Mieheni sisko asuu yhä vuokralla, vaikka ikää jo 36
Mieheni sisko asuu vieläkin vuokralla, vaikka ikää hänellä jo 36. Vakituinen työpaikkakin ollut jo vuosia, joten luulisi että olisi saanut säästettyä käsirahan oman asunnon ostamista varten. Olemme mieheni kanssa ottaneet asian puheeksi hänen kanssaan, mutta hän välttelee selvästi aihetta, tai vastaa jotain "se on jokaisen oma asia" tms.
Miten ei ihminen ymmärrä että on järkevämpää maksaa paljasta vuokran suuruinen summa oman asunnon maksamiseen? Muutenkin hän taitaa olla ei-niin-järkevä rahankäyttäjä, kun ostaa luksuskosmetiikkaa ja käy ravintoloissakin. Meidän omakotitalosta hän ei kommentoinut mitään, kun mieheni lähetti hänelle kuvia. Vastasi vain laittavansa osoitteen ylös. Hieman moukkamaista mielestäni. Hän ei myöskään ole onnistunut löytämään miestä vaikka haluaisi. Kyselin häneltä millaisen miehen hän haluaisi, ja että kun hän kerta tietää millaisen, niin voisi etsiä sellaisen. Siihenkään hän ei kommentoinut juuta eikä jaata.
Miten jotkut voivat olla niin aikaansaamattomia ihmisiä?
Kommentit (22)
Hauska
Kirjoita vaan jatkoa pohdiskelijan päiväkirjaan
Voi jumalauta. Tuo on ihan normaalia.
Provo mutta kaikki eivät halua elää velka vankilassa.
No minä olen 45 ja asun vuokralla.
Sä et arvosta miehen siskon valintoja, eikä häntä varmaan yhtään kiinnosta teidän omakotitalonne. Mitä siitä olisi pitänyt sanoa?
Omakotitalon ostaminen muuttotappiopaikkakunnalta on tyhmintä mitä voi tehdä. Asuntojen hinnat eivät ikuisesti kaikkialla nouse, vaan voivat myös laskea, ja esim. Varkaudessa näin on tapahtunut jo.
Omakotitalo ei ole kaikkien unelma.
En minäkään meinaa koskaan ottaa valtavaa lainaa asuntoa varten. Helppoa, kun voi muuttaa millon huvittaa ja rimpauttaa huoltoyhtiön paikalle, kun jotain hajoaa🤷♀️ lisäksi, jos tuleekin työttömyyttä yms, niin saa asumistukea yms.
Hauskaa, että trolli huomasi virheen aikaisemmassa aloituksessaan, missä kyse oli ”veljensä siskosta.”
Tosin tämä aiempi moka vie uskottavuuden tältäkin ketjulta.
Ite oon 39 ja asun vuokralla. Kyllästyn aina nopeasti eri kaupunkeihin. Ens vuonnakin ajattelin taas muuttaa. Miestäkään ei muuten ole eikä tule.
Minä olen 58v ja asun vuokralla.
Eikös lainassa ole omarahoitusosuus jotain 10prosenttia? Se on eri asia kuin käsiraha.
N64 ja asun vuokralla. Olen aina asunut. Olen syntymäköyhä eikä tämä enää tästä muutu. Hyvä, että on edes vuokra-asunto, huonomminkin voisi olla!
Kirjoittaja voisi jatkossa kehittää kaikkitietävän kertojahahmonsa tietoiseksi omasta yksipuolisesta näkemyksestään -
Laskeutumalla pylväännokasta kertojs paljastaisi kehityskelpoisuutensa eikä jäisi etäiseksi lukijalle ja siitä johtuen yhden hitin ihmeeksi, jos siksikään
Vaikka todennäköisestikin provoat, niin ikävä tosiasia on se, että jokainen meistä itse päättää, niin oman polkunsa, kuin senkin, missä, ja miten haluaa asua, eikä asia kuulu ulkopuolisille, varsinkaan sellaisille, jotka eivät millään lailla osallistu taloudellisesti kustannuksiin yms.
Itsensä, ja elämänsä kanssa tasapainoisen, psyykkisesti hyvinvoivan ei ole tarvetta työntää nokkaansa toisten asioihin, saati kaivamalla kaivaa milloin mistäkin jotain negatiivista.
Nyt asumismuoto, seuraavaksi kenties huonekalut jne.
Loputon kierre.
Pidä huoli omista asioistasi.
Olen 59 v ja asun vuokralla. Omaa en aio ikinä ostaa, vakityö ja hyvä palkka on. Todella vanhanaikaista ajatus maailmaa että vuokralla asujat olisivat jotain toisen luokan kansalaisia. Luojan kiitos minun läheiset ja suku on niin fiksuja etteivät tälläistä ihmettele.
Mun liksa on 1300e/kk ja pk-seudulla menee sitä puolet vuokraan.
Mites siitä säästää käsirahan asuntoon?
Jep, opiskelen samalla, koska 3 koulutusta ei riitä Suomessa saamaan parempaa palkkaa.
Hain valmistumisen jälkeen 200 työpaikkaa, ei yhtäkään haastattelukutsua. Ei, vaikka soittelin ja kävin paikan päällä.
Vaikutat helvetin rasittavalta ihmiseltä.
Itse ostin yksin elävänä asunnon reilu kymmenen vuotta sitten. Siihen on useita syitä. Vanhemmat takasivat lainan. Ilman sitä ei olisi onnistunut jos eivät olisi suostuneet tai heillä ei olisi ollut yhtään omaisuutta. Toiseksi, sain asunnon hinnasta sen verran alennusta kuin on laillista antaa sukulaiselle, joten ei ollut kohtuuttoman kallis. Ja kolmanneksi, laina aika oli silloin 25 vuotta eli pitempi kuin nykyään. Lisäksi työskentelen alalla jolla riittää töitä.
Jos ei ole takaajia, nykyisin vaaditaan säästöjä, on lyhyempi laina aika, hinnasta ei saa yhtään alennusta ym. niin on pakko asua vuokralla. Asunnon ostaminen ei ole yksin oma asia vaan monen jutun on onnistuttava.
No et vissiin ole kovin onnellinen omakotitalossasi kun täytyy noin kovasti taivastella toisen ihmisen valintoja. Keskity omaan elämääsi.