Kumpi teistä on helpompi hyväksyä: yksittäinen universumi, vai multiversumi jossa on äärettömän monta universumia (ml. äärettömän monta iden...

Multiversumi ei kysele että onko vai eikö, se on, aina ja ikuisesti. Ja joka sekunti syntyy ääretön määrä uusia universumeita. Joten minun käsitykselläni ei ole mitään merkitystä.

Olen tottunut ajatukseen klooneista. 

Multiversumi on pakollinen

Kumpikin yhtä yhdentekevä ajatusleikki. Jokainen voi keksiä jotain metafysiikkaa hipovia teorioita maailmankaikkeudesta. Big deal.

Kysymys kuuluu: millä lailla kumpikaan käytännössä koskettaisi sen enempää kenenkään meistä elämää? Onko vain yksi kurja elämä vai toistuuko sama tyhjänpäiväinen nyhjääminen iankaikisuuteen saakka ajan loppuun asti.

Uskon tuohon multiversumiteoriaan vaikka toki sekin menee minun käsityskykyni ylitse. Osaako joku selittää sen, että miksi minä juuri tällä hetkellä koen eläväni juuri tässä universumissani enkä vaikka siinä universumissa, jossa olen maailmankuulu poptähti, kylven rahassa ja komeat miehet kaatuilevat jalkoihini? Ja miten voin vaihtaa timelineani tuohon todellisuuteen?

Noilla tiedemiesten selityksillä ei ole päätä eikä häntää, ihan hatusta keksittyjä teorioita jotka riippuu ihan päivästä tai siitä mitä ainetta vedetty.

Paras vaan hyväksyä totuus että maailma on Jumalan ja Herramme Jeesus Kristuksen luoma, ihan sellaisena kuin sen koemme.

Vierailija kirjoitti:

Uskon tuohon multiversumiteoriaan vaikka toki sekin menee minun käsityskykyni ylitse. Osaako joku selittää sen, että miksi minä juuri tällä hetkellä koen eläväni juuri tässä universumissani enkä vaikka siinä universumissa, jossa olen maailmankuulu poptähti, kylven rahassa ja komeat miehet kaatuilevat jalkoihini? Ja miten voin vaihtaa timelineani tuohon todellisuuteen?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Solipsismi

Sulla on vain surkea mielikuvitus. Solipsismissa olet vain sinä olemassa ja kaiken mitä koet olet itse kuvitellut. Ketään muuta ei ole olemassa.

Haluan uskoa multiversumiin. Se tuntuu jotenkin lohdulliselta.

Vierailija kirjoitti:

Noilla tiedemiesten selityksillä ei ole päätä eikä häntää, ihan hatusta keksittyjä teorioita jotka riippuu ihan päivästä tai siitä mitä ainetta vedetty.

Paras vaan hyväksyä totuus että maailma on Jumalan ja Herramme Jeesus Kristuksen luoma, ihan sellaisena kuin sen koemme.

Juu. Verrataan tieteellistä teoriaan ajatukseen, että jumalallinen puuseppä veti kaiken hatusta kuudessa päivässä muutama tuhat vuotta sitten. K.

Vierailija kirjoitti:

Uskon tuohon multiversumiteoriaan vaikka toki sekin menee minun käsityskykyni ylitse. Osaako joku selittää sen, että miksi minä juuri tällä hetkellä koen eläväni juuri tässä universumissani enkä vaikka siinä universumissa, jossa olen maailmankuulu poptähti, kylven rahassa ja komeat miehet kaatuilevat jalkoihini? Ja miten voin vaihtaa timelineani tuohon todellisuuteen?

Et voi. Koska sinä et ole nuo kaikki versiot itsestäsi. Sinä olet sinä.

Voisko multiuniversumissa oikeasti olla kopioita. Jos kuvitellaan että elämä niissäkin alkoi 4 miljardia vuotta sitten. Sitten ne silloin eläneet teki pakostakin eri valintoja kuin täällä eläneet ja kaikki meni toisin. Ja vaikka niitä multiuniversumeita ois lukematon määrä, niin on maapallolla on ollut niin tuhoton määrä ihmisiä, jotka on jokainen tehneet triljoonia valintoja eri tavalla kuin toisissa universumeissa. Olisi epätodennäköistä että olisin syntynyt edes niissä missään muissa universumeissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon tuohon multiversumiteoriaan vaikka toki sekin menee minun käsityskykyni ylitse. Osaako joku selittää sen, että miksi minä juuri tällä hetkellä koen eläväni juuri tässä universumissani enkä vaikka siinä universumissa, jossa olen maailmankuulu poptähti, kylven rahassa ja komeat miehet kaatuilevat jalkoihini? Ja miten voin vaihtaa timelineani tuohon todellisuuteen?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Solipsismi

Sulla on vain surkea mielikuvitus. Solipsismissa olet vain sinä olemassa ja kaiken mitä koet olet itse kuvitellut. Ketään muuta ei ole olemassa.

No olen kyllä tätäkin vaihtoehtoa pohtinut. Uskon,  että universumi kokee itse itseään ihmismuodossa (ja eläiminä ja kasveina...) ja että kaikki on loppujen lopuksi yhtä vaikka tällä hetkellä koemmekin asiat erillään tämänhetkisen inkarnaatiomme elämänä. Tuotahan se Jeesus ja kaiketi muutkin uskonnot opettivat, että älä tee pahaa muille, koska tällöin teet saman itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Voisko multiuniversumissa oikeasti olla kopioita. Jos kuvitellaan että elämä niissäkin alkoi 4 miljardia vuotta sitten. Sitten ne silloin eläneet teki pakostakin eri valintoja kuin täällä eläneet ja kaikki meni toisin. Ja vaikka niitä multiuniversumeita ois lukematon määrä, niin on maapallolla on ollut niin tuhoton määrä ihmisiä, jotka on jokainen tehneet triljoonia valintoja eri tavalla kuin toisissa universumeissa. Olisi epätodennäköistä että olisin syntynyt edes niissä missään muissa universumeissa.

Jos multiversumeita on ääretön määrä, kaikki mahdollinen tapahtuu. Äärettömän monta kertaa.

ap, onko sulla jokin hätä?

Vierailija kirjoitti:

Voisko multiuniversumissa oikeasti olla kopioita. Jos kuvitellaan että elämä niissäkin alkoi 4 miljardia vuotta sitten. Sitten ne silloin eläneet teki pakostakin eri valintoja kuin täällä eläneet ja kaikki meni toisin. Ja vaikka niitä multiuniversumeita ois lukematon määrä, niin on maapallolla on ollut niin tuhoton määrä ihmisiä, jotka on jokainen tehneet triljoonia valintoja eri tavalla kuin toisissa universumeissa. Olisi epätodennäköistä että olisin syntynyt edes niissä missään muissa universumeissa.

Maailmankaikkeus on valtava kvanttikenttä, jossa KAIKKI vaihtoehdot ovat olemassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisko multiuniversumissa oikeasti olla kopioita. Jos kuvitellaan että elämä niissäkin alkoi 4 miljardia vuotta sitten. Sitten ne silloin eläneet teki pakostakin eri valintoja kuin täällä eläneet ja kaikki meni toisin. Ja vaikka niitä multiuniversumeita ois lukematon määrä, niin on maapallolla on ollut niin tuhoton määrä ihmisiä, jotka on jokainen tehneet triljoonia valintoja eri tavalla kuin toisissa universumeissa. Olisi epätodennäköistä että olisin syntynyt edes niissä missään muissa universumeissa.

Maailmankaikkeus on valtava kvanttikenttä, jossa KAIKKI vaihtoehdot ovat olemassa. 

Myös se vaihtoehto, ettei mitään ole olemassa

Pääsisinpä sinne johonkin sellaiseen universumiin, jossa mulla on käynyt hyvä onni eikä loputon pas ka onni. En tiedä kuka mut on kironnut tässä universumissa, kun mun elämä on täynnä täysin epätodennäköisiä epäonnen lottovoittoja. Miten yhden ihmisen elämässä voi tapahtua niitä ihan jatkuvasti, en voi käsittää. Pakko olla joku kirous.

Ajattelen että multiversumi on todellista. Kuitenkin suurempana tekijänä pidän aika-avaruutta. Vaikka koemme ajan etenemisen ikääntymisenä, se sitoutuu kaikki siihen että kokemamme on ikuisesti aika-avaruuden ulottuvissa, ikäänkuin tallennettuna järjestelmän tietoisuuteen.

Tavallaan uskon siihen että elämme keinotekoisessa todellisuudessa jonka luomisesta olemme ikuisesti vastuussa ja velvoitettuja tuon tallenteen ikuiseen olemassaoloon. Ehkä jopa toistamaan sitä.

Jollakin osin lohduta itseäni ajatellen teoriaa 'jos puu kaatuu metsässä eikä kukaan ole sitä todistamassa, lähteekö siitä ääni.' Eli että onko todellisuus lopulta sitä että luomme itse oman todellisuutemme jonkinkaltaisessa virtuaalitodellisuudessa.

Multiversumi on siitä hieno että sillä pystyy myös selittämään yliluonnolliset kohtaamiset.

Ne ovat vai eri aikoja jotka osuvat ohueen kohtaan ja me kuulemme tai näemme toisen ajan henkilöt.

Paikat joissa usein "kummittelee" on universumien kohtauspaikka.