Kuopion ravintola Sampo 90-vuotta!
Onhan tämä legendaarinen paikka, varsinkin nykyään. Mutta miten minä muistelen, että tätä pidettiin joskus kasarin lopulla ja ysärin alussa hieman arveluttavana eikä yhtään niin hienona paikkana?
Kommentit (5)
Entäs sellainen ravintola kuin Antura? Ei taida olla enää olemassa. Oli ihan spurgujen paikka ja taisi aueta heti aamuysiltä ja pöydät täynnä (siihen aikaan harvinaista).
Kiva paikka nykyään ja ihan toista kuin tosiaan silloin ennen. Silloinhan paikasta suorastaan varoiteltiin ja siellä sai kuulemma helpolla turpiinkin. Nousu ja uudelleenbrändäys taisi alkaa sen Suomen parhaat-ohjelman jälkeen.
Sampon tyyli on tarkoituksellisesti jätetty nostalgia tasolle. Vähän nuhjuinen ja kulunut ravintola 80 luvun alun tyyliin.
Käytiin pitkästä aikaa siellä taas.
Muikkuannos oli perinteiseen tapaan hyvää, mutta ei yhtään parempaa kuin muuallakaan Kuopion ravintoloissa joissa syön lähes aina tuon saman muikut perunasoseella annoksen.
Lounasaikaan siellä soi joku radiokanava hiukan liian kovalla, piti korottaa ääntään jotta pöydän toisella puolella istuva kuulee mitä sanon.
Kiinnitettiin huomiota miten pölyistä ja likaista on ikkunanalusissa, jopa häjäkin seittekä. Pölyiset tunkkaiset paksut verhot kaipais tuuletusta.
Tarjoilija tuli hakemaan lautaset pois seuraavalla sekunnilla kun laskin ruokailuvälineet käsistäni. Nielin vielä viimeistä suupalaa kun lautanen lähti edestä ja tarjoilija tulee kyselrmään maistuiko ja otetaan VIELÄ jotain.
Siis anteeksi mitä?
Olen itse ravintola-alan ammattilainen ollut koko työikäni eikä asiakkaalta hitto soikoon kysytä otatteko bielä jotain, sehän kuulostaa siltä että "mitä te siinä vielä istutte eikö ois jo aika lähtee ja antaa tilaa muille".
No tarjoilijat oli lähinnä perinteisiä kasariluukin bubiruusuja rintaröhinä nauruäänellään.
Paikassa paikan tyyliin, eihän siinä mitään.
Oli kyllä tosi "autenttinen" retro kokemus.
ns. kallio-ilmiö, brändäys, alkoi n. 20 vuotta sitten ellei jo aiemmin. Niihin aikoihin mä tosta kuulin ihailevaan sävyyn.
Näin juuri. Mutta kun paikasta tulee ”legendaarinen”, sinne alkaa tulla turisteja yms. jotka väkisinkin muuttavat paikan tunnelmaa. Sama kävi Tampereella Tillikalle,