Lue keskustelun säännöt.
Ylioppilaat valmistuvat tulevina viikkoina, lakitetaan ja saavat ylioppilas todistukset ja se se suuren kansallisen huomion joka vuosi Suomen mediassa
18.05.2021 |
Mutta kertokaa miksi amiksia ei sitten muka pitäisi juhlia yhtä näyttävästi ja seremonialliseti kuten ylioppilaita? Ja mikseivät saa samanlaista mediahuomiota? Esim prisidentti kiertää kättelemässä laitettuja, mutta koska on kätellyt valmistuvaa amista? Mikä siinä lukion päättymisestä tekee niin ainutlaatuista ja erikoista että koko Suomi menee täysin sekaisin siitä?
Kommentit (65)
Ylioppilaaksi valmistuminen on tietyllä tavalla romanttisempaa. Ilmassa on suuria odotuksia ja toiveita, mutta kaikki on vielä kovin epävarmaa. Nuoruus on tullut taitekohtaan ja nyt lähdetään omilla siivillä kohti unelmia, oletuksena jatko-opinnot korkeakoulussa, ehkä välivuosi ulkomailla. Ylioppilas on vasta puhkeamassa kukkaan ja lähdössä selvittämään, mikä minusta tulee isona. Luvassa kenties huoletonta opiskelija-elämää, nuoruus saa vielä jatkua. Ammattiin valmistuminen on tietyllä tavalla arkisempaa, siinä lähtökohtaisesti lähdetään töihin, eikä edessä ole jännittävää tutkimusmatkailua, haahuilua ja itsensä löytämistä. Se oma unelma eli ammatti on jo toteutettu. Enkä halua missään nimessä väheksyä ammattiin valmistuneita, vaan yritän vain selittää, mitä tarkoitan tuolla arkisuudella. Eiväthän ihmiset yleensä juhli maisterin papereitakaan yhtä suurieleisesti kuin ylioppilaslakkia, vaikka ne ovat jo paljon kovempi suoritus. Mutta maisteriksi valmistumisessa on samanlaista arkisuutta. Siitä jatketaan tyypillisesti työelämään harmaaseen arkeen puurtamaan.
Ja ei tarvitse ottaa kirjoittamaani niin kirjaimellisesti. Tiedän kyllä, että osa ylioppilaista jää ikuisiksi ajoiksi kaupan kassalle, ja osa amiksista jatkaa korkeakouluihin. Mutta pääsääntöisesti asetelma on kuvaamani, mikä selittää sen, miksi ylioppilaiden ympärille media luo tietynlaista glooriaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukio nyt vaan on mediaseksikkäämpi koulu. Jo historian takia, ennenhän ylioppilas oli mahtava saavutus, lisäksi on muutenkin enemmän julkisia tapahtumia, kuten vanhojen tanssit, penkkarit jne ja lakkiaiset sitten siihen pisteenä iin päälle.
Lukio on vaativampi koulu, ja ymmärrän että sieltä valmistumista juhlitaan. Toivoisin silti arvostusta amiksillekin, säälittää kuinka heiltä vähennetään lähitunteja ja nyt koronan takia työharjoittelutkin ovat olleet niin ja näin.
Noh sitten lukion ja amiksen jälkeen alkaa yliopistolaiset vs ammattikorkeakoululaiset vääntö, ainakin avlla!
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaaksi valmistuminen on tietyllä tavalla romanttisempaa. Ilmassa on suuria odotuksia ja toiveita, mutta kaikki on vielä kovin epävarmaa. Nuoruus on tullut taitekohtaan ja nyt lähdetään omilla siivillä kohti unelmia, oletuksena jatko-opinnot korkeakoulussa, ehkä välivuosi ulkomailla. Ylioppilas on vasta puhkeamassa kukkaan ja lähdössä selvittämään, mikä minusta tulee isona. Luvassa kenties huoletonta opiskelija-elämää, nuoruus saa vielä jatkua. Ammattiin valmistuminen on tietyllä tavalla arkisempaa, siinä lähtökohtaisesti lähdetään töihin, eikä edessä ole jännittävää tutkimusmatkailua, haahuilua ja itsensä löytämistä. Se oma unelma eli ammatti on jo toteutettu. Enkä halua missään nimessä väheksyä ammattiin valmistuneita, vaan yritän vain selittää, mitä tarkoitan tuolla arkisuudella. Eiväthän ihmiset yleensä juhli maisterin papereitakaan yhtä suurieleisesti kuin ylioppilaslakkia, vaikka ne ovat jo paljon kovempi suoritus. Mutta maisteriksi valmistumisessa on samanlaista arkisuutta. Siitä jatketaan tyypillisesti työelämään harmaaseen arkeen puurtamaan.
Ja ei tarvitse ottaa kirjoittamaani niin kirjaimellisesti. Tiedän kyllä, että osa ylioppilaista jää ikuisiksi ajoiksi kaupan kassalle, ja osa amiksista jatkaa korkeakouluihin. Mutta pääsääntöisesti asetelma on kuvaamani, mikä selittää sen, miksi ylioppilaiden ympärille media luo tietynlaista glooriaa.
Tässä on hyvä pointti! Ylioppilaalla on maailma auki (ainakin teoriassa), voi hakea minne vaan, pitää välivuoden, matkustella jne. Ihana ja pelottava aika elämässä.
Ammattiin valmistuminen ja töihin meneminen tuntuu hyvin tylsältä tähän verrattuna.
Tänään oli muuten hyvä artikkeli ylen sivuilla. Siinä haastateltiin kolmea "ihan ok" - todistuksen saanutta ylioppilasta. Kivaa vaihtelua niille 7 ällää kirjoittaneiden haastatteluille. Keskinkertaisuus on kumminkin se mitä suurinta osaa odottaa.
Ylioppilailla ja ylioppilaskirjoituksilla on historiansa.
Ja kyllä osa siitä historiasta elää edelleen eli kirjoituksiin valmistaudutaan ja tehdään (osa tekee) paljon töitä sen eteen.
Yhdellä kokeella mitataan kolmen vuoden tulos, ja nykyään se tulos myös määrittää jatkomahdollisuudet.
Se, että ylioppilailla on tämä yli satavuotinen historia ei vähennä ammattiin valmistautuneiden juhlimista.
Olenkin ihmetellyt, miksi he eivät luo omia tapoja ja vaikka jonkun sortin kisälli - mestari -perinnettä.
Osaaminen ja kädentaidot ansaitsee omat juhlat ja tavat, ylioopilaat pitäköön omansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amikseen menee se lahjaton rupusakki jonka taidot ja rahkeet eivät riittäneet lukioon pääsemiseen. Lukioon vaaditaan vähän parempia kuin kutosen ja seiskan päättötodistuksia.
Millainen ihminen puhuu lapsista rupusakkina?
Lukiossa oli vaatimmat kurssit kuin AMKissa, ainakin kun aineopetuksesta puhutaan. Vähän hölmöä oli lähteä esim pitkän englannin jälkeen howdoyoudo-tasolle. Opinnäytetyö oli lastenleikkiä vaikkapa ihan äidinkielen kirjoituksiin verrattuna. Toki siellä oli myös omanlaisia haasteita tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en tajua tätä halveksuntaa puolin ja toisin. Etenkin tuo ammattikoulun haukkuminen joidenkin taholta on niin naurettavaa ja lapsellista. Nuo haukkujat taitavat olla niitä jotka makaavat kotona ja koulutus on hädintuskin suoritettu peruskoulu. Elämä on niin tylsää, että pitää provota vauva-palstoilla.
Itse olen käynyt lukion ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Hain sairaanhoitajan opintoihin, mutta en päässyt. Aloitin sitten lähihoitajan koulutuksen. Kävin sen kaksivuotisen koulutuksen, olin muutaman vuoden töissä ja sitten aloitin monimuoto-opiskeluna sairaanhoitajan opinnot ja alkuun tein töitä siinä samalla. Eli multa löytyy niin yo-todistus kuin amiksen todistus sekä tietenkin se amk-koulutus. Aivan kuin lukion käyminen sulkisi pois sen mahdollisuuden, että menee ammattikouluun. Joillakin vain tuntuu ajatusmaailmana olevan tuo.
Se joka pätee koulutuksella ja alentaa muita todella halveksuvasti pelkän koulutuksen perusteella ei todellakaan ole itse mikään kovin älykäs. Hyvällä itsetunnolla ja oikealla älyllä varustettu ihminen ei pilkkaa ja hauku ihmisiä koulutuksen tai ammatin perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa oli vaatimmat kurssit kuin AMKissa, ainakin kun aineopetuksesta puhutaan. Vähän hölmöä oli lähteä esim pitkän englannin jälkeen howdoyoudo-tasolle. Opinnäytetyö oli lastenleikkiä vaikkapa ihan äidinkielen kirjoituksiin verrattuna. Toki siellä oli myös omanlaisia haasteita tarjolla.
Missä ihmeen amkssa on ollut tuollaista? Meillä esim. käännettiin ammattikirjallisuutta suomeksi.
No takaisin aiheeseen, minusta lukiolaiset ovat kyllä juhlinnan ja mediahuomion ansainneet! Heillä on kovat paineet saada kurssit läpi ja menestyä niin hyvin, että pääsee jatko-opintoihin. En minä silti amiksesta valmistuvia halua väheksyä, toivottavasti hekin saavat juhlia ja onnitteluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole koskaan tainnut mitään lukioita käydä kuin tällaista valittaa. Ammattikoulusta valmistuu vuosittain r-väki sakkia ja amikset ovat yksi suuri jonnevitsi.
Häpeäisit. Ne amikset kuule rakentavat sulle talot, kuljettavat, kiidättävät sut ambulanssilla ja vaihtavat sulle vanhuksena vaipat plus kaikkea muuta mitä ilman et tulisi toimeen.
Juuri näin. Ei ne kokit, sähköasentajat, kampaajat, lähihoitajat ja muut ole mitenkään omituista porukkaa :) Ne on ihan tavallisia ihmisiä, jotka tekevät työtään. Av:n mukaan kaikki amiksen käyneet ovat jotain rasvalenkkareita, jotka pysyvät jonain jonneina hamaan eläkeikään ja kai siitä ylikin. Ettekö te ikinä käy esim. kampaajalla tai ravintolassa, jos noin pelkäätte amiksen käyneitä? Miten ihmeessä te siellä käyttäydytte, luotte halveksivia silmäyksiä ja tuhahtelette nokka pystyssä vai mitä? Olen itse käynyt lukion ja yliopiston ja poikani opiskelee amiksessa. Voin sanoa, että kumpikin on ihan hyvä tie. Rehellisesti sanoen olisin ennen itsekin voinut heitellä tuollaisia kommentteja, että tyhmät menee amikseen, mutta nyt olen nähnyt, että siellä on myös näitä nuoria, joille se ammatti on oikea unelma, juuri se, mitä he haluavat tehdä, eikä silloin kannata lukioon mennä, vaikka olisi hyväkin todistus. Ja on onneksi myös amiksia, joissa opetus on laadukasta.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tätä halveksuntaa puolin ja toisin. Etenkin tuo ammattikoulun haukkuminen joidenkin taholta on niin naurettavaa ja lapsellista. Nuo haukkujat taitavat olla niitä jotka makaavat kotona ja koulutus on hädintuskin suoritettu peruskoulu. Elämä on niin tylsää, että pitää provota vauva-palstoilla.
Itse olen käynyt lukion ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Hain sairaanhoitajan opintoihin, mutta en päässyt. Aloitin sitten lähihoitajan koulutuksen. Kävin sen kaksivuotisen koulutuksen, olin muutaman vuoden töissä ja sitten aloitin monimuoto-opiskeluna sairaanhoitajan opinnot ja alkuun tein töitä siinä samalla. Eli multa löytyy niin yo-todistus kuin amiksen todistus sekä tietenkin se amk-koulutus. Aivan kuin lukion käyminen sulkisi pois sen mahdollisuuden, että menee ammattikouluun. Joillakin vain tuntuu ajatusmaailmana olevan tuo.
Se joka pätee koulutuksella ja alentaa muita todella halveksuvasti pelkän koulutuksen perusteella ei todellakaan ole itse mikään kovin älykäs. Hyvällä itsetunnolla ja oikealla älyllä varustettu ihminen ei pilkkaa ja hauku ihmisiä koulutuksen tai ammatin perusteella.
Huomaa, että et ole käynyt yliopistoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tätä halveksuntaa puolin ja toisin. Etenkin tuo ammattikoulun haukkuminen joidenkin taholta on niin naurettavaa ja lapsellista. Nuo haukkujat taitavat olla niitä jotka makaavat kotona ja koulutus on hädintuskin suoritettu peruskoulu. Elämä on niin tylsää, että pitää provota vauva-palstoilla.
Itse olen käynyt lukion ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Hain sairaanhoitajan opintoihin, mutta en päässyt. Aloitin sitten lähihoitajan koulutuksen. Kävin sen kaksivuotisen koulutuksen, olin muutaman vuoden töissä ja sitten aloitin monimuoto-opiskeluna sairaanhoitajan opinnot ja alkuun tein töitä siinä samalla. Eli multa löytyy niin yo-todistus kuin amiksen todistus sekä tietenkin se amk-koulutus. Aivan kuin lukion käyminen sulkisi pois sen mahdollisuuden, että menee ammattikouluun. Joillakin vain tuntuu ajatusmaailmana olevan tuo.
Se joka pätee koulutuksella ja alentaa muita todella halveksuvasti pelkän koulutuksen perusteella ei todellakaan ole itse mikään kovin älykäs. Hyvällä itsetunnolla ja oikealla älyllä varustettu ihminen ei pilkkaa ja hauku ihmisiä koulutuksen tai ammatin perusteella.
Huomaa, että et ole käynyt yliopistoa...
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilailla ja ylioppilaskirjoituksilla on historiansa.
Ja kyllä osa siitä historiasta elää edelleen eli kirjoituksiin valmistaudutaan ja tehdään (osa tekee) paljon töitä sen eteen.
Yhdellä kokeella mitataan kolmen vuoden tulos, ja nykyään se tulos myös määrittää jatkomahdollisuudet.
Se, että ylioppilailla on tämä yli satavuotinen historia ei vähennä ammattiin valmistautuneiden juhlimista.
Olenkin ihmetellyt, miksi he eivät luo omia tapoja ja vaikka jonkun sortin kisälli - mestari -perinnettä.
Osaaminen ja kädentaidot ansaitsee omat juhlat ja tavat, ylioopilaat pitäköön omansa.
Kisälli-mestari -perinne on jo olemassa. Virallisesti sitä kutsutaan ammattitutkinnoksi ja erityisammattitutkinnoksi. Ensimmäinen ja suurelle osalle ainoa ammatillinen tutkinto on nimeltään ammatillinen perustutkinto.
Mitä "omia tapoja" ammattiin valmistuneiden pitäisi luoda? Onko tutkinnon juhliminen jokin ylioppilaiden yksinoikeus, vai miksi sitä ei sallittaisi muillekin? Onko vikana ammattilakit, kun niitä käyttävät nykyään myös muut kuin he, joille päähine on perinteisesti liittynyt ammattiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amiksessa finninaamaiset mopopojat pärisee, housut roikkuu kintuissa ja energiajuoma maistuu seksististen letkausten lomassa.
Entä vilusta tärisevä tupakkapiiri kokkikoululaisten, keittäjien ja laitosapulaisten opinahjon nurkalla, tai autonasenta-amiksen silakanruoto/kalapuikkoviikset ja luu ulkona umts-umts-umts-plluralli pikkukylän pääkadulla...
Suurin osa ylioppilaista valmistuu ihan samanlaisiin suorittavan portaan tehtäviin kuin amiksetkin.
Mitä tulee lukion vaativuuteen niin lukion pitkä matematiikka vastaa suunnilleen ensimmäistä matematiikan peruskurssia DI:n tutkinnossa, sen jälkeen tulee matematiikan peruskurssi 2 ja 10 muuta matematiikan kurssia joista jokainen yksistään vastaa suunnilleen lukion oppimäärää.
Matematiikan kirja(Erwin Kreyszig, advanced, engineerin mathematics) joka DI-tutkinnossa kahlataan lävitse, sisältää n. 1500 sivua, lukion oppimäärä ehkä 150. 1500 sivun opus ei tosin sisällä tilastomatematiikkaa joka tulee vielä erillisenä kurssina päälle.
Ja nämä matematiikat ovat vain perusopintoja jotka ovat pakollisia kaikille, lisäksi tulee vielä syventävämmät matematiikat päälle.
Eli se siitä lukion vaativuudesta, lastentarha se on.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ylioppilaista valmistuu ihan samanlaisiin suorittavan portaan tehtäviin kuin amiksetkin.
Mitä tulee lukion vaativuuteen niin lukion pitkä matematiikka vastaa suunnilleen ensimmäistä matematiikan peruskurssia DI:n tutkinnossa, sen jälkeen tulee matematiikan peruskurssi 2 ja 10 muuta matematiikan kurssia joista jokainen yksistään vastaa suunnilleen lukion oppimäärää.
Matematiikan kirja(Erwin Kreyszig, advanced, engineerin mathematics) joka DI-tutkinnossa kahlataan lävitse, sisältää n. 1500 sivua, lukion oppimäärä ehkä 150. 1500 sivun opus ei tosin sisällä tilastomatematiikkaa joka tulee vielä erillisenä kurssina päälle.
Ja nämä matematiikat ovat vain perusopintoja jotka ovat pakollisia kaikille, lisäksi tulee vielä syventävämmät matematiikat päälle.
Eli se siitä lukion vaativuudesta, lastentarha se on.
No kylläpäs onkin hyödyllistä verrata lukion ja DI:n matikan kursseja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole koskaan tainnut mitään lukioita käydä kuin tällaista valittaa. Ammattikoulusta valmistuu vuosittain r-väki sakkia ja amikset ovat yksi suuri jonnevitsi.
Häpeäisit. Ne amikset kuule rakentavat sulle talot, kuljettavat, kiidättävät sut ambulanssilla ja vaihtavat sulle vanhuksena vaipat plus kaikkea muuta mitä ilman et tulisi toimeen.
Ja ylioppilas suunnitteli rakennukset, ambulanssit, vaipat, tiet, vanhainkodit, työkalut, jne.
Sen lisäksi oli niin viisas että pisti jonkun toisen käyttämään niitä että itsellä ei tuhraannu aikaa.Pelkkä ylioppilas ei suunnittele yhtään mitään.
Tiedät kyllä mitä tarkoitin. Jaa että et tiennyt. No, eipä varsinaisesti yllättänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ylioppilaista valmistuu ihan samanlaisiin suorittavan portaan tehtäviin kuin amiksetkin.
Mitä tulee lukion vaativuuteen niin lukion pitkä matematiikka vastaa suunnilleen ensimmäistä matematiikan peruskurssia DI:n tutkinnossa, sen jälkeen tulee matematiikan peruskurssi 2 ja 10 muuta matematiikan kurssia joista jokainen yksistään vastaa suunnilleen lukion oppimäärää.
Matematiikan kirja(Erwin Kreyszig, advanced, engineerin mathematics) joka DI-tutkinnossa kahlataan lävitse, sisältää n. 1500 sivua, lukion oppimäärä ehkä 150. 1500 sivun opus ei tosin sisällä tilastomatematiikkaa joka tulee vielä erillisenä kurssina päälle.
Ja nämä matematiikat ovat vain perusopintoja jotka ovat pakollisia kaikille, lisäksi tulee vielä syventävämmät matematiikat päälle.
Eli se siitä lukion vaativuudesta, lastentarha se on.
No kylläpäs onkin hyödyllistä verrata lukion ja DI:n matikan kursseja?
Tarkoitus oli pistää asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Lukion käyminen ei juurikaan eroa amiksesta, molemmat ovat isojen lasten tarhoja.
Itse soisin kaikille nuorille juhlat omista "tarhoistaan" valmistumisesta, ei pelkästään ylioppilaille. Kyseessä on tavallaan aikuistumisriitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ylioppilaista valmistuu ihan samanlaisiin suorittavan portaan tehtäviin kuin amiksetkin.
Mitä tulee lukion vaativuuteen niin lukion pitkä matematiikka vastaa suunnilleen ensimmäistä matematiikan peruskurssia DI:n tutkinnossa, sen jälkeen tulee matematiikan peruskurssi 2 ja 10 muuta matematiikan kurssia joista jokainen yksistään vastaa suunnilleen lukion oppimäärää.
Matematiikan kirja(Erwin Kreyszig, advanced, engineerin mathematics) joka DI-tutkinnossa kahlataan lävitse, sisältää n. 1500 sivua, lukion oppimäärä ehkä 150. 1500 sivun opus ei tosin sisällä tilastomatematiikkaa joka tulee vielä erillisenä kurssina päälle.
Ja nämä matematiikat ovat vain perusopintoja jotka ovat pakollisia kaikille, lisäksi tulee vielä syventävämmät matematiikat päälle.
Eli se siitä lukion vaativuudesta, lastentarha se on.
No kylläpäs onkin hyödyllistä verrata lukion ja DI:n matikan kursseja?
No, tuo kaveri oli ilmeisesti lueskellut tutkintovaatimuksia jostain. Kyllähän sitä sai sydämensä kyllyydestä laskeskella opiskeluvuosina, mutta ehdin jo unohtaa miten paljon :D
Ja kyllähän Suomessakin parhaissa matikkaan keskittyvissä lukioissa esim. täällä Espoossa oppilaat ovat jo vuosia voineet suorittaa yliopistokursseja. Eli ei mielestäni tarvitse ollenkaan vähätellä lukio-opiskelua.
Pelkkä ylioppilas ei suunnittele yhtään mitään.