Onneksi sekin aika meni ohi ja päätyi hyvin.Joo, ymmärrän toki enkä missään nimessä kiellä ajan raskautta mitenkään. Eikä tarvitse olla edes koliikkivauva, sillä kyllähän pieni vauva herää itkien syömään yöllä. Sehän on selvää ja menee ajan kanssa ohi.
Mutta jotenkin häiritsee se, ettei asioihin usein halutakaan apua. Kaikki kääntyy aina ongelmaksi ja mikään ei tässä sosiaaliturvankaan luvatussa maassa riitä. Tavallaan jäädään jumiin siihen omaan juttuun eikä nähdä, että tällaista se äitiys ja isyys on, ihan kaikille. Pyykkivuoria, unettomia öitä, oman ajan puutetta ja jollekin toiselle elämistä, kokonaan.
Jos vanhempia on kaksi, miksi ei oikeasti vuorotella? Sitähän varten olemme parisuhdeuskollisia. Toinen menee vaikka omille isovanhemmilleen yöksi. Kun sisareni sai ensimmäisen lapsen, äitini asui heillä ensimmäiset viikot auttamassa ja tukemassa alkuun. Ennen lapset hoidettiin enemmän "laumassa", mutta nyt ollaan niin eriydytty ja yksin kaiken tietäviä. Ratkaisua ja apua kaivataan, mutta mikään ratkaisu ja apu ei sitten aivan kelpaakaan tai riitä. On lillukanvarsiin tarttumista väitellä siitä, onko pihahuonetta vai ei. Mutta hakekaa ja pyytäkää sitä apua ja tukea muilta ja ennen kaikkea ottakaa vastaan ennen kuin on seuraava vauva järvessä kellumassa. Ja kaikki sympatiani ja tsemppini tosiaan kaikille pikkuvauva-aikaa eläville.
Omille isovanhemmilleen? Tai vanhemmilleen? Miten kuvittelet, että kaikilla vanhemmat/isovanhemmat asuvat kulman takana tai ovat edes elossa?
Mun vanhemmat asuivat 600km päässä ja miehen vanhemmat 850km päässä. Olisi ollut aika pitkä yöreissu. Ei olisi ehtinyt aamuksi töihin paitsi ehkä lentokoneella.
Lisäksi kaikki lasten isovanhemmat olivat huonokuntoisia, ettei heistä olisi ollut apua vaikka olisivat asuneet seinän takana (silloin toki olisi voinut mennä sinne yöksi). Molemmat mummot kuolivat peräjälkeen kun lapsemme olivat 1-5-vuotiaita.
Oletko kuullut hotelleista ja muistakin majoitusvaihtoehdoista?
Oletko kuullut rahapulasta ja pienistä tuloista? Ai niin, mutta silloinhan ei pidä tehdä lapsia. Se on vain sellaisten etuoikeus, joilla on varaa asua hotellissa.
Ei tässä rahaa tarvita, vaan tukea. Mikä ihme siinä on, että nykyään pitää olla niin itsellisiä, ettei apua anneta eikä haeta. Meidän kaikkien pitäisi enemmän auttaa ystäviämme ja vastavuoroisesti saada itse apua. Tarjota esimerkiksi pienen lapsen isälle tai äidille yösijaa ja ehkä hetken juttuseuraa. Mökkisaunakin voisi olla ihan kiva. Ja kun itse auttaa ystäviään silloin kun voi, niin saattaapa heiltäkin sitten saada apua sitä tarvitessaan. Ei kaikkea tarvitse hankkia rahlla, eikä kaiken tuen tarvitse kiertää kunnan, kirkon tai sosiaaliturvan kautta. Yhdessä mennään toinen toistamme auttaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mekään emme saaneet koskaan mitään apua neuvolasta. Vaikka jäin yksin 4kk vauvan kanssa kun mies lähti, ehdotettiin vain omakustanteista väestöliiton pariterapiaa, no ei meillä pienituloisilla ollut rahaa laittaa 100e / käynti terapiaan vaikka oltais sitä todella tarvittu. En ollut koskaan kuullut perheneuvolasta tai lapsiperheiden kotiavusta paitsi tämän vauvapalstan kautta. Olin ihan ihmeissäni näistä palveluista kun ensi kertaa luin..No meidän tilanne oli silloin jo ohi. Ei niistä palveluista meidän neuvolassa oltu koskaan mainittu sanallakaan. Olin varmaan liian reippaan oloinen vaikka olin aivan kuoleman loppu ja syvästi masentunut. Vieläkin, vaikka tuosta esikoiseni syntymästä on jo muutama vuosi, koen että tuolloin yhteiskunta hylkäsi meidät ja näytti todellisen olomuotonsa - apua EI Saa vaikka pyytää. Neuvolaan meni luotto 100%. Höpöhöpöjä siellä jutellaan, mutta mitään todellista apua sieltä ei saa. On ihan ok menettää mielenterveys vauva-aikana, Hei se on vaihe vaan, kuuluu asiaan.
Luojan kiitos me selvisimme omin avuin.
kyllä aina apua saa ja kaikki ei masennu vauvan saatuaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta kuinka moni äiti jättää hakematta apua huostaanoton pelossa? Laitos ei ole lapsen (eikä kenenkään) paikka, epätoivoisessa tilanteessa äiti ehkä kokee, että on parempi, kun lähtevät täältä yhdessä.
Minun kaksi laitoksissa kasvanutta lastani eivät koskaan toivu niistä traumaattisista kokemuksista ja jäätävästä kohtelusta sosiaalipuolella. Suomessa huostaaminen on lapsen elämän mittainen, sivistysmaissa määräaikainen. Olen valittanut AVI:n, HOA:n, eduskunnan oikeusasiamiehelle, sosiaaliasiamiehelle, ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta huostaanoton purkaminen riippuu lastensuojelusta, vain virkailija päättää. Lehtien palstoilla puolustusministeri ja ex-puoliso kasvattivat sijaislapsia. Todellisessa elämässä perheen yhdustämisiä ei tapahdu, etkä saa lapsiasi sukulaissijoitukseen. Lastensuojelu tyrmää sukulaissijoituksen, jos hänellä ei ole omia lapsia. Mutta poliitikko, jolla on rikosrekisterikin, saa sijoituslapsia, vaikka ei kykene saamaan lapsia.
Älä viitsi höpöttää ihan täyttä potaskaa.
Sinunlaisia istuu sosiaalijohtajina. Siksi äidit eivät puhu Suomessa. Lapset pilataan huostassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta kuinka moni äiti jättää hakematta apua huostaanoton pelossa? Laitos ei ole lapsen (eikä kenenkään) paikka, epätoivoisessa tilanteessa äiti ehkä kokee, että on parempi, kun lähtevät täältä yhdessä.
Minun kaksi laitoksissa kasvanutta lastani eivät koskaan toivu niistä traumaattisista kokemuksista ja jäätävästä kohtelusta sosiaalipuolella. Suomessa huostaaminen on lapsen elämän mittainen, sivistysmaissa määräaikainen. Olen valittanut AVI:n, HOA:n, eduskunnan oikeusasiamiehelle, sosiaaliasiamiehelle, ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta huostaanoton purkaminen riippuu lastensuojelusta, vain virkailija päättää. Lehtien palstoilla puolustusministeri ja ex-puoliso kasvattivat sijaislapsia. Todellisessa elämässä perheen yhdustämisiä ei tapahdu, etkä saa lapsiasi sukulaissijoitukseen. Lastensuojelu tyrmää sukulaissijoituksen, jos hänellä ei ole omia lapsia. Mutta poliitikko, jolla on rikosrekisterikin, saa sijoituslapsia, vaikka ei kykene saamaan lapsia.
Sinulla itselläsi ei ole osaa eikä arpaa lasten traumoihin? Sossu vaan tuli ja vei lapset laitokseen kärsimään ja sinä olet syytön koko tapahtumaan? Et saanut lapsiasi takaisin ihan ilman omaa syytäsi. Resurssien puutteessa sossut palauttavat lapsia narkkivanhemmilleenkin mutta sinä reppana et lapsiasi saanut. Minkähän takia?
Vaihda jo narkkitarinaa. En tunne yhtään huostaanoton kokenutta perhettä, meidän ryhmässä, joilla olisi päihdeongelmataustaa. Olimme työssäkäyvä perhe. Maksoimme itse lastemme elämisen. Opettele suomea narkkitrolli.
Et kuitenkaan vastannut kysymykseen. Eli, ilman syytäkö lapset vietiin?
Eläinkunnassa naaraat tappavat poikasiaan hädässä. Urokset tappavat muista syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta kuinka moni äiti jättää hakematta apua huostaanoton pelossa? Laitos ei ole lapsen (eikä kenenkään) paikka, epätoivoisessa tilanteessa äiti ehkä kokee, että on parempi, kun lähtevät täältä yhdessä.
Varmasti moni. Onhan täälläkin jatkuvasti ketjuja, jossa selostetaan milloin mitäkin tuubaa lasusta, kuinka rahanhimoiset sossut tulee ja huostaa lapset loppuiäksi jos vanhempi edes vihjaa väsymyksestään. Samaa pelottelua mitä sinäkin teet, annat ymmärtää kuinka lapsi viedään jonnekin kauheaan laitokseen jos apua hakee... Kyllähän niihin epätoivoinen, väsynyt ja masentunut helposti uskoo kun maailma näyttäytyy muutenkin mustana.
Todellisuudessahan pikkulapsi sijoitetaan perheeseen/perhekotiin, ja koska suomen laki korostaa biologisen perheen merkitystä todella vahvasti, lapsi tälläistä perheestä kyllä myös palautetaan kun vanhemmat ovat kykeneviä hänestä huolehtimaan.
Se on totta, että perhetyö nykyisin ei vastaa siihen tarpeeseen, mikä monella on. Se kunnon vanhanajan kotiapu, sitä on saatavilla harvassa paikassa. Apuna tosiaan nykyisin lähinnä on se että perheeseen tullaan järjestämään niitä ihan arjen asioita, jotta saadaan perheen elämä toimivammaksi ja näin myös se vanhemman väsymyskin helpottaa. Tämäkin apu on todella tarpeellista (palstallakin on joka jouluinen perinne kitistä näistä jouluapuperheistä joissa on se neljä "erityislasta", kolme koiraa, kuusi kania, pitkäaikaistyöttömät vanhemmat ja vauva tulossa. Näille perheille se perhetyö on ihan omiaan.. ja näitä on paljon), mutta sitten taas se esim. koliikkivauvan tukiverkoton yh-vanhempi ei hyödy jostain arjen neuvoista tippaakaan vaan tarvitsisi ihan sitä käytännön apua ja mahdollisuuden levätä ja nukkua.
Kotiin annettavan avun, oli se sitten perheille tai ikäihmisille annettavaa, tulisi tarvittaessa olla sitä konkreettista apua ja tukea, mitä se vielä joskus ysärillä oli. Kun lapsiperheet ei saa apua kunnolla, se tulee näkyväksi esim. lasten oireiluna, mutta samassa tilanteessa ovat myös vanhukset, jotka ovat tukiverkottomia ja pienituloisia. Kotipalvelusta saat välttämättömän perushoivan, mutta kaikki muu jää hoitamatta kun ei kotihoito enää tiskaa, vie roskia, imuroi... ikäihmisiä asuu aivan uskomattomissa oloissa ja moni päätyy päättämään päivänsä oman käden kautta kun kokee sen elämänsä niin hirveäksi. Mutta kuten ei kenellekään varmaan tule mieleen lähteä syyttelemään sitä lähäriä siitä, että sen työhön ei enää kuulu se siivoaminen ja muu, samoin se perhetyöntekijä on syytön näihin laajempiin ongelmiin. Ei voi paljoa muuta kuin ryystää sitä kahvia siinä sohvalla ja jutella mukavia ja yrittää jotain apua ja neuvoa keksiä, mitä tilanteessa ei väsynyt vanhempi olisi vielä itse huomannut.
Ymmärrettävää, että usein se turhautuneisuus purkautuu sote-alan työntekijöihin, kun apua ei saa, mutta paha on työntekijän antaa jotain, mitä ei ole annettavissa. Moni sote-alan työntekijä on nainen, kyllä se lapsiperhe-elämä ja sen ongelmat on tuttuja. Jos ei omakohtaisesti, niin sisarusten perheiden tai ystävien kautta. Että ei niitä palveluita ja apua tietämättömyyttään, ilkeyttään tai ymmärtämättömyyttään työntekijät pihtaa. Niitä ei vaan ole.
Sinä et tiedä mitään lastensuojelusta. Ehkä kyseinen äiti tiesi ja siksi ei hakenut apua. Meidän ryhmittymiselle ja ketjuille on tarvetta. Lastensuojelu on pelottava uhka Meidän lapsillemme ja huostataan herkästi. Siksi ei uskalleta puhua tai hakea apua.
Idiootti. Juuri sinun kaltaisiesi pelottelijoiden ja vouhkaajien takia ihmiset eivät uskalla hakea apua. Ja siinä kärsivät lapset. Aikuiset pitävät huolta itsestään mutta lapset eivät siihen pysty. Ja sinä itsekäs omaneduntavoittelija kiellät lapsilta avun pelottelemalla muutenkin jo äärirajoilla taistelevia ihmisiä lastensuojelulla. Jos sinä et pysty pitämään huolta lapsistasi ja heidät huostataan, et voi kieltää muilta apua. Hoida asiasi kuntoon!
Argumenttisi menee pilalle, kun vauhkoat tuolla tavalla. Kamalaa lukea tuollaista tekstiä, huh huh. Ja sitten vielä neuvot muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta kuinka moni äiti jättää hakematta apua huostaanoton pelossa? Laitos ei ole lapsen (eikä kenenkään) paikka, epätoivoisessa tilanteessa äiti ehkä kokee, että on parempi, kun lähtevät täältä yhdessä.
Varmasti moni. Onhan täälläkin jatkuvasti ketjuja, jossa selostetaan milloin mitäkin tuubaa lasusta, kuinka rahanhimoiset sossut tulee ja huostaa lapset loppuiäksi jos vanhempi edes vihjaa väsymyksestään. Samaa pelottelua mitä sinäkin teet, annat ymmärtää kuinka lapsi viedään jonnekin kauheaan laitokseen jos apua hakee... Kyllähän niihin epätoivoinen, väsynyt ja masentunut helposti uskoo kun maailma näyttäytyy muutenkin mustana.
Todellisuudessahan pikkulapsi sijoitetaan perheeseen/perhekotiin, ja koska suomen laki korostaa biologisen perheen merkitystä todella vahvasti, lapsi tälläistä perheestä kyllä myös palautetaan kun vanhemmat ovat kykeneviä hänestä huolehtimaan.
Se on totta, että perhetyö nykyisin ei vastaa siihen tarpeeseen, mikä monella on. Se kunnon vanhanajan kotiapu, sitä on saatavilla harvassa paikassa. Apuna tosiaan nykyisin lähinnä on se että perheeseen tullaan järjestämään niitä ihan arjen asioita, jotta saadaan perheen elämä toimivammaksi ja näin myös se vanhemman väsymyskin helpottaa. Tämäkin apu on todella tarpeellista (palstallakin on joka jouluinen perinne kitistä näistä jouluapuperheistä joissa on se neljä "erityislasta", kolme koiraa, kuusi kania, pitkäaikaistyöttömät vanhemmat ja vauva tulossa. Näille perheille se perhetyö on ihan omiaan.. ja näitä on paljon), mutta sitten taas se esim. koliikkivauvan tukiverkoton yh-vanhempi ei hyödy jostain arjen neuvoista tippaakaan vaan tarvitsisi ihan sitä käytännön apua ja mahdollisuuden levätä ja nukkua.
Kotiin annettavan avun, oli se sitten perheille tai ikäihmisille annettavaa, tulisi tarvittaessa olla sitä konkreettista apua ja tukea, mitä se vielä joskus ysärillä oli. Kun lapsiperheet ei saa apua kunnolla, se tulee näkyväksi esim. lasten oireiluna, mutta samassa tilanteessa ovat myös vanhukset, jotka ovat tukiverkottomia ja pienituloisia. Kotipalvelusta saat välttämättömän perushoivan, mutta kaikki muu jää hoitamatta kun ei kotihoito enää tiskaa, vie roskia, imuroi... ikäihmisiä asuu aivan uskomattomissa oloissa ja moni päätyy päättämään päivänsä oman käden kautta kun kokee sen elämänsä niin hirveäksi. Mutta kuten ei kenellekään varmaan tule mieleen lähteä syyttelemään sitä lähäriä siitä, että sen työhön ei enää kuulu se siivoaminen ja muu, samoin se perhetyöntekijä on syytön näihin laajempiin ongelmiin. Ei voi paljoa muuta kuin ryystää sitä kahvia siinä sohvalla ja jutella mukavia ja yrittää jotain apua ja neuvoa keksiä, mitä tilanteessa ei väsynyt vanhempi olisi vielä itse huomannut.
Ymmärrettävää, että usein se turhautuneisuus purkautuu sote-alan työntekijöihin, kun apua ei saa, mutta paha on työntekijän antaa jotain, mitä ei ole annettavissa. Moni sote-alan työntekijä on nainen, kyllä se lapsiperhe-elämä ja sen ongelmat on tuttuja. Jos ei omakohtaisesti, niin sisarusten perheiden tai ystävien kautta. Että ei niitä palveluita ja apua tietämättömyyttään, ilkeyttään tai ymmärtämättömyyttään työntekijät pihtaa. Niitä ei vaan ole.
Sinä et tiedä mitään lastensuojelusta. Ehkä kyseinen äiti tiesi ja siksi ei hakenut apua. Meidän ryhmittymiselle ja ketjuille on tarvetta. Lastensuojelu on pelottava uhka Meidän lapsillemme ja huostataan herkästi. Siksi ei uskalleta puhua tai hakea apua.
Idiootti. Juuri sinun kaltaisiesi pelottelijoiden ja vouhkaajien takia ihmiset eivät uskalla hakea apua. Ja siinä kärsivät lapset. Aikuiset pitävät huolta itsestään mutta lapset eivät siihen pysty. Ja sinä itsekäs omaneduntavoittelija kiellät lapsilta avun pelottelemalla muutenkin jo äärirajoilla taistelevia ihmisiä lastensuojelulla. Jos sinä et pysty pitämään huolta lapsistasi ja heidät huostataan, et voi kieltää muilta apua. Hoida asiasi kuntoon!
Kaikesta paistaa, että olet lastensuojelun sadistinen täti. Kukaan äiti ei vapaaehtoisesti ota sinuun yhteyttä.
Eikö oma äiti, anoppi, sisarukset jos on voi tulla apuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"lähellä Hervannan liittymää"
Muutama kysymys. Onko se joillekin liian ankea betoninen asuinalue? Osa tampereen asukkaista on muualta tulleita. Onko hädässä olevilla tietoa kriisipuhelimesta tai tulkkia saatavilla myös muulloin kuin arkena. Entä mistä tiedetään kuka tekijä oli, miksi se olisi automaattisesti äiti.
On, ja se on yhden puhelinsoiton päässä eli 112 ja se päivystää 24/7.
Ja vanhempi ja lapsi otetaan vaikka sairaalahoitoon, jos ei ole muuta paikkaa.
Etkö lue uutisia minkälaista palvelua saa 112 ja se on elvetin iso kynnys soittaa jos kukaan ei usko ja ymmärrä. Psykoottinen itse soita mihkään.
onko ystäviä, läheisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta kuinka moni äiti jättää hakematta apua huostaanoton pelossa? Laitos ei ole lapsen (eikä kenenkään) paikka, epätoivoisessa tilanteessa äiti ehkä kokee, että on parempi, kun lähtevät täältä yhdessä.
Varmasti moni. Onhan täälläkin jatkuvasti ketjuja, jossa selostetaan milloin mitäkin tuubaa lasusta, kuinka rahanhimoiset sossut tulee ja huostaa lapset loppuiäksi jos vanhempi edes vihjaa väsymyksestään. Samaa pelottelua mitä sinäkin teet, annat ymmärtää kuinka lapsi viedään jonnekin kauheaan laitokseen jos apua hakee... Kyllähän niihin epätoivoinen, väsynyt ja masentunut helposti uskoo kun maailma näyttäytyy muutenkin mustana.
Todellisuudessahan pikkulapsi sijoitetaan perheeseen/perhekotiin, ja koska suomen laki korostaa biologisen perheen merkitystä todella vahvasti, lapsi tälläistä perheestä kyllä myös palautetaan kun vanhemmat ovat kykeneviä hänestä huolehtimaan.
Se on totta, että perhetyö nykyisin ei vastaa siihen tarpeeseen, mikä monella on. Se kunnon vanhanajan kotiapu, sitä on saatavilla harvassa paikassa. Apuna tosiaan nykyisin lähinnä on se että perheeseen tullaan järjestämään niitä ihan arjen asioita, jotta saadaan perheen elämä toimivammaksi ja näin myös se vanhemman väsymyskin helpottaa. Tämäkin apu on todella tarpeellista (palstallakin on joka jouluinen perinne kitistä näistä jouluapuperheistä joissa on se neljä "erityislasta", kolme koiraa, kuusi kania, pitkäaikaistyöttömät vanhemmat ja vauva tulossa. Näille perheille se perhetyö on ihan omiaan.. ja näitä on paljon), mutta sitten taas se esim. koliikkivauvan tukiverkoton yh-vanhempi ei hyödy jostain arjen neuvoista tippaakaan vaan tarvitsisi ihan sitä käytännön apua ja mahdollisuuden levätä ja nukkua.
Kotiin annettavan avun, oli se sitten perheille tai ikäihmisille annettavaa, tulisi tarvittaessa olla sitä konkreettista apua ja tukea, mitä se vielä joskus ysärillä oli. Kun lapsiperheet ei saa apua kunnolla, se tulee näkyväksi esim. lasten oireiluna, mutta samassa tilanteessa ovat myös vanhukset, jotka ovat tukiverkottomia ja pienituloisia. Kotipalvelusta saat välttämättömän perushoivan, mutta kaikki muu jää hoitamatta kun ei kotihoito enää tiskaa, vie roskia, imuroi... ikäihmisiä asuu aivan uskomattomissa oloissa ja moni päätyy päättämään päivänsä oman käden kautta kun kokee sen elämänsä niin hirveäksi. Mutta kuten ei kenellekään varmaan tule mieleen lähteä syyttelemään sitä lähäriä siitä, että sen työhön ei enää kuulu se siivoaminen ja muu, samoin se perhetyöntekijä on syytön näihin laajempiin ongelmiin. Ei voi paljoa muuta kuin ryystää sitä kahvia siinä sohvalla ja jutella mukavia ja yrittää jotain apua ja neuvoa keksiä, mitä tilanteessa ei väsynyt vanhempi olisi vielä itse huomannut.
Ymmärrettävää, että usein se turhautuneisuus purkautuu sote-alan työntekijöihin, kun apua ei saa, mutta paha on työntekijän antaa jotain, mitä ei ole annettavissa. Moni sote-alan työntekijä on nainen, kyllä se lapsiperhe-elämä ja sen ongelmat on tuttuja. Jos ei omakohtaisesti, niin sisarusten perheiden tai ystävien kautta. Että ei niitä palveluita ja apua tietämättömyyttään, ilkeyttään tai ymmärtämättömyyttään työntekijät pihtaa. Niitä ei vaan ole.
Sinä et tiedä mitään lastensuojelusta. Ehkä kyseinen äiti tiesi ja siksi ei hakenut apua. Meidän ryhmittymiselle ja ketjuille on tarvetta. Lastensuojelu on pelottava uhka Meidän lapsillemme ja huostataan herkästi. Siksi ei uskalleta puhua tai hakea apua.
Idiootti. Juuri sinun kaltaisiesi pelottelijoiden ja vouhkaajien takia ihmiset eivät uskalla hakea apua. Ja siinä kärsivät lapset. Aikuiset pitävät huolta itsestään mutta lapset eivät siihen pysty. Ja sinä itsekäs omaneduntavoittelija kiellät lapsilta avun pelottelemalla muutenkin jo äärirajoilla taistelevia ihmisiä lastensuojelulla. Jos sinä et pysty pitämään huolta lapsistasi ja heidät huostataan, et voi kieltää muilta apua. Hoida asiasi kuntoon!
Argumenttisi menee pilalle, kun vauhkoat tuolla tavalla. Kamalaa lukea tuollaista tekstiä, huh huh. Ja sitten vielä neuvot muita.
Bravo. Auttakaa lapsiperheitä, mutta älkää tehkö rahaa lastenkoteihin sijoittajille.
Alue: Aihe vapaa
Minun kaksi laitoksissa kasvanutta lastani eivät koskaan toivu niistä traumaattisista kokemuksista ja jäätävästä kohtelusta sosiaalipuolella. Suomessa huostaaminen on lapsen elämän mittainen, sivistysmaissa määräaikainen. Olen valittanut AVI:n, HOA:n, eduskunnan oikeusasiamiehelle, sosiaaliasiamiehelle, ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta huostaanoton purkaminen riippuu lastensuojelusta, vain virkailija päättää. Lehtien palstoilla puolustusministeri ja ex-puoliso kasvattivat sijaislapsia. Todellisessa elämässä perheen yhdustämisiä ei tapahdu, etkä saa lapsiasi sukulaissijoitukseen. Lastensuojelu tyrmää sukulaissijoituksen, jos hänellä ei ole omia lapsia. Mutta poliitikko, jolla on rikosrekisterikin, saa sijoituslapsia, vaikka ei kykene saamaan lapsia.