HS: Maastopyöräilijät tuhoavat metsät
Moni luontokohde on kärsinyt kovista kävijämääristä ja ihmisten piittaamattomasta käytöksestä.
Maastopyörät möyhentävät herkkää maastoa, vaikka alueella ei saisi pyöräillä. Maassa on roskia, ja oksia on katkottu. Luonto menee helposti pilalle.
Maastopyöräilijät pysykööt rakennetuilla pyöräteillä pilaamasta luontoa!
Kommentit (410)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ilmiö kertoo siitä, että ihmiset haluvat kulkea pyörällä metsässäkin ja yhteiskunnan pitää muuttua ja muuttaa käytäntöjään myös sen suhteen. Entisaikaan, kun ajteltiin vielä hevosilla metsässä, niin samalla lailla metsänpohja muuttui hevosreiteillä, pitää hyväksyä, että nykyisin nuo hevosten ajelutukset ovat pyörien ajelutuksia. Mielestäni ei haittaa, jos metsäpohjaan syntyy selkeä kulkureitti, vaikka sitten pyöräilijöiden toimesta. Toki se reitti synyessään on sotkuinen ja tulee mutaiseksi, mutta ajanoloon siitä tulee kovapohjainen kulkureitti. Minä olen omassa metsässä ajellut maastopyörällä samaa reittiä hyvin ahkerasti ja parikin kertaa joku paikalliseksi itsensä mietänyt on tullut haukkumaan minut metsän pilaamisesta. Kerran kimpaannuin ja sanoin, että omassa metsässä teen mitä haluan. Syy miksi olen ajellut samaa reittiä, on se, että siitä saan itselleni vanhuudenäivien varalle helposti kuljettavan oikopolun paikasta a paikkaan b, säästää noin 3 kilometriä. Toinen syy on se, että jos metsiin tehdään hyvät pyöräilyreitit, niin silloin niitä käytetään ja muu metsä jää vähemmälle vahingolle.
Ilokseni olen huomannut, että tuota aloittamaani oikopolkua käyttää myös monet metsäneläimet.
Enemmän minua häiritsee metsänomistajana, että siellä käy koiranulkouluttajia juoksuttamassa koiriaan irti ajalla, jolloin metsästyslaki nimenomaisesti kieltää koirien irtipitämisen. Kuvittelevat ettei kukaan näe, eikä sillä ole väliä, koska kukaan (ihminen) ei voi häiriintyä eikä siellä koskaan ole mitään eläimiä näkynyt. väitän, että samasta syystä maastopyöräilijöitä vainotaan, vainoojat ovat koiransa ulkoiluttajia, jotka pelkäävät, että koira jää pyörän alle/hän jää kiinni koiran laittomasta irtipitämisestä, kun se siellä juoksee vapaana.
Jaahas, taas joku läskipyöräilijä vouhottaa. Keksipä hieman parempia tarinoita. Ei kuulosta uskottavalta, että SUN omistamassa metsässä on jotain koiranulkoiluttajia ja lisäksi ne vielä valittaisivat sulle. PS: kaupungin metsät ei ole sun metsiä
T: Metsänomistaja
no.. minulla on ihan tavallinen maastopyörä ja kyllä, minun omistamassan metsässä käy koiranulkoiluttajia, siellä on myös riistakameroita ja voisin ihan sieltä räpsiä kuvia nettiin koiranulkoiluttajista irtokoirineen. Ja omassa metsässäni todellakin teen mitä haluan enkä näe mitään syytä miksi pitäisi kieltää sen käyttö pyöräilijöiltä, suomessa edelleen on jokamiehen oikeudet käytössä ja minulle on ok, että siellä ajellaan myös pyörällä, saa siellä koiraansakin ulkouluttaa, mutta mielestäni ei lakia rikkoen, eli ei silloin, kun laki määrää koirat kiinnipdettäväksi.
Minä en ymmärrä sitä miksei metsään saisi muodostua polkuja ja miksi polun pitäisi olla vain kävelijöiden käytössä. ihmiset tykkäävät pyöräillä tällä hetkellä ja se on hyvä asia. Myös yksi syy siihen etten aio laputtaa metsääni suojeltavaksi, on se, että haluan ihmisille mahdollisimman paljon erilaisia harrastusmaastoja. Ei tämän mikään p-korea tarvitse olla, tämän maan.
m iksi sinä muuten kuvittelit, että ajattelisin kaupungin metsien olevan minun omistuksessani? Onko sinulla jokin psyykkinen sairaus, joka saa kuvittelemaan omiaan? Missään en ole puhunut mitään kaupungin metsistä, vaan toin näkökulman asiaan metsänomistajana. Miksi minun omistamassani metsässä ei voisi käydä koiranulkoiluttajia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin täällä Helsingissä ilmeisesti korona on vaikuttanut siihen, että pyöräilijöiden määrä on noussut huimasti. Mutta liikennesäännöt ja perustaidot eivät ole samassa suhteessa hallinnassa. Ihan perusjutut, kuten kellolla ilmoittaminen tai väistämissäännöt ovat ihan hukassa. Liian usein näkee miten pyörä suhahtaa lapsen tai koiran kanssa ulkoilevan takaa, eikä ole kuin hetkestä kiinni ajaako se pyörä päälle kun edessä kävelevä ei sitä ehdi väistää tai tajuta. Oma lukunsa ovat nämä sähköpotkulaudat, joita ilmeisesti tarkoituksella jätetään keskelle pyörä- ja joskus ajoteitäkin. En ymmärrä miten sitä ei saada kuriin.
En ole mikään nillittäjä ja ymmärrän kaupunkielämän realiteetit. Silti suunta menee koko ajan huonommaksi, ilmeisesti koska mitään valvontaa tai velvoitteita ei ole.
Kävelijän kuuluu kulkea tien reunaa (ihan sama onko mukana koira tai lapsi), jolloin mitään tarvetta väistää ei ole. Pyörä vain ohittaa, eikä tarvita mitään tajuamista. Pahinta on soittaa kelloa, koska silloin lähes poikkeauksetta se kävelijä pomppaa keskelle tietä ja katsoo taakseen. Eli jää totaalitukkeeksi keskelle tietä. (Ja en ole mikään kilpapyöräilijä vaan ihan peruskaupunkipyörällä kuljen työmatkat).
Olet rasittava ja säälittävä ihminen, tiesitkö? Aivan kuten kaltaisesti itsekkäät ihmispaskat. Kyllä jalankulkijalla kuuluu olla oikeus kävellä tiellä ihan rauhallisesti turvassa eikä olla jatkuvasti pelko perseessä, milloin joku narsistinen sekopää ajaa säälittävän romunsa kanssa päälle. Muuta vaikka landelle sen sun pyöräsi kanssa. Ihmisten ilmoilla kaltaisesi ihmisvihaajien ei kuulu olla.
Kopioitu Suomen ladun sivuilta.
Jokamiehenoikeudet maastopyöräilyssä
Luontoympäristössä pyöräileminen on jokamiehenoikeus - lähtökohtaisesti saat siis pyöräillä siellä, missä saa kävelläkin, eikä siihen tarvita maanomistajan lupaa. Pyöräilijälle luonto on liikuntaympäristö ja olennainen osa lajin nautintoa, joten liikummekin aina luontoa kunnioittaen ja toiset ulkoilijat huomioiden.
Maastopyöräilyä voidaan kuitenkin rajoittaa tai kieltää, jos se aiheuttaa todellista haittaa maan varsinaiselle käytölle. Esimerkiksi luonnonsuojelualueilla pyöräily voidaan kieltää tai sitä voidaan rajoittaa, jos pyöräilystä on haittaa alueen eläimistölle tai kasvillisuudelle. Yleisillä ja yksityisillä reiteillä pyöräily voidaan kieltää vain, jos se häiritsee reitin varsinaista käyttötarkoitusta suuresti tai vahingoittaa reittiä olennaisesti. Esimerkiksi kuntien ulkoilureiteillä voi olla vain kävelyyn tarkoitettuja reittejä, jolloin pyöräily niillä voidaan kieltää. Varmistathan aluekohtaiset rajoitukset ennen reitille lähtöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ilmiö kertoo siitä, että ihmiset haluvat kulkea pyörällä metsässäkin ja yhteiskunnan pitää muuttua ja muuttaa käytäntöjään myös sen suhteen. Entisaikaan, kun ajteltiin vielä hevosilla metsässä, niin samalla lailla metsänpohja muuttui hevosreiteillä, pitää hyväksyä, että nykyisin nuo hevosten ajelutukset ovat pyörien ajelutuksia. Mielestäni ei haittaa, jos metsäpohjaan syntyy selkeä kulkureitti, vaikka sitten pyöräilijöiden toimesta. Toki se reitti synyessään on sotkuinen ja tulee mutaiseksi, mutta ajanoloon siitä tulee kovapohjainen kulkureitti.
Suojelualueilla kulkevat reitit täytyy säilyttää erikseen. Oman metsänsä toki jokainen saa tuhota, mutta et sinäkään taitaisi siitä pitää jos luonnontuotealan ravinto- ja askarteluyrittäjät tulisivat riipimään metsääsi miten HE haluavat? On erittäin tärkeää, että mihinkään luontoon ei jää roskaa. Mikromuovi on vakava ongelma, joka pilaa maaperän ja pohjavedet. Pyöräilijät aiheuttavat lisäksi vaaraa kävelijöille, koska he eivät ymmärrä kävelijän hidasta vauhtia ja hidasta reagointia. Metsänpohjaa pitää hoitaa. Juuristo tulee näkyviin, mikäli eroosio syö karikkeet olemattomiin. Etenkin maasto- ja mopopyörän renkaat syövät maakerroksia. Olisi hienoa mikäli ihmiset ymmärtäisivät perusasioita kuten sen, että vesikin kuluttaa jopa kiven puhki. Samoin ihminen kulkiessaan kuluttaa reittiään puhki. Reittiä pitäisi koko ajan täyttää uudella maa-aineksella, että tuhoilta vältyttäisiin.
Niin... parasta on, että on erilaisia metsiä. On ihan aiheellista suojella tiettyjä metsiä ja metsäalueita, mutta ei kaikkeen tarvitse sanoa ei, eikä kaikkea tarvitse kieltää.
Ei tietenkään minun puustooni saa kajota eikä metsääni riipiä, sen rajoittaa jo jokamiehen oikeudet.
Mutta itse olen aloittanut polkujen tekemisen metsääni ja nimenomaan sillä ajatuksella, että niitä saa käyttää ja paikoille, joissa on järkeä niitä polkuja tehdä. Ei minun tarvitse istuttaa uusia puita juuri polkujen kohdalle. Samalla kun metsässä on selvät polut, niin se vähentää (ja on vähentänyt) sitä, että kuljetaan jokapaikassa miten halutaan. Ihmiset ovat alkaneet pysyä niillä tehdyillä poluilla. Mitään ei ole tuhottu eikä mikään ole mennyt rikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, tämä on oikeasti paha ongelma. Monilla Helsingin luonnonsuojelualueilla on esimerkiksi pitkokset sen takia ettei herkkä maapohja kulu. Typerimmät tulevat sitten pyöräilemään siihen pitkosten viereen, kyllä siinä menee suo velliksi. Esimerkiksi kun katsoo instagramista kuvia, niin monet ihan pokerilla laittaa oman naaman oikein todisteeksi sinne että on pyöräillyt suojelualueen suolla. Ei voi ymmärtää.
Niin joo, ja jotkut kehuvat, että kohta lähdetään pyörällä mettään lennättämään kuraa! Siis...
Lisäksi ihan siis jossakin ulkoilualueilla kun reitin alussa on ihan selvästi liikennemerkki, joka osoittaa reitin olevan kävelijöille tarkoitettu, niin mitenkäs pyöräilijät eivät tätä merkkiä osaa lukea ja tulevat sille reitille pyöriään ajamaan!
Mun mielestä maastopyöräilijöille voi tehdä omat reitit, ja pysykööt sitten siellä kaahailemassa ja kuraa lennättämässä ja monttuja maastoon ajamassa.
Jep, tämä voisi olla todellakin aidosti oikeasti ratkaisu. Eli maastopyöräilijöille omat reitit johonkin tarkkaan rajatulle alueelle, mihin sitten kukaan muu elollinen ei vahingossakaan eksy. Tehkööt sinne mitä hyppyreitä jne lystää. Ja luonnonsuojelualueet pyhitetään siihen mihin ne on tarkoitettu. Kaikki tyytyväisiä!
Minä olen pyöräillyt tuolla Tammiston metsässä. Ei ollut mitään tietoa että siellä ei olisi saanut ajaa. Mutta lupaan olla ajamatta enää toiste. Ajoin valmista rakennettua polkua pitkin, eli luonto ei kyllä tuhoutunut yhtään.
Olen minäkin liikkunut luonnossa muutaman vuosikymmenen ja ihan jalan. Ihan turha tulla väittämään, etteikö maastopyörä kuluta enemmän maastoa kuin lenkkari. Sen eron kyllä huomaa, mitä tässä ihan parissa vuodessa on tapahtunut. Senhän näkee sokeakin.
Säälittää luonnon turmelu.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen pyöräillyt tuolla Tammiston metsässä. Ei ollut mitään tietoa että siellä ei olisi saanut ajaa. Mutta lupaan olla ajamatta enää toiste. Ajoin valmista rakennettua polkua pitkin, eli luonto ei kyllä tuhoutunut yhtään.
Tää oli vastuullinen kannanotto. Mäkin tykkään pyöräillä maastossa, mutta en ole niin sokea etten näkisi pyörän maastoa kuluttavaa vaikutusta. Paljon isompi kuin jalankulkijalla.
Siksi kannattaa tosiaan mennä valmiita uria pitkin, ja lopettaa uusien pyöräurien teko. Että kaikki mahdutaan tonne metsään, ja se säilyy hyvänä myös kävelijöille ja koirille.
Oon melko varma, et miu maastopyöräily tuhoo vähemmä luontoo kui jonku hesalaisen elitistin matkailuharrastus vain koska kulttuuri on nii hieno juttu.
Maastopyöräilijät pyöräilevät jo valmiina olevilla poluille, joten eivät he mitään tuhoa tee!!!
Polkujen kattama pinta-ala suhteessa Suomen metsien kokonaispinta-alaan on niin mitätön, että tässä yhteydessä ei voida puhua kuin kauneushaitasta kulkijan silmään. Se ei toki tee sitä yhtään huonompaa, mutta täysin eri asia kuin jokin luonnontuhoaminen, joka sekin on taas suhteellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi jokamiehenoikeudet joudutaan kohta nostamaan oikeasti lainsäätäjän pöydälle, koska sähköpyörä voidaan rinnastaa moottorikäyttöisiin kulkuneuvoihin (onhan meillä sähköautokin oikea auto). Fillariretkiä suunnitellaan huoleti yksityismaille kysymättä maanomistajalle, vaikka maksullista toimintaa ei muiden mailla saisi harjoittaa. Taajamien lähellä metsiä on jo jouduttu osittain aitaamaan muovinauhoilla tms., jotta maastopyörillä ei tultaisi uudistusaloille - aina uudistuminen ei ole istutusta, se voi olla myös luontaista uudistamista, jolloin fillaristi saattaa tehdä tuhansien eurojen tuhot kesän aikana.
Tässä tarvittaisiin monlemminpuolista ymmärrystä eikä vastakkainasettelua. Saanen selittää tätä asiaa näin aktiivisen maastoipyöräilijän näkövinkkelistä:
-jossain on metsä jossa hyvä paljon käytetty polku joka on luontainen reitti paikan A ja paikan B välillä. Yhtänä päivänä paikalla onkin metsäkoneita. Koko alue myllätään täysin ja ne polut hautautuvat koneiden jälkien alle tai ovat risukasojen alla pitkään. Kun alue sitten lopulta uudistetaan, poluista ei ole juuri mitään jäljellä ja jos onkin niin sitä ei oteta huomioon istutuksissa. Pyöräilijöillä on edelleen tarve liikkua tämän metsän läpi joten siihen sitten muodostuu uusia reittejä.
En siis sano että taimikossa ajo olisi mitenkään oikein. Mutta kannattaisi myös ottaa huomioon se liikkumistarve ja suojella ne muutamat isoimmat polkujen pohjat alueella koko hakkuun ja uudistamisen ajan niin ne olisivat myös ne joita pitkin liikuttaisiin ja muu alue säilyisi koskemattomana.
Saanen selittää asian näin metsänomistajan näkökulmasta. Ajat toisen ihmisen omistamalla alueella, ei sinulla ole siellä mitään oikeutta vaatia alueita polkuihisi. Metsä istutetaan sinne mihin sen metsänomistaja omilla rahoillaan ja ajallaan sen istuttaa. Jos tämä vastakkainasettelu ei kiinnosta, sun pitää hankkia oma metsä ajeluillesi. Pyöräilijän liikkumistarve on subjektiivinen tuntemus, jota ei aina voi toteuttaa lain puitteissa.
Kävely on ihmisen luonnollisin liikkumismuoto. Toivottavasti joskus tajutaan tejdä alueita, joissa liikkumismuodoista vain kävely on sallittu.
Ihmettelen, ettei siihen vielä ole herätty.
Ai ne metsät "omistavat" koiran taluttajat valittavat nyt jo maastopyöristä😂
Itse eivät aiheuta mitään ongelmaa koskaan vaikka tallovat samoja polkuja ja pelottelevat ihmisiä koirillaan.
Vierailija kirjoitti:
Täysin turha harrastus koko maastopyöräily. Niille voisi rakentaa yksityisellä rahalla jotain ihan omia reittejä ja periä lipputulot sitten siitä.
No eikös kaikki harrastukset ole täysin turhia, jos tuolle linjalle lähdetään? Harrastuksen tarkoitus on useimmiten antaa muuta mukavaa ajateltavaa ja sitä kautta vähentään stressiä, tai sitten esimerkiksi kasvattaa kuntoa. Kävely, juokseminen, pyöräily kuuluu tähän kastiin.
Maastossa fillarointi on ihanan rauhoittavaa. Autolla otsasuonet pullistellen fillari kyydissä metsän laitaan ja siitä kiireellä rentoutumaan. Harmittaa vaan nuo auton edessä tupeksijat ja metsässä reitillä polkuja tukkivat, varsinkin lapset, jotka ei tajua väistää.
Vierailija kirjoitti:
potkasee takavanteen linttaan ja jatkaa matkaa, siinähän kantaa fillarinsa pois
Siinä vaiheessa saattaa olla legot kurkussa.
Jaahas, joku yrittää saada ketjun poistetuksi.
Asun itse erään harjun vierellä, tämä on nykyään hyvin suosittu ulkoilualue myös pyöräilijöille.
Ei se haittaa että tuota pururataa pitkin ajetaan, tai muutamilla samoilla poluilla. Mutta pyörät kuluttavat maastoa ihan sairaan paljon. Kaikki vähäinen pintamaa lähtee liikkeelle ja noita pyöräreittejä tulee lisää melkein joka päivä nyt kun lumet taas suli. Maasto alkaa oleen pelkkää pyöräuraa.
Se asenne takana on "minä voin ajaa sieltä mistä muut eivät, ketä se haittaa"
Ja kun viisisataa pyöräilijää tekee noin, on yksi harju pilattu kahdessa kesässä sellaiseen kuntoon mitä kävellen ei ole saatu aikaan viidessäkymmenessä.
Pyöräilijä, älä aja maastossa, mene aina samoja valmiita reittejä pitkin. Sä et ole ainoa siellä.