"Pitää oppia rakastamaan itseään ennenkuin osaa rakastaa muita"
Onko tämä nyt sitten sitä, kun en voi sietää jos minua kehutaan enkä itsekään pidä itseäni oikein minään. Mutten myöskään osaa kehua tai sanoa muistakaan hyvää. Eli minun pitäisi oppia arvostamaan itseäni ennenkuin voin arvostaa muita?
Kommentit (32)
Sitoutumiskammoisen käsikirja alkaa noilla sanoilla.
Juuri näin. Vedä ap käteen, siitä se lähtee. :) :) <3<3 Tsemppiä!!
Ei. Tuota hoetaan vain ihan kiusankin vuoksi.
Terve itsetunto on kaiken a ja o. Me heijastamme omia ajatuksia muihin. Jos inhoat itseäsi, niin kuvittelet helposti, että muutkin inhoavat sinua. Kumppanisi on vierelläsi säälistä ja saattaa kadota koska vain.
Paskapuhetta. Rakastan kumppaniani aivan älyttömästi, vaikka en itsestäni juuri välitäkkään.
Kunnnon mature milfilllä rikkinäiset sukkahousut on pirun seksikkkäät.
Vierailija kirjoitti:
Kunnnon mature milfilllä rikkinäiset sukkahousut on pirun seksikkkäät.
Sukkauhousut yhtä kokeneeet kuin puuma itse.
Kunhan ei mene liiallisuuksiin, eli siihen, että rakastaa vaan itseään ja muista viis.
Voi ehkä osata rakastaa, mutta ei osaa ottaa rakkautta vastaan, mikä on ihan yhtä tärkeää vastavuoroisessa ihmissuhteessa.
Miten voi oppia rakastaa itseään? Oon ihan hyvin menestynyt elämässäni, mutta en siltä pidä itseäni minään. Ihmiset jostain syystä viihtyvät kanssani, en tiedä miksi.
Totta se on. Katkeruudesta pitää päästä eroon ja oppia hyväksymään ja rakastamaan itseään sellaisena kuin on. Vasta sen jälkeen kykenee oikeasti rakastamaan.
Kuka muka haluaa itseään rakastavan ihmisen`? Ainakin naiset rakastavat etsiä vikoja ja jos en murru niin olen outo.
Vanha psykologinen totuus, jota myös tiede tukee.
Ihminen, joka hyväksyy itsensä - ja täydellinen hyväksyminen on rakastamista - ei koskaan tuomitse tai halveksi muita ihmisiä. Tuomitseminen, syyllistäminen tai halvekseminen ovat osoitus siitä, mitä rakkaus EI koskaan ole.
Ei pidä paikkaansa.
Yhtä typerä sanonta kuin "varhainen lintu madon nappaa", tilastollisesti maailman suurituloisimmat eivät herää aamulla aikaisin.
Tai "itku pitkästä ilosta", eli nekin hetket elämässä kun aidosti tuntisi iloa, pitää pilata syyllisyydellä ja pelolla. Väärin, maailma ei toimi niin. Paitsi jos haluaa pilata elämänsä.
Kun ihminen aidosti arvostaa itseään ja haluaa maailmaan hyvää, hän tavallaan unohtaa itsensä ja pystyy rakastamaan pyyteettömästi. Se ei ole mitään itsensä rakastamista samalla tavalla.
Kaverin äitipuoli on nollaitsetuntoinen ja tyhmistä tyhmin. Varmaan tietää sen itse, joten yrittää peittää vikojaan ilkeilyllä. Kamala yhdistelmä.
Ei tuo ”varhainen lintu” -sanonta tarkoita aamulla heräämistä :D Se on sitä, että haistaa tilaisuuden ennen muita. On edellä kävijä. Ja matokaan ei tarkoita matoa, vaan sitä tilaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ”varhainen lintu” -sanonta tarkoita aamulla heräämistä :D Se on sitä, että haistaa tilaisuuden ennen muita. On edellä kävijä. Ja matokaan ei tarkoita matoa, vaan sitä tilaisuutta.
Juurikin näin. Mutta milläs selität, että "seuraava hiiri nappaa juuston". Voisiko kyseessä olla muiden virheistä oppimista?
Jos et kunnioita itseäsi ei muutkaan kunnioita sinua. Kyllä se itsestä lähtee miten muut sua kohtelee. Sinä voit vaikuttaa siihen miten sua saa kohdella ja miten ei.
Aivan höpöhöpö sanontoja. Täyttä skeidaa, ei pidä paikkaansa.
Mä ajattelen tuon niin, että vain sitä voi antaa eteenpäin mitä itsellä on. Vihainen, inhoava tai pettynyt ihminen ei ole kovin rakastavaa seuraa kenellekään -itselleen tai toiselle. Jos taas arvostaa, kunnioittaa ja rakastaa itseään, niin on helppo nähdä samaa hyvää muissa ja kohdella heitä samoin. Kun on lempeä ja ystävällinen itselleen, on sitä myös toiselle.