Tulen hulluksi tuon teinin kanssa

Niinhän se on, että masennus sairastuttaa koko perheen. Toivottavasti saatte apua.

Ihan ensin, voimia!

Syömishäiriö on ihan hirveän vaikeaa ja nyt nuori selvästi käyttäää sinun huoltasi siitä vielä hyväkseen. Kukaan ei kuole, jos ei päivään syö mutta eihän tuo voi jatkua pitkään.

Onko teillä hoitava taho tuohon syömishäiriöön? Jos on, sinne yhteys, jos ei ole, sellainen pitää saada. Jos nuori ei syö kotona, sitten osastolle opettelemaan syömistä/tippaan. Ja siellä sitten myös sitä psykiatrista apua lisäksi.

Saatko itse mistään apua? Onko mitään, mikä toisi iloa sun omaan oloosi? Ei kukaan vanhempi, ei edes ilman masennusta, voi jaksa tuollaista syömiskuviota nuorella joten älä syyllistä itseäsi että tuntuu vaikealta. Hae apua kunnes sitä saatte.

Siinähän ne tärkeimmät sitten.

Älä anna lapsesi pitää sinua palvelijanaan. Olet antanut liikaa valtaa hänelle koska puhuu sinulle tuohon sävyyn. Eikö isä ole kuvioissa mukana? Hänen pitäisi ärähtää lapselleen ettei käyttäydy noin ja pilaa koko perheen elämää! Uhkaa lastasi huostaan otolla jos ei ala käyttäytyä normaalin ihmisen tavoin. Ja kerro hänelle että sinä et jaksa tuollaista käytöstä enää.

Älä passaa. Mis isä o

Onko monta äijää kierrokses ja kakara oireilee

Sinun pitäisi pitää itsesi tunteellisesti kokonaan erillään teinin ongelmista ja lapsesta. Käsitellä pelot erikseen jonkun sukulaisen kanssa. Ja olla neutraali /positiivinen nuorta kohtaan ettei näytä kyllästymistä, tai jos et jaksa pidä taukoa. Ei teini kaipaa hyysäämistä koko ajan. Hän saa ruokaa kaapista itsekin, kun jätät ruoka-aineet, hänellä on toinenkin vanhempi tai mummo(?). Kuitenkaan ymmärtämätön ei saisi pahentaa kommenteilla häiriötä. Nuudeli ei ole ravinnerikasta ruokaa, vaan vehnäjauhoa. Entä jos teini tulisi kauppaan joskus valitsemaan omia ruokia jos jaksaa tai lapulle toiveita. Haluaako tummaa leipää kaappiin myös. Soita kriisipuhelimeen jos olet loppu tai ystävälle

Isänsä asuu hoitokodissa. Ensin sairastui isä, sitten minä ja sitten lapsi. Aika selkeä jatkumo nähtävissä. Hahhah, että muka jaksaisin tässä vielä jotain miehiä pyörittää, ei ole vaarana.

Ens viikolla lapsella psykiatrille aika taas kerran. Tähän asti on kategorisesti kieltäytynyt kaikesta avusta, saa nähdä miten nyt. Mulla on hoitokontakti psykiatrian polille. Yritän huomenna saada sieltä jonkun puhelimeen.

Lapsi suostui syömään vähän.

Kysy haluaisiko lapsesi päättää mitä teillä syödään ainakin joinain päivinä. Jos hän auttaisi ostoslistan teossa, ehkä voisi käydä kaupassa ja osallistua ruoanlaittoon?

Ihan turha on houkutella mukaan kauppaan, jos tuleekin, niin koko marketissa ei ole mitään, mitä voisi syödä. Syömishäiriöön ei tepsi samat konstit kuin normaalilapsiin. Lapsi on äärimmäisen valikoiva, manipuloiva ja syömishäiriö siihen vielä lisäksi. Tällä hetkellä on kaksi ruokaa, mitä syö.

Pyydä lapselta lista kaikesta mistä pitää, ihan sama vaikka söisi pelkkää jäätelöä, lapsi on saatava syömään, kun joku asia alkaa maistua voi ottaa lisäksi jonkin uuden maun mihin tutustua, syömishäiriö on psyykkinen oire, jota ei hoideta hetkessä..

Vierailija kirjoitti:

Ihan turha on houkutella mukaan kauppaan, jos tuleekin, niin koko marketissa ei ole mitään, mitä voisi syödä. Syömishäiriöön ei tepsi samat konstit kuin normaalilapsiin. Lapsi on äärimmäisen valikoiva, manipuloiva ja syömishäiriö siihen vielä lisäksi. Tällä hetkellä on kaksi ruokaa, mitä syö.

Pidä aina tarjolla niitä kahta ruokaa mitkä kelpaa, jos saat houkuteltua maistaa jotain uutta se on hienoa. Mun lapsella on ollut syömishäiriö 4v asti, joten kokemusta löytyy.

Anoreksiaan kuuluu muille valehtelu ja asioiden piilottelu. Ota selvää sairaudesta, jos vain jaksat. Tsemppiä!