Lapsi käyttäytyi todella huonosti äitienpäivänä - eikä ollut ensimmäinen kerta
Olen tehnyt hirveästi töitä lapseni eteen, olen hänen yh-äiti. Hän pärjääkin hyvin koulussa, koska olen panostanut siihen, että hän tekee läksynsä ja lukee kokeisiin. Pärjää muutenkin. Mutta välillä hänen itsekkyydellä ei ole rajoja. Hänelle tuntuu olevan vaikeaa se, jos muut ovat keskipisteenä. Äitienpäivänä kun juhlittiin minua ja äitiäni, 12-vuotias lapseni ei tätä kestänyt. Järjesti kohtauksen ja huusi. Varmasti päivä herätti hänessä erilaisia tunteita. Mutta sen sijaan, että olisi laittanut tunteet päiväksi syrjään, hänen oli pakko järjestää kohtaus. Sama tapahtui hänen pienemmän serkkunsa juhlissa - sielläkin hän järjesti hirveän kohtauksen eikä kestänyt, ettei itse saanut lahoja yms. Hän vie sekoilullaan huomion ja pilaa toisten juhlapäiviä. Jotain olosi tehtävä, mutta mitä? Ei ole kysymys siitä, ettei hän saa kivoja juttuja tai lahjoja merkkipäivinään; saa paljonkin. Mitä minun pitäisi tehdä?
Kommentit (28)
Ei 12.v osaa vielä samalla lailla säädellä tunteitaan kuin aikuiset. Mainitsit, että hän saa paljonkin lahjoja omina merkkipäivinään. Onko kenties vähän hemmoteltu? Ajaako muuten arkenakin omaa tahtoaan läpi/ saa kaiken mitä haluaa/ raivostuu jos ei halua?
Vierailija kirjoitti:
Et ole sanoittanut tunteita tarpeeksi hänen kasvaessaan
Nimenomaan olen, aivan hirveästi. Tuntuu että Meidän elämä on ollut yhtä tunnekasvatusta viimeiset kolme vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Ei 12.v osaa vielä samalla lailla säädellä tunteitaan kuin aikuiset. Mainitsit, että hän saa paljonkin lahjoja omina merkkipäivinään. Onko kenties vähän hemmoteltu? Ajaako muuten arkenakin omaa tahtoaan läpi/ saa kaiken mitä haluaa/ raivostuu jos ei halua?
Kyllä, on tällaista. Olen ollut hänelle lepsu, pakko myöntää. Eikä hänellä ole sisaruksia, joten ei ole tottunut jakamaan.
Lapsi on oppinut olemaan aina ja ainoa huomion keskipiste.
Opeta ettei näin ole , miten ? En tiedä joten tyhmä neuvo.
Älä reagoi kaikkeen lapsen taholta ainakaan välittömästi ?
Miten tulee toimeen koulussa kun ei ole maailmankaikkeuden napa ?
Mitä seurauksia hänen huonolla läytöksellään on? Jos ei mitään/pelkkää keskustelua asiasta, niin eihän mikään motivoi lasta muuttamaan käytöstään. Minä kieltäisin juhliin osallistumisen kunnes oppii käyttäytymään. Paras asettaa kunnon rajat nyt, teini-ikä edessä. Kyllä se klisee on totta, että rajat on rakkautta. Nykyään vanhemmat ei uskalla olla tiukkoja, haluavat olla kavereita. Se on pelkurin ja laiskurin tie. Lapsi tarvitsee vanhemman.
Vierailija kirjoitti:
Ei 12.v osaa vielä samalla lailla säädellä tunteitaan kuin aikuiset. Mainitsit, että hän saa paljonkin lahjoja omina merkkipäivinään. Onko kenties vähän hemmoteltu? Ajaako muuten arkenakin omaa tahtoaan läpi/ saa kaiken mitä haluaa/ raivostuu jos ei halua?
Kyllä meidän 12v ainakin osaa käyttäytyä vetämättä kilareita äitienpäivinä ja muiden syntymäpäivillä
Vierailija kirjoitti:
Mitä seurauksia hänen huonolla läytöksellään on? Jos ei mitään/pelkkää keskustelua asiasta, niin eihän mikään motivoi lasta muuttamaan käytöstään. Minä kieltäisin juhliin osallistumisen kunnes oppii käyttäytymään. Paras asettaa kunnon rajat nyt, teini-ikä edessä. Kyllä se klisee on totta, että rajat on rakkautta. Nykyään vanhemmat ei uskalla olla tiukkoja, haluavat olla kavereita. Se on pelkurin ja laiskurin tie. Lapsi tarvitsee vanhemman.
Kaikki koneet lähti pois ja sai ne takaisin vasta seuraavana päivänä. Ehkä pitäisi ottaa koneet pidemmäksi aikaa.
Sanot, että tänä vuonna ei vietetä hänen synttäreitään (vaikka vietättekin) eikä jouluna tule lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei 12.v osaa vielä samalla lailla säädellä tunteitaan kuin aikuiset. Mainitsit, että hän saa paljonkin lahjoja omina merkkipäivinään. Onko kenties vähän hemmoteltu? Ajaako muuten arkenakin omaa tahtoaan läpi/ saa kaiken mitä haluaa/ raivostuu jos ei halua?
Kyllä meidän 12v ainakin osaa käyttäytyä vetämättä kilareita äitienpäivinä ja muiden syntymäpäivillä
Lol. Tunteiden säätelystä oli puhe. Mun tyttärellä on punainen kesämekko. Sekään ei liity tähän asiaan, eikä auta ap:ta hänen ongelmassaan nyt.
Meillä lapselle opetetaan, että mitä enemmän kiukuttelee ja vaatii, sitä vähemmän saa. Jos lapsi alkaa vinkua ja mankua ja kiukutella, minä sanon, että en yhtään jaksa katsella tuollaista käytöstä, ja lähden huoneesta enkä ole näkevinänikään lasta. Hetken päästä hän tulee ja sanoo kiltisti, ettei enää kiukuttele. Kovin lyhyt on hänellä muisti, joten tuota on kyllä pitänyt toistaa aika lailla.
Jos kiukuttelua pukkaa kylässä, katson lasta tiukasti ja sanon, että loppuu nyt. Tähän asti hän on kyllä totellut heti, sillä sen yhden kerran, kun ei totellut, lähdimme kivasta kyläpaikasta pois. Saa nähdä, miten käy, kun oikein kunnolla murrosikä iskee päälle.
Lapsi saa kyllä paljon kaikenlaista, herkkuja ja leluja ja käyntejä hauskoissa paikoissa, joten ei hänen elämänsä surkeaa ole. Välillä kyllä ottaa pattiin, että vaikka mukulalle annetaan vaikka ja mitä, niin eipä näytä riittävän vaan lisää pitäisi saada oikein kiukuttelun voimalla.
Miten hän käyttäytyy koulussa?
Kuulostaa äidille raskaalta tilanteelta. Voimia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapselle opetetaan, että mitä enemmän kiukuttelee ja vaatii, sitä vähemmän saa. Jos lapsi alkaa vinkua ja mankua ja kiukutella, minä sanon, että en yhtään jaksa katsella tuollaista käytöstä, ja lähden huoneesta enkä ole näkevinänikään lasta. Hetken päästä hän tulee ja sanoo kiltisti, ettei enää kiukuttele. Kovin lyhyt on hänellä muisti, joten tuota on kyllä pitänyt toistaa aika lailla.
Jos kiukuttelua pukkaa kylässä, katson lasta tiukasti ja sanon, että loppuu nyt. Tähän asti hän on kyllä totellut heti, sillä sen yhden kerran, kun ei totellut, lähdimme kivasta kyläpaikasta pois. Saa nähdä, miten käy, kun oikein kunnolla murrosikä iskee päälle.
Lapsi saa kyllä paljon kaikenlaista, herkkuja ja leluja ja käyntejä hauskoissa paikoissa, joten ei hänen elämänsä surkeaa ole. Välillä kyllä ottaa pattiin, että vaikka mukulalle annetaan vaikka ja mitä, niin eipä näytä riittävän vaan lisää pitäisi saada oikein kiukuttelun voimalla.
Ei ole oikea tapa ”olla näkemättä lasta”. Parempi olisi jämäkkyys ja se, että asiat kohdataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei 12.v osaa vielä samalla lailla säädellä tunteitaan kuin aikuiset. Mainitsit, että hän saa paljonkin lahjoja omina merkkipäivinään. Onko kenties vähän hemmoteltu? Ajaako muuten arkenakin omaa tahtoaan läpi/ saa kaiken mitä haluaa/ raivostuu jos ei halua?
Kyllä meidän 12v ainakin osaa käyttäytyä vetämättä kilareita äitienpäivinä ja muiden syntymäpäivillä
Lol. Tunteiden säätelystä oli puhe. Mun tyttärellä on punainen kesämekko. Sekään ei liity tähän asiaan, eikä auta ap:ta hänen ongelmassaan nyt.
Tuo, jolle kommentoit, vastasi kirjoittajalle, joka sanoi, että 12-vuotias ei vielä osaa säädellä tunteitaan. Kyllä suurin osa 12-vuotiaista tämän taidon osaa.
Se johtuu siitä, että olet yksinhuoltaja. Lapsi purkaa pahan olonsa sinuun, koska osaat ottaa sen vastaan. Hän käyttäytyisi paremmin, jos juhliin tulisi joku muukin lähipiirin henkilö "viettämään" sitä hänen kanssaan. Eli isä/ukki tai joku miespuolinen läheinen, että me juhlitaan nyt äitejä, lauletaanko niille, nyt voitais keittää niille kahvit, sitten me voitas käydä niille ostamassa kukat jne. yhteistä puuhastelua. Pienen serkun juhlissa häntä harmittaa, kun hän näkee, että serkulla on isä ja hänellä ei ja se vituttaa. Asiaan ei ole korjausta, tilanne olisi sama, vaikka miehesi olisi kuollut ja lapsi olisi orpo. Ihmislasta ei ole tehty viettämään koko ikäänsä pelkän äidin seurassa, koska ihminen on laumaeläin ja vieläpä pariuskollinen laumaeläin eli parisuhde on lapsen koti, ei yh-äiti. Älä ainakaan rankaise lasta yhtään enempää, sano, että ymmärrät häntä ja rakastat. En nyt siis missään nimessä syytä sinua mistään, olet varmaan miewlettömän hyvä äiti, mutta jos haluat tietää, mistä kiikastaa, niin tämä on totuus. Lapsi vain ei itse osaa sitä sanoa.
Mun lapsi käyttäytyy samoin myös. Aina jos on joku erityispäivä, varsinkin jonkun toisen, niin saa kiukkukohtauksen.
On mahdollista että huudon syy on joku muu /muut, kuin se ettei saa lahjoja tai olisi "itsekäs". Tuossa voi olla aikuisten väärintulkintaa. Muiden juhlat eivät sovi kaikille, menisikö kaverille siksi aikaa. Lapsi tarvitsee myös aikuisen tukea joskus, ei säätele tunteita kuten aikuiset. Omassa lapsuudessa vanhempi ja vanhemmat väärintulkitsivat kaikkea, esim. kiitollinen itku /säikähdys oli äidille epäkiitollisuus tai pettymys.
Muistan myös että lapsena oikean pelon ja ahdistuksen aikuinen tulkitsi tottelemattomuudeksi, ja aikuiset alkoivat käyttäytyä kammottavalla tavalla.
Onko lapsella muuten kavereita? Saako hän hepuleita kaverisynttäreillä vai ainoastaan silloin kun sinä olet mukana? Jos lapsi viettää aikaansa pääosin aikuisten seurassa ainoana lapsena, ei hän osaa käyttäytyä kuin vieras. Hän ei siis tiedä, miten juhlissa pitäisi olla ja se saa hänet käyttäytymään entistä huonommin.
Haluaako myös käyttää juhlakalun vaatteita tai muuten iskee paskamyrsky? Vaikka häissä morsiamen mekkoa?
Et ole sanoittanut tunteita tarpeeksi hänen kasvaessaan