Ajatelkaas, että osa kehitysvammaisista

"Helposti pääsee läpi jos pänttää tarpeeksi. Eihän tuo vaadi kuin hyvää muistia joten ADHD opiskelija on huonommassa tilanteessa kuin lievästi kehistysvammainen joka kuitenkin muistaa lukemansa."

Minulla on ADHD ja minulle opiskelu oli todella helppoa

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan totta, että peruskoulusta valmistuu hyvin heikoilla valmiuksilla olevia nuoria. Tukea, tukea ja tukea on annettu, mutta ei tepsi laaja-alaisten erityisopettajien taiat heihin. Mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Osa heikoista oppilaista lähestyy kehitysvammaista taidoiltaan, ja jotkut diagnoosit laaja-alaisista oppimisvaikeuksista voivat myöhemmin muuttua lieväksi kevaksi, mikä on henkilön kannalta eduksi, kun mukaan tulee yhteiskunnan tuet toisin kuin terveen kirjoissa oleville heikoille. Näitä terveen kirjoilla olevia heikkoja on helppo höynäyttää vahvempien toimesta ja teininä paineet kasvavat. Sosiaaliset kuviotkin ovat heille liikaa pyydettyjä.

Pelkkiä huonoja oppijoita ei pidä tuomita heikkolahjaisiksi. Omat kokemukset huonoista oppijoista: jotka ovat niitä vitosen ja kutosen oppilaita, mutta muuten hoksaavia, mukavia, hyviä ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä loistavia käytännön asioissa kuten teknisissä asioissa tai pela

Ammatillisena opettajana kohtaan opiskelijoita, joilla on todettu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Vaikeudet seuraavat toisen asteen opinnoissakin. Vaikeudet ilmenevät näillä nuorilla mittaamisessa, kokojen hahmottamisessa, oman työn suunnittelussa, organisoinnissa jne. Kokiksi kouluttautuminen ei osalla onnistu. Ihmetellyt, että miten tuollaisilla vaikeuksilla varustettujen nuorten on oletettu pärjäävän ammattikoulussa jos jo peruskoulukin on tuottanut haasteita. 

Ihan mukavia ja huolettomia nuoria ovat, ellei lisänä ole käytöshäiriötä. Osasta jo huomaa, etteivät tule pärjäämään työelämässä. Joidenkin kohdalla arviointikriteerejä pitää helpottaa, kun ei yletytä yleisen opetussuunnitelman mukaiseen hyväksyttyyn, alimpaan arvosanaan.

Kertookohan se yhteiskunnan normista, että kaikille pitää tavoitella  toisen asteen tutkintoa, kun tämän kaltaisia nuoria ohjataan juurikin kokin yms. koulutuksiin, joissa pitää osata suunnitella omaa työtä. Nykyään ei ole hirveämmin niitä avustavia työtehtäviäkään, joissa ei vaadittu kummempaa koulutusta.

Enemmän minua huolestuttaa näiden tilanne, jotka eivät täytä kehitysvamma-diagnoosin kriteerejä, mutta silti on vaikeuksia useilla eri elämän osa-alueilla ja koulusta ei selvitä tukiopetuksen avullakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin osui ja upposi minuunkin, vaikka en voi mitenkään olla älyllisesti kehitysvammainen, sillä olen saanut huipputulokset äo-testeissä. Sen sijaan sosiaaliset taitoni ovat kehnot ja tietosanakirjamaiset (olen muodollinen, kömpelö, en osaa tulkita rivien välisiä vihjauksia lainkaan).

Ulkonäköni on myös aavistuksen erikoinen (olen hyvännäköisten vanhempien ruma lapsi). Olen aina miettinyt, mikä minussa on vikana ja olen epäillyt FASD:tä omalla kohdallani, sillä se voi kuulemma näkyä lievimmillään esim. vain sosiaalisissa taidoissa.

Autismin kirjoon pätee tuo mikä sinulla on. 

Gaussin käyrä menee niin, että kaikkein vähä-älyisempiä on vähemmän. Todennäköisesti enemmän on ihmisiä, ,joiden äo on 70-79, jos alemmas mennään, kuin 60-69 äo:lla varustettuja ihmisiä. Toki niitä nerojakin on vähemmän ja iso osa ihmisistä on ihan sitä keskinkertaista massaa. Ongelmallisinta onkin se että jos äo keikahtaa 70:een, ei ihmistä luokitella kehitysvammaiseksi vaikka on silti pihalla. Yhteiskunta tukee vasta sitten, jos äo on 69.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sellainen ihminen "kehitysvammainen", joka on suht helposti suorittanut lukion?? :D

 

Ei näkyväkään kehitysvamma ole välttämättä älyllinen vamma.

Puhumattakaan niistä mitkä eivät näy ulospäin.

Mm. Cp-vamma on eri asia kuin kehitysvamma. Cp-vammainen voi olla hyvinkin älykäs, mutta vamma voi liittyä myös kehitysvammaan. 

Osa koulujen "häiriköistä" on lievästi kehitysvammaisia/heikkolahjaisia, diagnosoimattomia kylläkin. Opettajat vain laittaneet kaiken laiskuuden ja ilkeyden piikkiin, mutta yläasteen/toisen asteen opintojen jälkeen paljastuukin vasta todellinen syy asioihin. Lähipiirissäni on nuori, jolla todettiin koulun alussa oppimishäiriötä mutta hänen vanhempi epäilee, että kyse on muustakin, mahdollisesti lievästä kehitysvammasta. Opettajien mielestä lapsi oli vain ilkeä ja laiska oppilas. Oli nuorena hankala, mm. karkaili kotoa ja käytti päihteitä. Vanhempi toivoi omasta pyynnöstä huostaanottoa väsyessään lapsen käytökseen ja siihen, että kaikki konstit on jo käytetty. Koulumenestys ollut huonoa mukautettuun opetukseen siirtymisestä huolimatta. Useita kouluja keskeyttänyt, koska "ei jaksa" tai "ei kiinnosta". Todennäköisesti nuori ei hahmota syy-seuraussuhteita. Samaa sanonut nuoren vanhempi, että hän on "pihalla" asioista. On verrattavissa sisaruksiinsa (15- ja 19-vuotiaat): ei menesty työharjoitteluissa, kouluissa ja myös itsestään huolehtimisessa puutteita. Menisi vaikkapa pakkasella ulos kesävaatteissa, sulkeutuu ja on puhumaton. Itsesuojeluvaistoa ei ole, vaan lähtee ties minkälaisen hyväksikäyttäjän matkaan. On käynyt nuorisopsykiatrilla, mutta käynnit loppui lyhyeen, koska psykiatrin mukaan nuori ei puhunut sanaakaan. Ei todennäköisesti ymmärtänyt että mistä puhua ja mitä. Psykiatri poissulkenut masennuksen. Läheiseni on todella väsynyt tähän menoon ja tekee kaikkensa, että saisi nuoren tarkempiin tutkimuksiin, jossa voisi enemmän avautua asioita. Aivan varmasti jotain on jäänyt huomaamatta lapsuudessa. Lastensuojelu ja mielenterveyspalvelut on nähty, ja ne eivät tuottaneet tulosta. Miten paljon lastensuojelussa ja mielenterveysapalveluissa on tämän kaltaisia lapsia, joiden kohdalla ei olla katsottu pintaa syvemmälle, vaan on pidetty vain laiskana, hankalana tai/ja masentuneena.

Eräs lievästi kehitysvammainen nuori aikuinen on kertonut somessa, että myös kehitysvammankin voi maskata jos on oikeasti hyvätasoinen.  Kielellisellä lahjakkuudella hän saattoi antaa hyvinkin älykkään ihmisen vaikutelman, jopa minua paremmin kirjoittaa englantia kun taas itse en viitsi tai jaksa opetella. Kyseinen nainen osaa jopa iirin kieltä. Kertoi autismistaan ja lapsena olikin sellainen stereotyyppinen älykköautisti lukiessaan tietokirjoja ja opetteli latinankielisiä sanoja, mutta ymmärrysvaikeuksia oli muissa jutuissa. Tämä jos mikä voi viivästyttää tutkimuksia ja diagnoosia. Ne pärinä-Veetit vievät enemmän opettajien huomion ja hiljaisimmat ja "helpommat" jäävät syrjään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varsinkin raskauden aikana äidin alkoholinkäytön takia vammautuneet jää usein tunnistamata. Vauriot voivat olla niin moninaisia.

Olen ikuisesti katkera äidilleni joka poltti tupakkaa koko raskauteni ajan 80-luvulla ja joi saunakaljat...Minun testattu äo 77 ja aina ollu vaikeeta koulussa ja ihmsiten kanssa, nyt eläkkeellä kun ei mihinkään töihin pysty.

KIITOS ÄITI! PILASIT MUN ELÄMÄN!

:(

Vierailija kirjoitti:

Miten näitä ei muka huomata nykypäivänä?

On paljon vanhempia, jotka kieltäytyy diagnooseista. Sitten ollaan ymmällään, kun se oma lapsi ei pärjääkään aikuisena välttämättä kovin itsenäisesti. Kun olisi diagnoosi, saisi tarvittavan tuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota en usko, että kehitysvammaisuus jäisi kokonaan bongaamatta lapsuuden aikana. Nimittäin kehitysvammaisuus määritelmällisesti tarkoittaa tietyn tason alle jäävää älykkyysosamäärää. Eli kyllä se huomataan koulussa viimeistään oppimiskyvyn myötä.

 

Ei huomata aina. Tai huomataan, että jotain on vialla, mutta ei tutkia. Myös vanhempi voi kieltää tutkimasta.

 

Jos äo on alle 70, niin koulunkäyminen on käytännössä mahdotonta ilman mukautettua opetussuunnitelmaa. Silloin ohjataan kouluterveydenhoitajalle ja lääkärille tutkimuksiin. Heikkolahjaiset sen sijaan saattaisivat jäädäkin huomaamatta, sillä heillä on yli 70 äo.

Tämä onkin hurjaa, että jopa kehitysvammaisuus voi jäädä huomaamatta ja diagnoosi varmistua vasta aikuisena. Peruskoulua voidaan helpottaa niin, että kaikki pääsevät läpi. Onhan se vielä ammattikoulussakin mahdollista riippuen mitä alaa opiskelee. Ainakin sähköpuolella tai lähihoitaja-alalla soisi jo hälytyskellot, jos opiskelijalla ei ole perustaitojakaan hallussa. Lukihäiriöt voidaan korkeintaan huomioida mm. suullisella kokeella, mutta oppisisältöä ei voida helpottaa. Uskon, että TE-keskuksen kirjoilla notkuu lievästi kehitysvammaisia ja laaja-alaisia oppimisvaikeuksia potevia ihmisiä normaaliälyisten kirjoissa. Joku voi ymmärtää ottaa kopin, kun herää huoli miksi toinen ei työllisty tai hae opiskelemaan ja näin diagnoosi kehitysvammasta voi selvitä. Tuo on todella pirullinen säästökeino pitää ihmisiä työvoimatoimistojen listalla, vaikka tk-eläke olisi armollisempi. Enää ei ole niitä helppoja avustavia työtehtäviä, joita vielä 80-luvulla oli ja niitä teki myös laaja-alaisia oppimisvaikeuksia potevat ihmiset. Kiitos vain automatisaation. Pahimmassa tapauksessa ilman diagnoosia olevia kehitysvammaisia istui vankiloissa. Osa näistäkin on voinut nuorempana joutua "kavereiden" kehoituksena likaisen työn tekijäksi kuten varastamaan kaupasta tupakkaa "kavereille".

Sen kyllä näkeekin persuista.

Ainakin Suomen nuoremmista eläkeläisistä löytyy lievästi kehitysvammaisia tai vähintään heikkolahjaisia, jos tutkittaisiin kunnolla. Sitä se serkkujen naiminen teettää.

Varmasti seurausta rokotuksista...

Epäilen niilo22:n olevan tällainen. Ei päässyt edes varastoalaa opiskelemaan, vaikkei kyse ole mistään ydinfysiikasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota en usko, että kehitysvammaisuus jäisi kokonaan bongaamatta lapsuuden aikana. Nimittäin kehitysvammaisuus määritelmällisesti tarkoittaa tietyn tason alle jäävää älykkyysosamäärää. Eli kyllä se huomataan koulussa viimeistään oppimiskyvyn myötä.

 

Ei huomata aina. Tai huomataan, että jotain on vialla, mutta ei tutkia. Myös vanhempi voi kieltää tutkimasta.

 

Jos äo on alle 70, niin koulunkäyminen on käytännössä mahdotonta ilman mukautettua opetussuunnitelmaa. Silloin ohjataan kouluterveydenhoitajalle ja lääkärille tutkimuksiin. Heikkolahjaiset sen sijaan saattaisivat jäädäkin huomaamatta, sillä heillä on yli 70 äo.

 

Miksi sä jaksat änkyttää tä

https://www.iltalehti.fi/mieli/a/3cddf7f6-bfaa-4c75-b3c2-e76a47290171

Ei kyse ole yksittäisestä tapauksesta. Seuraan uteliaisuutta kehitysvammaista naista (joo, tiedän että on biologinen mies mutta juridisesti nainen), joka kertoo autismista ja kehitysvammaisuudesta. Kertoi, että diagnoosin tuli vasta parikymppisenä. Kevaa ei osattu ajatellen, että olihan diagnoosina jo muuta vaikeutta. Näitä tapauksia on taatusti enemmänkin, jossa oppilaan opetussisältöä vain helpotetaan, jotta pääsee läpi ja todelliset haasteet tulevat esiin ammattikoulun jälkeen, kun pitäisi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja hakea työpaikkoja. 

Näkee kyllä Alexander Stubbista kehitysvammaisuuden. Koululaisillekin häviää yleistietoudessa, ei tiedä Kenian pääkaupunkia, ei osannut peruskoulun matematiikkaa ja luuli näytelmän Työmiehen vaimon olleen Väinö Linnan kirjoittama. Tästä sitten pitäisi saada Suomen presidentti.

Vierailija kirjoitti:

Koneinsinöörit ja aivokirurgit ovat tällaisia.

Kyllä, iso osa ei osaa edes peruskoulumatematiikkaa ja ymmärrä bussiaikataulujakaan. Jos tutkittaisiin, niin saisivat lievä kehitysvamma-diagnoosin. 

Minut varmaan diagnosoitaisiin kehitysvammaiseksi älykkyystestien perusteella. En ymmärrä niistä kuvioista yhtään mitään.

Eli iso osa naisista on kehitysvammaisia. Myös heidän äänestyskäyttäytyminen kielii siitä.

Peruskoulu on niin helppo, että sen pääsee läpi jopa apinakin. Lahjakkaat turhautuvat ja laiskistuvat, heikoille taas peruskoulu tarjoaa liikaakin haastetta.  Peruskoulu palvelee eniten keskinkertaisinta massaa.