Miten tukea lapsen puhumaan oppimista?

Ei sitä mitenkään erikseen tarvitse tukea. Kyllä se aikanaan alkaa puhumaan, kun siltä tuntuu.

Puhu lapselle paljon. Lue satuja. Loppu tulee itsestään.

Loruamalla, laulamalla ja myöhemmin lukemalla. Sanoita toimintosi, niin vauva kuulee puheesi ja siitä pikkuhiljaa alkaa jokellella. Upea alku sinulla, kun jo mietit miten autat lapsesi sanojen maailmaan. Iloa elämäänne.

Puhut lapsellesi paljon niin kyllä oppii jo pienenä ymmärtämään puhetta. Itselläni ei ole lapsia mutta olen jo vuosia sanoittanut kissalleni omia tekemisiäni ja tunnelmiani niin nykyään tuo on aina korvat höröllään, silmät suurina ja oikeasti reagoi puheeseen. Jos kissa oppii tuolla metodilla niin kyllä ihmislapsikin.

Puhu lapselle paljon ja riittävän selkeästi (ei mumisemalla). Lue paljon satuja, katsokaa yhdessä kuvakirjoja, kerro mitä kuvissa on. Muista että puhe on vuorovaikutusta, joten kutsu vauva vuorovaikutukseen niin, että pidät omassa puheessasi taukoja, joiden aikana vauva saa "vastata" katseella, äännähdyksellä. Tällöin hän oppii keskustelun vuorottelun ja rytmin. Laula vauvalle. 

Lukemalla erilaisia satuja ja loruja, laulamalla. Vauvalle osoittamalla esineitä ja kertomalla niiden nimiä. Mutta se lukeminen on tärkeää. Jos lapsen puhuminen ei lähde kehittymään niin varhaisessa vaiheessa vain puheterapeutille. Onnistuu oikein hyvin myös etänä. Puheviittomia voi itsekseenkin opetella. Sekin tukee puheenkehitystä vaikka toisin voisi luulla.

Onnea lapselle ja koko perheelle!

Laula lapselle, tanssi lapsi sylissä mjusiikin tahtiin, puhu lapselle, kuuntele lapsen jokeltelua ja muuta ääntelyä. Pidä sylissä ja vieressä, keksi omia loruja, kun hoidat häntä. Myös leperrellä ja lässyttä saa, kuhan lapselle puhutaan  normaalillakin äänellä. Katselukirjoja ja kirjoja vähän isompana sitten.

Mä vierastaaan oikeita puhetyyylejä koska siiitä tulee helposti pelkistetttyä ja sitä kauttta kasvaaa helposti johonnkin populäääriseeen muottiin ja muoti ilmiöihin. Arvostan yksilöllisyyyttä enemmmän ja aitoa inhimillisyyttä ja sellasta brotherhuud/sisterhoood meiniinkiä jossa ihmiste hyväksytääään sellaisena kuin ovat.

Antakaa jäätelö. Paljon paljon jäätelöä.

Lue lapselle paljon ihan alusta asti ja juttele normaalisti mahdollisimman paljon. Laula ja leiki. Lapsi oppii sanoja silloinkin koko ajan kun ei pysty vielä tuottamaan puhetta. Meillä poika sanoi puhumaan opittuaan sellaisia kesään liittyviä sanoja, mitä oli vain kuullut vuotta aiemmin vuoden ikäisenä, jolloin ei osannut vielä puhua.

Vierailija kirjoitti:

Lue lapselle paljon ihan alusta asti ja juttele normaalisti mahdollisimman paljon. Laula ja leiki. Lapsi oppii sanoja silloinkin koko ajan kun ei pysty vielä tuottamaan puhetta. Meillä poika sanoi puhumaan opittuaan sellaisia kesään liittyviä sanoja, mitä oli vain kuullut vuotta aiemmin vuoden ikäisenä, jolloin ei osannut vielä puhua.

Se ettttä ihminen puhuu omalla suuullan omia ajatuksiaan ja tunteitaaan eikä sanoja jotka joku muu on suuhun laitttanut niin että pelkäisi häpeäää.

Vierailija kirjoitti:

Lue lapselle paljon ihan alusta asti ja juttele normaalisti mahdollisimman paljon. Laula ja leiki. Lapsi oppii sanoja silloinkin koko ajan kun ei pysty vielä tuottamaan puhetta. Meillä poika sanoi puhumaan opittuaan sellaisia kesään liittyviä sanoja, mitä oli vain kuullut vuotta aiemmin vuoden ikäisenä, jolloin ei osannut vielä puhua.

Uskon tähän. Siskoni eka sana oli poro, kun näki 11 kuisena poron. 

Vaikka siis oli eka kerta, kun näki ko. eläimen. Mutta oli luultavasti esim. diakuvista nähnyt ja siitä puhuttu. 

Ja siis kyllä heti alusta asti kannattaa lapselle puhua paljon ja sanoittaa tilanteita.  

Ja juuri sen on tärkeää, että lapsi saa katsekontakteja, kun hänelle puhutaan. 

Vierailija kirjoitti:

Lue lapselle paljon ihan alusta asti ja juttele normaalisti mahdollisimman paljon. Laula ja leiki. Lapsi oppii sanoja silloinkin koko ajan kun ei pysty vielä tuottamaan puhetta. Meillä poika sanoi puhumaan opittuaan sellaisia kesään liittyviä sanoja, mitä oli vain kuullut vuotta aiemmin vuoden ikäisenä, jolloin ei osannut vielä puhua.

Tämä on jännä. Itse luin lapselleni erästä kuvakirjaa monta monta kertaa ennen kuin oppi puhumaan. Sitten kirja meni rikki ja päätyi roskiin. Mutta reilu vuosi myöhemmin vastaan tuli eräs harvinaisempi eläin, josta ei olla puhuttu eikä sellaista nähty ja näytin sen lapselle ja kysyin mikä tuo on. Ja osasi sanoa. Ihmeellinen on lapsen muisti.

Olen äikänopettaja yläkoulussa ja kyllä sen huomaa, kenen kanssa on aikuinen keskustellut. Monet eivät oikeasti osaa sanoa juuri mitään sen enempää suullisesti kuin kirjallisestikaan. Esimerkiksi oman näkemyksen perusteleminen on vaikeaa.

Ihan pienenkin kanssa kannattaa panostaa aitoon vuorovaikutukseen ja mielipiteiden vaihtoon. Voi kysyä vaikka, mikä pihan kukkasista on hänestä kaunein ja millä perusteella. Siitä se lähtee. Ihan muutamistakin sanoista voi lähteä rakentamaan keskustelua jo vuoden vanhan kanssa.

Monestihan se aikuisen näkökulma on se, että hän paasaa ja opettaa ja lukee. Joo, ihan hyvä, mutta joskus pitää pysähtyä kuuntelemaan ja houkuttelemaan lasta mukaan. Perehdy myös saduttamiseen!

Vierailija kirjoitti:

Olen äikänopettaja yläkoulussa ja kyllä sen huomaa, kenen kanssa on aikuinen keskustellut. Monet eivät oikeasti osaa sanoa juuri mitään sen enempää suullisesti kuin kirjallisestikaan. Esimerkiksi oman näkemyksen perusteleminen on vaikeaa.

Ihan pienenkin kanssa kannattaa panostaa aitoon vuorovaikutukseen ja mielipiteiden vaihtoon. Voi kysyä vaikka, mikä pihan kukkasista on hänestä kaunein ja millä perusteella. Siitä se lähtee. Ihan muutamistakin sanoista voi lähteä rakentamaan keskustelua jo vuoden vanhan kanssa.

Monestihan se aikuisen näkökulma on se, että hän paasaa ja opettaa ja lukee. Joo, ihan hyvä, mutta joskus pitää pysähtyä kuuntelemaan ja houkuttelemaan lasta mukaan. Perehdy myös saduttamiseen!

Hyviä vinkkejä. Minun kaksivuotias rakastaa sitä, että häneltä kyselee mielipiteitä. Vaikka miten "turhista" asioista. Pyytää aina vain kysymään lisää mielipiteitä ja perusteluja.

Varmaan tyhmä kysymys mutta miten jaottelette puhekielen ja kirjakielen puhumisen? Puhutteko molempia?

Juttelet vauvan kanssa. Luet sille iltasadun. Tää on jo ihan hyvä.

Mun tuttu on 30-vuotias eikä vielä puhu. Sen vanhemmat eivät kuuntele lastaan. Jaarittelevat vain omiaan, mutts jos lapsensa sanoo jotain väliin, niin eivät kiinnitä siihen huomiota, ovat kuin ei olisi sanonutkaan. Ei niille ole mitään järkeä mitään sanoa, joten tuttuni ei puhu. Ei sitten osaa puhua muillekaan, kun ei ole koslaan oppinut.

Tämän osaat lapsesi kanssa aivan varmasti välttää. Normaalia jutustelua vaan, niin hyvä tulee.