Miksi niin monella nykyään burnout?

Pitäisi vähän osata säästellä omia voimavarojaan eikä paahtaa koko ajan sata lasissa... Ihminen ei ole kone. Tai ehkä joku yksilö pystyy paahtamaan koko ajan, mutta suurin osa ei pysty.

Porukka liian vaativissa hommissa omaan kapasiteettiin nähden. 

Ennenvanhaanhan vain harvat tekivät esim. johtajan töitä tai asiantuntijan töitä. Heillä oli niihin henkistä ja ruumiillista kapasiteettia.

Loput tekivät yksinkertaisempia töitä, joissa yksilön vastuuta ei niin paljoa ollut. 

Lol että täällä on t y p e r ä ä porukkaa. Ai että 90% ihan vapaaehtoisesti kiduttaa itsensä henkiseen kuolemaan? Joskus jopa fyysiseen? Joo ei. Kyllä se paine tulee ihan työnantajan puolelta.

Vaativat työt? Lol, kyllä nää henkihieveriin vedetyt on ihan normipopulaa. Lähäreitä, siivoojia, opettajia, sosiaaliohjaajia, rekkakuskeja, paperinpyörittäjiä sun muita.

Ne paineet tulee ULKOPUOLELTA. Yhteiskunta, työntantajat ajaa ihmiset loppuun, heittää hautaan ja ottaa seuraavan satsin tuhottavaksi. Siinä ei yksilön hengitysharjoitukset auta yhtään mitään.

Pitäisi palata vanhoihin perhearvoihin. Jos lapset nostettaisiin jälkeen ykkösasiaksi, niin se kantaisi läpi elämän ilman burnouttia. Vähän sama kun rakentaa talon, jos perustukset ovat heikot niin jossain vaiheessa taloa joutuu korjaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Porukka liian vaativissa hommissa omaan kapasiteettiin nähden. 

Ennenvanhaanhan vain harvat tekivät esim. johtajan töitä tai asiantuntijan töitä. Heillä oli niihin henkistä ja ruumiillista kapasiteettia.

Loput tekivät yksinkertaisempia töitä, joissa yksilön vastuuta ei niin paljoa ollut. 

Burnouttien syy on usein just tällaisessa asenteessa mikä usein vallitsee työmaailmassa. Ylikuormitetaan työntekijä järjettömällä määrällä töitä ja vastuuta ja sitten kun hän murtuu näiden alla niin syytetään sitä työntekijää sen sijaan, että mietittäisiin olisiko yhtiön toiminnassa mitään vikaa.

Ihan tolkutonta tuo työmäärä jo yläkoulussa ja lukiossa verrattuna vanhoihin aikoihin

70- ja 80- luvun taitteessa. Siinä sitä burnoutin pohjaa jo työstetään.

Vierailija kirjoitti:

Lol että täällä on t y p e r ä ä porukkaa. Ai että 90% ihan vapaaehtoisesti kiduttaa itsensä henkiseen kuolemaan? Joskus jopa fyysiseen? Joo ei. Kyllä se paine tulee ihan työnantajan puolelta.

Vaativat työt? Lol, kyllä nää henkihieveriin vedetyt on ihan normipopulaa. Lähäreitä, siivoojia, opettajia, sosiaaliohjaajia, rekkakuskeja, paperinpyörittäjiä sun muita.

Ne paineet tulee ULKOPUOLELTA. Yhteiskunta, työntantajat ajaa ihmiset loppuun, heittää hautaan ja ottaa seuraavan satsin tuhottavaksi. Siinä ei yksilön hengitysharjoitukset auta yhtään mitään.

Itseasiassa suurin osa nimenomaan kritisoi työelämän paineita, jotka tiedostetaan johtuviksi siitä, että työnantaja vaatii liikaa. Jos töissä ei suostu tekemään 2-3 ihmisen töitä, seuraavassa hetkessä saa potkut ja tilalle otetaan joku joka suostuu. Kaikkein koomisinta on, että tämä tiedostetaan esimerkiksi valtion johdossa. Asialle ei kuitenkaan tehdä mitään esim työlainsäädännön kautta.

Mä olen nähnyt läheltä muutaman ihan normaalin, järkevän, hauskan ja rennon naisen muuttuvan lapsen saatuaan kireäksi ja heikkohermoiseksi ahdistushäiriötä sairastavaksi pakkomielteiseksi alati väsyneeksi äidiksi. Outoa nähdä kun ihmisen koko persoona muuttuu. Kasvatusneuvoja noudatetaan piirun tarkasti. Muistetaan ulkoilla suositusten mukaisesti, lapsille ostetaan vaatteita älyttömiä määriä ja niitä metsästetään kirppareilta koko ajan ja iloitaan suunnattomasti kun löydetään joku merkkivaate halvalla. Oma pukeutumistyylikin muuttuu, samanlaiseksi tietenkin kuin muilla äitikavereilla. Yhtäkkiä on tärkeää, että kaikki kengät koko perheellä on goretex. Kauhea ahdistus ja pelko siitä että oma lapsi joutuu kiusatuksi, joten lasta ja itseä sovitetaan joukkoon hampaat irvessä. Lapsen on pakko löytää joku harrastus, vain köyhien ja syrjäytyneiden lapset ei harrasta mitään. Ja se auto, sitä kytätään millä muut ajaa ja vaihdetaan omaa parin vuoden välein, ettei vaan köyhäksi luulla. Halveksitaan salaa niitä jotka elää näin ja kuitenkin itse varmuuden vuoksi eletään juuri näin, ettei lasta vaan aleta kiusaamaan.

Pahinta on jos työn teettäjiä on useita. Jokaisen hommat on tärkeitä ja kiireellisiä, eikä huomioida muita töitä.

Vähitellen olen saanut näitä koulutettua. Esimerkiksi; teen tämän heti "Penan" teettämän työn jälkeen, mutta jos sinun keikkasi on kiireellisempi, niin sovitko  Penan kanssa. Tiedän, ettei varmasti sovi, kun eivät mahdu samaan huoneeseen :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lol että täällä on t y p e r ä ä porukkaa. Ai että 90% ihan vapaaehtoisesti kiduttaa itsensä henkiseen kuolemaan? Joskus jopa fyysiseen? Joo ei. Kyllä se paine tulee ihan työnantajan puolelta.

Vaativat työt? Lol, kyllä nää henkihieveriin vedetyt on ihan normipopulaa. Lähäreitä, siivoojia, opettajia, sosiaaliohjaajia, rekkakuskeja, paperinpyörittäjiä sun muita.

Ne paineet tulee ULKOPUOLELTA. Yhteiskunta, työntantajat ajaa ihmiset loppuun, heittää hautaan ja ottaa seuraavan satsin tuhottavaksi. Siinä ei yksilön hengitysharjoitukset auta yhtään mitään.

Itseasiassa suurin osa nimenomaan kritisoi työelämän paineita, jotka tiedostetaan johtuviksi siitä, että työnantaja vaatii liikaa. Jos töissä ei suostu tekemään 2-3 ihmisen töitä, seuraavassa hetkessä saa potkut ja tilalle otetaan joku joka suostuu. Kaikkein koomisinta on, että tämä tiedostetaan esimerkiksi valtion johdossa. Asialle ei kuitenkaan tehdä mitään esim työlainsäädännön kautta.

Itseasiassa valtio on itse yksi suurimpia työlainsäädännön kiertäjiä ja siellä ei todellakaan noudateta edes nykyisiä säännöksiä. Ei niitä kiinnosta ja tajuatko miksi? Koska rikkaat on vallassa, ei tavallinen työläinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lol että täällä on t y p e r ä ä porukkaa. Ai että 90% ihan vapaaehtoisesti kiduttaa itsensä henkiseen kuolemaan? Joskus jopa fyysiseen? Joo ei. Kyllä se paine tulee ihan työnantajan puolelta.

Vaativat työt? Lol, kyllä nää henkihieveriin vedetyt on ihan normipopulaa. Lähäreitä, siivoojia, opettajia, sosiaaliohjaajia, rekkakuskeja, paperinpyörittäjiä sun muita.

Ne paineet tulee ULKOPUOLELTA. Yhteiskunta, työntantajat ajaa ihmiset loppuun, heittää hautaan ja ottaa seuraavan satsin tuhottavaksi. Siinä ei yksilön hengitysharjoitukset auta yhtään mitään.

Itseasiassa suurin osa nimenomaan kritisoi työelämän paineita, jotka tiedostetaan johtuviksi siitä, että työnantaja vaatii liikaa. Jos töissä ei suostu tekemään 2-3 ihmisen töitä, seuraavassa hetkessä saa potkut ja tilalle otetaan joku joka suostuu. Kaikkein koomisinta on, että tämä tiedostetaan esimerkiksi valtion johdossa. Asialle ei kuitenkaan tehdä mitään esim työlainsäädännön kautta.

Itseasiassa valtio on itse yksi suurimpia työlainsäädännön kiertäjiä ja siellä ei todellakaan noudateta edes nykyisiä säännöksiä. Ei niitä kiinnosta ja tajuatko miksi? Koska rikkaat on vallassa, ei tavallinen työläinen.

Juuri näin. Ja siksi se on koomista, että juhlapuheissa luvataan ja sitten käytännössä ei mitään, koska osuu omaan nilkkaan.

Niinhän julkisen sektorin työntekijöistä taitaa iso osa olla töissä 9e/pvä. Eli siis työhalua on ja tarvetta työvoimalle. Vielä kun saataisiin se palkanmaksuhalu jostain.

Samoin valtio ja kunnat ovat täynnä kaiken maailman yliviikareita, ja sitten ei ole mukamas varaa palkata apua sinne suorittavaan portaaseen. Mutta palkataan silti 3000e/kk kaveri koordinaattoriksi kahvihuoneen kierrätyspisteelle.

Meikäläisen mottona on aina ollut ettei alle 10keur/kk kannata ihan mahdottomasti sykkiä. 

Voin kertoa omasta puolestani:

Liian suuri työmäärä

Epäselvät työkuviot. Vastuuta on mutta kukaan ei tiedä mikä vastuu kullakin henkilöllä on.

Jatkuvat tehostamisprojektit jotka yleensä epäonnistuvat ja tekevät työstä tehottomamman. Lopputulos vielä suurempi työmäärä ja isommat vastuut.

Työnantaja koittaa kepillä jäätä jatkuvasti miten sinut saisi huijattua tekemään enemmän työtä halvemmalla.

Et sellaista.

Työuran alkuvaiheessa: palkattomat / huonosti palkatut pakolliset opintoihin liittyen ties missä huitsin Nevadassa.

Valmistumisen jälkeen: Runsaasti pätkätöitä, jossa pätkän loppumisen uhalla joutuu tekemään jopa kaikenlaista kyseenalaista, yleensä pahemmin kenenkään ohjaamatta työtä.

Vuosia myöhemmin: edelleen huonosti palkattua silppua siellä ja täällä perhe-elämän kustannuksella. Koko ajan on oltava haku päällä ettei jäisi tyhjän päälle. Jälkikäteen miettii miksi edes hakeutui opiskelemaan...

Vierailija kirjoitti:

Työuran alkuvaiheessa: palkattomat / huonosti palkatut pakolliset opintoihin liittyen ties missä huitsin Nevadassa.

Valmistumisen jälkeen: Runsaasti pätkätöitä, jossa pätkän loppumisen uhalla joutuu tekemään jopa kaikenlaista kyseenalaista, yleensä pahemmin kenenkään ohjaamatta työtä.

Vuosia myöhemmin: edelleen huonosti palkattua silppua siellä ja täällä perhe-elämän kustannuksella. Koko ajan on oltava haku päällä ettei jäisi tyhjän päälle. Jälkikäteen miettii miksi edes hakeutui opiskelemaan...

Sitten kun kaiken tämän jälkeen vihdoin löytää jonkun järkevän oloisen työpaikan kohtuulliselta etäisyydeltä, on jo niin uupunut, että on isoja vaikeuksia jaksaa. Opiskelijana tätä ei olisi arvannut, kun alan kehuttiin työllistävän hyvin. Tosiasiassa sai olla tyytyväinen siihen, jos sai edes sen huonosti palkatun harjoittelupaikan tai palkattoman harjoittelupaikan jostain kaukaa, kun moni jäi kokonaan ilman.

Työntekijä aines on huonontunut, laiskat saa burnoutin.

Mua ihmetyttää oikeesti, ettei rikkaat ole jo alkaneet kehittää pakollista lääkettä/ huumetta työntekijöille, jotta nämä voisivat työskennellä tehokkaasti jopa 16-20 tuntia vuorokaudessa (luonnollisesti matalalla kuukausipalkalla). Ei edes haittaisi, vaikka elinikä vähän lyhenisi, Ei sitten olisi huolta terveydenhuollosta, vanhustenhuollosta, eläkkeestä ja muista ikävistä asioista. Kun yksi kuukahtaa, voi ottaa seuraavan myllyyn.

Nykyinen yhteiskunta ei vaan ole jokaiselle ihmiselle räätälöity. Olisi hyvin tyhmää olettaa, että se, miten toimimme yhteiskunnassa ja varsinkin työelämässä nyt, on jokaiselle ihmiselle sovelias. Me tarvitsemme suuren murroksen, mutta sitä ei tule tapahtumaan, jatkamme vaan samaan tahtiin samalla kun yhteiskuntan rakenteet hiukan muttuvat, teknologia kehittyy ja vaatimukset kovenevat. Vääjäämättä jotkut jäävät muutoksen ja vaatimusten puristukseen eivätkä pysty toimimaan sillä tasolla, jota yhteiskunta heiltä odottaa, thus burnout.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi vähän osata säästellä omia voimavarojaan eikä paahtaa koko ajan sata lasissa... Ihminen ei ole kone. Tai ehkä joku yksilö pystyy paahtamaan koko ajan, mutta suurin osa ei pysty.

Suorituspaineita hoitaa sitä tätä ja tuota mahdollisimman tehokkaasti voidaan asettaa ihmiselle jopa terapiassa, jonne on hakeutunut jotta saisi apua uupumukseen. 😞

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi vähän osata säästellä omia voimavarojaan eikä paahtaa koko ajan sata lasissa... Ihminen ei ole kone. Tai ehkä joku yksilö pystyy paahtamaan koko ajan, mutta suurin osa ei pysty.

Tässä ne yhteisön paineet juuri tuleekin esiin. Jos rupeat säännöstelemään voimavarojasi niin oletkin huono työntekijä, huono vanhempi, huono kummi, huono lapsi, huono naapuri, huono ystävä jne. Inhimillisiä arvoja pitäisi nyt korostaa ja ruveta opettamaan lapsillemmekin.