Lue keskustelun säännöt.
Sisarusteni lapsia pitäisi muistaa merkkipäivinä, vaikka heistä ei koskaan kuulu mitään.
18.05.2021 |
Mulla on 4 siskon/veljenlasta ja kaikilla sattumoisin syntymäpäivät kesällä. Vanhimmat 17 ja nuorin täyttää 10. Veljen vaimo on taas aloittanut whatsappissa listaamaan, että mitä se ja se on toivonut syntymäpäivälahjaksi. Multa kysytään taas, että minkä 40 euron lahjan haluan ostaa, sitten ostan lahjan, laitan sen postissa menemään enkä kuule sen jälkeen lahjan saajasta tai noista vanhemmilta mitään kunnes taas jouluna pitää alkaa ostamaan lahjoja. Olenkin miettinyt, että tänä vuonna katkaisen tuon perinteen, koska pitkän välimatkan vuoksi (asun Lapissa ja muut etelä-Suomessa) näen heitä 2-3 kertaa vuodessa. Toisaalta en haluaisi pahoittaa lasten mieltä, mutta ei heistäkään koskaan mitään kuulu, vaikka kaikilla on älypuhelimet ja tietävät myös numeroni. Olenko liian ankara vai kuuluko se vaan olla niin, että sisarusten lapsille ostetaan lahjoja?
Itselläni ei ole siis lapsia.
Kommentit (33)
Outo suku teillä. Meillä kutsutaan aina tädit ja sedät synttäreille, mutta kenelläkään ei ole ollut mitään lahjavaatimuksia. Aika kauan olet tuota viitsinyt jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne lapset vois olla läheisempiä, jos kävisit viemässä sen sijaan että postitat.
Mulle kummilapsen äiti lähetteli joskus viestejä että olenko jo hankkinut lahjan, lapsi toivoo tämän kirjan. Kävin sen sitten ostamassa, ja kun kirjan näin niin siitä kävi selvästi ilmi ettei se ollut tuolle lapselle, vaan todennäköisesti kierrättää sen lahjaksi jollekin toiselle.
Olis pitänyt laittaa omistuskirjoitus, ihan kiusallaan. Mutta kun heistä ei koskaan kuulu mitään kuin silloin kun pitäisi ostaa synttärilahja tai joululahja, niin en pidä enää itsekään yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle kummilapsen äiti lähetteli joskus viestejä että olenko jo hankkinut lahjan, lapsi toivoo tämän kirjan. Kävin sen sitten ostamassa, ja kun kirjan näin niin siitä kävi selvästi ilmi ettei se ollut tuolle lapselle, vaan todennäköisesti kierrättää sen lahjaksi jollekin toiselle.
Olis pitänyt laittaa omistuskirjoitus, ihan kiusallaan. Mutta kun heistä ei koskaan kuulu mitään kuin silloin kun pitäisi ostaa synttärilahja tai joululahja, niin en pidä enää itsekään yhteyttä.
Tämä on syy etten ole kummi , kun on pyydetty olen iloisesti hymyillyt ja sanonut " sori , en ole käynyt rippikoulua" tosin tätini oli vain ilmoittanut minut lapsensa kummiksi ja sai hirveän raivarin kun lausuin em. lausee , mutta se on toinen stoori. Ap.lle mielestäni sinun ei tarvitse ostaa "tuntemattomille" lahjoja , itse en ostaisi vaikka tod. näkösesti välit tulehtuis , siis mitkä välit?
Meillä nuo lahjojen ostot sisarusten lapsille on aika itsestäänselvyys puolin ja toisin, tosin kukaan ei ole kysymättä mitään toiveita laittanut. Synttäreille sisarukset on aina tervetulleita, ei edes erikseen kutsuta, aina ei välimatkojen ja töiden takia pääse, mutta lahjat ostetaan silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä samaa, olen myös lapseton. Jouluna äitini aina kyselee, että oletko ostanut sille ja sille jo lahjat, muista nyt laittaa kaikille paketit. Mun siskoilla on vielä 8 lasta yhteensä. Menee aina yli 200€ lahjoihin enkä saa edes mitään itse tehtyä korttia kummilapsilta.
Sinusta on siis suomeksi sanottuna tehty lahja-automaatti. Nyt lopetat sen.
Laita veljesi vaimolle vastaus: Olen vuosia ostanut lapsillenne lahjoja. Kertaakaan he tai te ette ole edes kiittäneet niistä. Minulle ei myöskään ole muistettu antaa vastalahjaksi koskaan mitään. Olette rakkaita, mutta en suostu enää yksipuoliseksi lahja-automaatiksi.
Suora puhe ei ole helppoa, mutta se on rehtiä. Asia hiertää nyt jo mieltäsi ja vaikuttaa väleihinne. On avoimempaa sanoa suoraan, kun ottaa kuupasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät lapset ole tuossa syyllisiä. Turhaan rankaiset heitä.
Minä sanoisin siskolle suoraan mutta asiallusesti, mistä kiikastaa. Typerykset eivät vaan tajua käyttäytyvänsä huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä lopetin tuollaisten kummilasten synttäreiden muistamisen, kun olivat riittävän ikäisiä, että pitäisi olla omaa älliä kiittää lahjasta, vaikkeivat vanhemmat olisi opettaneet. Kuitenkin ihan perusasia kyseessä, tervehtiminen ja kiittäminen.
Minä lopetin sitä mukaa kun olivat päässeet ripille. Seuraavan kerran sitten kun pääsevät ylioppilaiksi tai menevät naimisiin (jos kutsutaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne lapset vois olla läheisempiä, jos kävisit viemässä sen sijaan että postitat.
Sori, mutta mulla on 900 km välimatkaa muihin ja töissäkin pitäisi käydä. -ap
Vierailija kirjoitti:
Eivät lapset ole tuossa syyllisiä. Turhaan rankaiset heitä.
Sanoinkin, että en haluaisi rankaista lapsia, koska eivät ne nuoremmat ainakaan mitään sille voi. Mutta enhän minä edes tiedä, että ovatko he iloinneet lahjoista, koska mitään ei koskaan kuulu. Sama savotta on myös jouluna, kuten joku jo edellä totesikin. Silloinkaan en saa mitään vastausta, jos sitä ei lasketa, että perheen whatsapp-ryhmään laitetaan kuvia lapsista tonttulakit päässä. Ei koskaan edes mitään kuvia, missä leikkisivät lähettämilläni lahjoilla esim. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinusta on siis suomeksi sanottuna tehty lahja-automaatti. Nyt lopetat sen.
Laita veljesi vaimolle vastaus: Olen vuosia ostanut lapsillenne lahjoja. Kertaakaan he tai te ette ole edes kiittäneet niistä. Minulle ei myöskään ole muistettu antaa vastalahjaksi koskaan mitään. Olette rakkaita, mutta en suostu enää yksipuoliseksi lahja-automaatiksi.
Suora puhe ei ole helppoa, mutta se on rehtiä. Asia hiertää nyt jo mieltäsi ja vaikuttaa väleihinne. On avoimempaa sanoa suoraan, kun ottaa kuupasta.
Ei näin.
Vaan ostat jonkun pienen lahjan esim huivi, sukat, almanakka .... taikka joku herkku ja 10 e rahaa.
Itse olen joutunut samaan kierteeseen. Mutta nykyään ostan jotain pientä - lähinnä että muistan.
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoisin siskolle suoraan mutta asiallusesti, mistä kiikastaa. Typerykset eivät vaan tajua käyttäytyvänsä huonosti.
Älä tee tätä.
Vaan pieni muistaminen riittää max 15-20 e.
No en minä kyllä edes odota lahjoja sellaisilta, jotka ei juhliin pääse... älytöntä tuollainen touhu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinusta on siis suomeksi sanottuna tehty lahja-automaatti. Nyt lopetat sen.
Laita veljesi vaimolle vastaus: Olen vuosia ostanut lapsillenne lahjoja. Kertaakaan he tai te ette ole edes kiittäneet niistä. Minulle ei myöskään ole muistettu antaa vastalahjaksi koskaan mitään. Olette rakkaita, mutta en suostu enää yksipuoliseksi lahja-automaatiksi.
Suora puhe ei ole helppoa, mutta se on rehtiä. Asia hiertää nyt jo mieltäsi ja vaikuttaa väleihinne. On avoimempaa sanoa suoraan, kun ottaa kuupasta.
Ei näin.
Vaan ostat jonkun pienen lahjan esim huivi, sukat, almanakka .... taikka joku herkku ja 10 e rahaa.
Itse olen joutunut samaan kierteeseen. Mutta nykyään ostan jotain pientä - lähinnä että muistan.
Ja miksiköhän ei muka noin? Jatkat siis mielelläsi lahja-automaattina olemista? Miksi muistaa ketään ihmistä - oli se sitten kuinka sukua tai ei - joka ei noteeraa sinun olemassa oloasi mitenkään?
Tämä on pirullinen kierre. Nyt vaan suu auki ja sanot sisaruksille, että et osta enää lahjoja lapsille. Tuskin niitä edes kiinnostaa mitä se täti sieltä jostain kaukaa lähettää vaan niitä kiinnostaa enemmän ne mummin tai papan antamat paketit. Todennäköisesti lähettämäsi lahja avataan jo ennen juhlia eikä kukaan enää edes muista, että tuoltakin tuli paketti - ei ainakaan se pieni lapsi, joka odottaa kuumeisesti niitä isovanhempien paketteja.
Itsellänikin on lapsia, mutta mä en ymmärrä yhtään tätä lahjapolitiikkaa. Kummilasten vanhemmilta tulee hyvissä ajoin ennen synttäriä ja joulua listat, että mitä kenellekin pitää hommata. Lapsen toiveita ja tarvitsemia asioita kerätään aina puolisen vuotta ja sitten niitä jaetaan kummeille, isovanhemmille ja sukulaisille, että kuka ostaa mitäkin.
Omien lasten kohdalla olen kyllä ajatellut, että se on minun hommani hankkia ne kalliimmat hankinnat, lelut, polkupyörät ja vaatteet enkä ostata niitä muilla. Joskus ennen koronaa, kun pidettiin juhlia tai joku kyseli joululahjatoiveita, niin olen kyllä sanonut, että sukkia ja alushousuja tarvitsee aina, olen sanonut jonkun tietyn hahmon, josta lapsi sillä hetkellä tykkää tai sanonut vaikka, että askartelutarvikkeita tai värikyniä menee kyllä paljon. Silloin lahjan antaja voi itse päättää budjettinsa, voi ostaa vaikka tarroja, vesivärit tai mitä tahansa. Mitään ei ole pakko hankkia ja lapsi saa kyllä meiltä vanhemmilta esim. jouluna yhden isomman toivomansa lahjan.
Joulunakin tuo lahjojen ristiin ostaminen alkaa vähän kyllästyttää. Ostat lahjat viidelle lapselle ja heidän vanhempansa kyselevät, että mitä minun lapselleni voi ostaa. Eikö kaikki voisi vain ostaa omillensa? Toisaalta jonkun toive maksaa 100€ ja toisen lahjan saa kympillä, niin älytöntä sekin.
Tänä vuonna annoin yhdelle alakouluikäiselle kummilapselleni 30€ ja kortin kirjekuoressa ja niiden lisäksi ponnareita ja hiuspannan. Oli kuulemma jälkikäteen ihmetelty, kun en kysynyt ennen synttäreitä mitään toiveita.
Sitä itse päätät minkä hintaisen lahjan ostat jos ostat mitään .