Tyttäret 10v ja 12v riitelevät ja ilkeilevät toisilleen yhtenään :'(

Miksi?

Miksi he riitelevät koko ajan.  Onhan siihen joku syy olemassa?

Peace and love❤

Vierailija kirjoitti:

Miksi?

Miksi he riitelevät koko ajan.  Onhan siihen joku syy olemassa?

Onkos sinulla ollut lähekkäin syntyneitä sisaruksia? Kyllä ne riitelevät aina, siis ei ajallisesti aina, vaan että sellaisia sisaruksia ei ole, joille ei riitaa tule. Nuo ovat kausittaisia juttuja. Jotkut riitelevät leikki-iässä ja tasaantuvat ja toiset aloittavat riitelyn myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaaleja esiteinejä. Voi hyvinkin jopa pahentua kun varsinainen teini-ikä iskee. Teinit on omasta mielestään aina oikeassa ja väärinymmärrettyjä marttyyreja ja kaikki on aina toisten vika. Kuuluu ikään.

Näin on. Meidän perheeseen muutti kaksi kummallista alieenia teini-iässä. En enää tunnistanut omia lapsiani, koska kaikki oli niin vaikeaa. Kesä 2014 on jäänyt hyvin mieleeni. Ostin Linnanmäelle rannekkeet ennakkoon koko perheelle. Edellisenä vuonna päivä oli ollut suuri menestys. Yhtäkkiä perheemme iloisesta prinsessasta oli kuoriutunut mustiin pukeutuva, iloton ja angstinen nuori, joka raivostui minulle rannekkeiden ostamisesta. Tytön mielestä pidin häntä vauvana, vaikka hän oli jo 16. Poikani oli silloin vasta juuri täyttänyt 14, mutta hänkin kieltäytyi sekä Linnanmäen matkasta että huvilalomasta/kylpylälomasta. Hän oli sitä mieltä, että jos hän ei saa mopoa, hän tappaa itsensä. Ei saanut mopoa ja elää edelleen. Seuraavana kesänä ei edes mieheni kanssa yritetty keksiä mitään perheen yhteistä tekemistä, mutta sekin oli teinien mielestä väärin ja kohtuutonta. Jotkut festarirannekkeet heille muistaakseni kustannettiin Lintsin reissun tilalle.

Nyt alkoi nolottaa oma käytös jälkikäteen. Tuli juuri mieleen meidän metkut. Isosiskon kanssa haluttiin Ilosaarirockiin ja kaikkemme yritettiin, ettei tarvii lähtee just siihen aikaan mummolaan tai matkoille. Muistanpa sanoneeni kotona porukoille, että minä karkaan kotoa, jos ette päästä rokeille. Aika noloa edes muistella nyt aikuisena. Minun siskoni ei halunnut näyttäytyä julkisesti missään minun kanssa teini-iässä, mutta Ilosaarirock oli joka vuosi semmoinen yhdistävä tavoite.

Up

Vierailija kirjoitti:

Koen että on puututtava, koska heillä ei ole kykyä vielä itse työstää. Tulee vaan enemmän väärinymmärryksiä ja kaunoja, mököttävät toisilleen eikä mikään onnistu yhtään kun toinen ei ymmärrä toisen näkökantaa. Aikuisen pitää avata ja rakentaa yhteyttä.

Ikävää kun paiskivat ovia ja huutavat että naapuriin kuuluu. Hermoja raastavaa vieläpä yrittää työskennellä kotona kun yhdet taistelee! Paha olo tulee itsellekin.

Ap

Miksi annat heidän paiskoa ovia? Ei ole normaalia.

Itsekin tappelin tuolla tavalla siskoni kanssa ja samaa oli myös suurimmalla osalla kavereista. Pidän tuota kyllä ihan normaalina ilmiönä, vaikka onhan se rasittavaa vanhemmille, muistan kun äitini aina huokaili, että onko teidän pakko aina tapella joka asiasta. Kyllä se siitä sitten iän myötä rauhoittui.

Miksi ihmiset eivät enää rankaise lapsiaan? Järjetöntä vaan puhua ja puhua lasten kanssa jos lapset eivät ota puheesta onkeensa.

Sinuna pistäisin ne joka tappelusta/ilkeilystä puoleksi tunniksi nurkkaan seisomaan (kumpikin omaan nurkkaansa, kasvot nurkkaan päin ja jalat suorina paikallaan), niin eiköhän lisäänny tottelunhalu kummasti.

Eikös murrosikäinen juuri ala hakea erillisyyttä lapsuudenperheestään. Eli vanhempi lapsista on irrottautumassa vanhemmista ja lapsuudenperheestä henkisesti. Pienempi sisarus ei ole vielä samassa kehitysvaiheessa. Eli teillä on käytännössä pikkulapsi ja nuori. Eikä kumpikaan tietoisesti ole halunnut tuntea erillisyyttä, mutta kasvu vain menee niin. Jotkut löytävät yhteyden hetkiä tai yhteyden myöhemmin uudelleen, jotkut irtautuvat aika etäällekin lapsuudenkodista.