Lue keskustelun säännöt.
Mikä idea on tulisessa ruuassa
Ostin vahingossa tulista italianpata ainesta. No tehtiin siitä ruoka ja ensihetkestä suuhun tuli vain polttava olo eikä ruuan makua maistanut oikeastaan ollenkaan. Ihan sama mitä jätöksiä olisi ollut raaka-aineena.
Kommentit (302)
Endorfiiniryöppy on monelle ensimmäinen sysäys kohti chili-innostusta tulista makumaailmaa voi verrata viininmaisteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa nyt tämä hemmetin kansanperinteen vaaliminen, että tulisuudella muka peitetään pilaantuneen ruuan maku. Luulin että enää vanhat mummot hokevat moista. Kysykää vaikka Copilotilta, niin sekin tietää, ettei pidä paikkaansa. Älkää hyvät ihmiset nolatko itseänne, kertomalla moista soopaa.
Ehkäpä näissä jutuissa on taustalla se "chili con carne". Eli pikkuisen vanhasta kantturasta saatu sitkas liha saadaan maistumaan kun heitetään chiliä sekaan. Ei se pilaantunutta ollut, ei vaan mitään priimaa lihaa.
No joo, aikoinaan kymmeniä vuosia sitten oli meillä kotona asumassa nuori mies Venezuelasta vuoden ajan, ja kun isä teki ihan jauhelihasta "chiliä", purkkipavut ja chiliä sekaan, niin sanoi että kun tämä nuorimies tuli ovesta sisään niin saman tien tuli keittiöön nuuhkien ja totesi "mmm, chili!"
Tuutikki
No, jos on noin nyhvö, niin ansaitsee polttaa suunsa jossain italianpadassa, joka on ns. vauvanruokaa. Jos marketista ostat, niin kaikki paitsi vahvimmat chilikastikkeet ja tietyt chilit, ovat niin laimeita, että lapsenkin tulisi pystyä syömään. Joko siis teeskentelet, tai sitten olet yliherkkä hysteerikko, piste.
Toisekseen, se on makuasia, kaikille, mutta myös ylpeyden aihe heille, joilla ei ole älykkyyttä jolla päteä. Jos on aivot, tietää, että se tulisuus ruuassa perustuu pitkälti sille, että sillä on ruokien alkuperämaissa peitely ruokatarpeiden vaihtelevaa tuoreutta, mysteerilihan alkuperää jne. seikkoja, jotka unohtuu kun suu palaa. Oletko esim. törmännyt tuliseen karjalanpiirakkaan tai hernekeittoon?Ts. skandinaviassa ei liene yhtään alkuperäistä tulista ruokaa, koska meillä köyhyys on ajanut tekemään ruokaa puunkuoresta jne. eikä meillä kasva chili luonnonvaraisena.
Anyway, on silkkaa typeryyttä valita se ruoka sen tulisuuden vuoksi, koska se ei voi mennä niin, että hyvästä materiaalista tehty lihapata on parempaa, jos sen maku peitetään tulisella chilillä. Ymmärrän kyllä chilin käytön mausteena, en tee itsekään chili con carnea ilman chiliä, en salsaa jne. Taito on tehdä se niin, että se chili lisää sitä makua, eikä peitä sitä alleen..
Vierailija kirjoitti:
Liika on liikaa, mutta muistaakseni pippurikasvit auttavat painonhallinnassa, vilkastuttavat aineenvaihduntaa. Niissä on myös paljon vitamiineja ja muuta terveellistä. Itse en kovin voimakkaita pysty syömään, mutta vähitellen olen oppinut tykkäämään chilistä. Ei päivääkään ilman chiliä ja valkosipulia (ei kuitenkaan hammaslääkärille mennessä).
Chili ei ole pippuri, vaan paprika. Suomessa paljon kauhisteötu ja käytetty cayennepippurikaan ei siis edes ole pippuri, vaan paprika capsicum annuum -alalajista.
Törmään tuliseen karjalanpiirakkaan ja hernekeittoon aina kun meillä niitä on. Pari tippaa jotakin Poppamiehen tuotetta ko. tuotteisiin ja taas mentiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nythän täällä alkaa oleilla oikeaakin tietoa. Paprika ei ole pippuri ja pepperoni ei ole makkara. Eikös tämä slogani ollut chiliyhdistyksen paidassakin?
Asuessani Länsi-Afrikassa elin paikalisen mandikaheimon perheessä. Heillä ei ollut jääkaappia, kun oli sähkötkin vain sillon tälöin. Rouvat hakivat ruokatarpeet torilta joka ikinen päivä. Ruoka valmistettiin hitaasti hauduttaen, tai nopeasti hyvin kuumassa öljyssä paistaen. Chiliä laitettiin ruokaan kuin ruokaan. Ei koskaan siksi, että ruoka olisi ollut jotenkin pilaantunutta, tai sen alkuperää ei olisi tiedetty. Ei sillä chilillä mitään peitetty, ihan oli makua antamassa. Ruokaa ei koskaan jäänyt yli. Ikinä en saanut mitään vatsatautia. Kovana chilinsyöjänä jopa kaipasin enemmän chiliä ruokaani, mutta koska kaikki söimme samasta pesuvadista, se ei onnistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Chili ei peitä mitään makua. Kapsaisiini on kipu, tunne, ei maku. Se on oppimiskysymys. Tottakai, kun vetäisee ensimmäisen kerran poltetta nassuu, tai liian vahvaa chiliä, seuraa ikäänkuin pakoreaktio. Ei näe, ei kuule, ei haista ei maista mitään. Koskee vain kovasti, tahtoo pois. Kun on saanut toleranssin, alkaa tuntea maut chilin alta.
fatalii.net voi tilata siemeniä kasvatukseen. Toki nyt alkaa olla myöhä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Chilipääthän kasvattivat, ehkä vieläkin kasvattavat puskiaan ikkunalaudalla ja talvisin lamppujen alla. Chilit kun tahtovat lisävaloa pimeään vuodenaikaan. Tämä on ainakin aikoinaan tuonut monen ovelle poliisit.
Chileihin hurahtanut harrastaja otti sitten poliisit vastaan oikein mielihyvin ja piti näille palopuheen chilien erilaisista ominaisuuksista. Oli vaatimalla vaatinut virkavallan oikein soffalle istumaan. Oli antanut kummallekin aimo siivun silloin vahvana pidettyä Naga Morichia. Siinäpä ne sitten istuivat miekkataksin miehet veden valuessa silmistä ja rään nenästä. Kovasti olivat ähkineet ja kopistelleet kenkiään. Olivat puhuneet jotain virkavallan halventamisesta, mutta itse olivat vapaaehtoisesti syöneet annetut näytteet, niin eihän siinä mitä.
En ole koskaan pitänyt tulisesta ruuasta. Siinä ei ole mitään ideaa. Ruuan maku peitetään mausteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se se idea juuri alunpitäen onkin tulisissa mausteissa, peittävät pilaantuneen ruuan maun. Siksi niitä on suosittu erityisesti lämpimissä maissa, joissa ruoka helposti pilaantuu.
Siis tulinen ruoka suojaa myös myrkytykseltä ja voi huoletta vetää pilaantunutta safkaa??
"lisäksi chilimausteet voivat parantaa ruoansulatusta, tuhota loisia ruoansulatuskanavassa ja suojata mahahaavalta sopivina annoksina. Mahahaavalta suojaava vaikutus on havaittu rottakokeissa.[2] Lisäksi kapsaisiini lisää kehoa viilentävää hikoilua, mistä on hyötyä etenkin lämpimissä trooppisissa maissa"
Se, että oikein käytettynä tuo myös muiden ruuassa käytettyjen aineiden makuja esiin. Eikä tarvitse lisätä Suomalaiseen tapaan kiloa suolaa ruokaan. On myös todella terveellistä toisin kuin suola. En ole käyttänyt 20 vuoteen suolaa ruuanlaitossa. Enkä tule käyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole koskaan tulisia ruokia syönyt, niin sitten ei varmasti kykene maistamaan muuta, kuin sen tulisuuden.
Miksi kukaan sitten vapaaehtoisesti pilaisi herkät makureseptorit jollakin tulisella ruualla.
Ei pilaa yhtään mitään reseptoreita. Täysin humpuukia tuo väite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika on liikaa, mutta muistaakseni pippurikasvit auttavat painonhallinnassa, vilkastuttavat aineenvaihduntaa. Niissä on myös paljon vitamiineja ja muuta terveellistä. Itse en kovin voimakkaita pysty syömään, mutta vähitellen olen oppinut tykkäämään chilistä. Ei päivääkään ilman chiliä ja valkosipulia (ei kuitenkaan hammaslääkärille mennessä).
Chili ei ole pippuri, vaan paprika. Suomessa paljon kauhisteötu ja käytetty cayennepippurikaan ei siis edes ole pippuri, vaan paprika capsicum annuum -alalajista.
Totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se se idea juuri alunpitäen onkin tulisissa mausteissa, peittävät pilaantuneen ruuan maun. Siksi niitä on suosittu erityisesti lämpimissä maissa, joissa ruoka helposti pilaantuu.
Eks ne oo kuullu arkkupakastimista ja jääkaapeista? Sellaset joka nurkkaa ni huvä tulaa.
Pakastin jääkaappi on varsin tuore keksitä verrattuna tuhatvuotiseen ruuan maustamiseen 619
Kuuma ja mausteisen tulinen keitto talvella lämmittää kivasti.
Tulisessa ruuassa on se idea että se on pirun tehokas laihdutuskeino. Kyllä paino putoaa kun ei pysty syömään kuin pari suupalaa, ja sen jälkeen ei loppupäivänä pysty syömään oikeatakaan ruokaa.
Toiset tykkää, toiset ei. Itse tykkään välillä sekoilla noiden tulisten kastikkeiden ym kanssa. Aamulla polttelee sitten.... mutta on mielestä sen arvoista :D Maustan muutenkin tosi vahvasti ruoat niin maistuu sieltä liekkien läpi muutkin maut
Chili koukutti Jukka Kilpisen kerralla - Yle