Muita, jotka ajattelevat etteivät varmaan koskaan löydä samanhenkistä kumppania?
En ole sosiaalinen, enkä jaksa jutella turhanpäiväisiä. En myöskään ole ylipirteä touhuaja, enkä suorittaja (töissä, kotona, harrastuksissa).
Tarvitsen välillä omaa aikaa ja jos asuttaisiin yhdessä, ihanteellista olisi jos kummallakin olisi oma oleiluhuone, jonne vetäytyä tekemään mieluisia juttuja. Itselle näitä olisi mm. lukeminen ja maalaaminen.
Kiinnostuksen kohteeni ovat tavallisen ihmisen mieleen varmaan sekopäisiä. Rakastan fantasiaa, rikosdokumentteja (varsinkin sarjamurhaajista).
Rakastan kauhua ja goottikirjallisuutta ,-elokuvia ja -musiikkia.
Kaikki vanhanaikainen viehättää, viktoriaaninen aika, ja musiikista 60- ja 70-luku.
Voisin sanoa, että olen syvällinen sillä tykkään pohtia paljon mm. elämän tarkoitusta.
Tuskinpa kovin montaa miestä kiinnostaa tällainen nainen?
Kommentit (25)
Olet aika tylsä ja ihan basic bitch. Yllätys ettei miehet kiinnostu autisteista.
Vierailija kirjoitti:
Olet aika tylsä ja ihan basic bitch. Yllätys ettei miehet kiinnostu autisteista.
Ja sinä taas vaikutat niin mukavalta ihmiseltä että tuollainen varmasti oikein revitään käsistä! :D
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuollaisen naisen löytää? <3
No niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet aika tylsä ja ihan basic bitch. Yllätys ettei miehet kiinnostu autisteista.
Ja sinä taas vaikutat niin mukavalta ihmiseltä että tuollainen varmasti oikein revitään käsistä! :D
Olen ihan oman osuuteni naisista saanut. Tuo nykyinen kuorsaa jo tuossa vieressä samalla kun trollaan vauvapalstalla. Että ihan kivaa on:D
Olen jo luovuttanut että tässä maailmassa on yhtään samanhenkistä kumppania tai edes ystävää. Minusta tuntuu että persoonallisuudessa on liian monta ristiriitaista särmää että löytyisi joku yhteensopiva tai edes joku jolle uskaltaisi paljastaa persoonani kaikki puolet. Olen esim. samalla aikaa todella korrekti ja kohtelias vaikka mielessä pyörii jos kaikenlaista mustaa huumoria ja epäkorrekteja mielipiteitä. Rakastan sekä Tarantinoja että Disney-elokuvia. Osaan olla ronski (joka pelottaa hissukat pois) sekä korrekti hissukka (jolloin putoan pois ronskien joukosta).
Ihan huoh. Kirsikkana kakun päällä viime eksän kanssa oli alussa satumainen sielunkumppanifiilis, myös kumppanin myöntämänä, ja vuoden jälkeen paljastui että oli puhunut selkäni takana kaikille miten paljon vihaa minua. En v-ttu avaudu enää tai edes jaksa yrittää. Kissa saa riittää elämänkumppaniksi.