Lapsettomien lauantai, koskettiko sinua ?

Puolitoista vuotta tahatonta lapsettomuutta. Ja lapsettomuustuomio lääkäriltä joka onneksi oli väärässä. Ja ne kyselyt olenko raskaana kun muutama lisäkilo tullut tai turvotusta, satutti. Ja pelko raskauden kestosta aiemman keskenmenon johdosta

Jälkikasvuni saanut neljä kummia joilla jokaisella tahaton lapsettomuus

Sympatiat Jokikunnakselle ja Verholle

No ei todellakaan.

Hyvä päivä mutta jo on itsekäs ajankohta valittu sille.

Ei koskettanut. Typerää uhriutumista noiltakin naisilta. Itkua tuherretaan oikein videolle ja jaetaan kaikelle kansalle. 

No mä olen osani tehnyt. Annoin lapseni adoptioon ja hänet sai pitkään lapsettomuudesta kärsinyt pariskunta.

Muistin asian vasta kun luin Jokikunnaksen tekstin. Pitkän matkan hän on kulkenut lapsettomuuden kanssa. Toivon sydämestäni että ensi vuonna äitienpäivänä hän on saanut lapsensa kotiin.

Olen työskennellyt erityislasten parissa melkein 7.v ja olin aivan täynnä sitä työtä. Päivittäin potkuja, puremia, huutoa ja rääkymistä, kiukuttelua, lentäviä leluja, yms. En löydä lapsista mitään suloista. En enää siedä lapsia edes lähelläni. Olen tyytyväinen lapsettomuuteen, ei lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä päivä mutta jo on itsekäs ajankohta valittu sille.

Ihan yhtä lailla voisi ajatella, että onpa itsekästä tuutata sitä äitienpäivähehkutusta joka tuutista: mainoksilla, radiossa, televisiossa, somessa,...

Jotenkin tuntuu, että omaa lapsettomuutta ei saa ääneen surra vaan yksin jossain kammiossa, koska se johtuu sinkkuudesta eikä hedelmättömyydestä. 

Sympatiani toki kaikille mistä tahansa syystä lapsettomille ja tämän päivän mukaisesti äidittömille myös ja äideille, jotka ovat menettäneet lapsensa. 

Kenen tulee mieleen kuvata video silloin kun kovasti surettaa? Kaikki on näemmä kaupan ja soveliasta kun janotaan julkisuutta.

Ei omalta kohdaltani kosketa. En ole koskaan halunnut lapsia. Muitten osalta tietty vähän jos niitä lapsia on halunnut, mutta ei niitä saa jostain syystä.

Koskettaa. Olisin halunnut lapsia, en saanut. Asia on jotenkin tabu, ja siitä ei saa puhua. Etenkin ne, joilla itsellä on lapsia ovat monesti tajdittomia ja ilkeitä.

Jotenkin mietin, että minun pitäisi syyllistyä siitä, että olen saanut lapsia. Aivan äitienpäivää ei saisi juhlia, koska joku tulee siitä surulliseksi. Itsellä oli 11 vuotta lapsettomuustutkimuksia ja hoitoja takana ennen kuin lapsen sain, joten lapsettomien lauantai tuntuu katkerien ihmisten syyllistävältä juhlapäivältä.

Itselläni on lapsettomuustausta. Tänä vuonna lapsettomien lauantaina heräsin sikiön potkuihin. Toivottavasti ensi vuonna lapsi sylissä.

En halua lapsia. En koskaan ja tyhmyyttäni olen joutunut tekemään abortin muutama vuosi sitten.

Hyvä että tällainen päivä on ja on minusta tärkeää että lapsettomat puhuvat siitä miten toivovat että heidät kohdataan. Arvostan.

Ei tuo päivä ole juuri koskettanut, vaikka lapsettomuudesta olenkin vuosia kärsinyt. Jotenkin sen ajankohtakin päivää ennen äitienpäivää kääntää veistä haavassa ja korostaa, että tässä teille oma päivä, kun ette ole äitienpäivänä juhlimisen arvoisia. Mielummin haluaisin sen lapsen, kuin oman päivän.

Ja eihän se minulta ole mitenkään pois, että äitienpäivää vietetään. Tottakai sitä saa juhlia täysin rinnoin, jos haluaa, sillä onhan äiteys hieno asia. Turha silloin murehtia lapsettomien surua, koska ei se mitään auta.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin mietin, että minun pitäisi syyllistyä siitä, että olen saanut lapsia. Aivan äitienpäivää ei saisi juhlia, koska joku tulee siitä surulliseksi. Itsellä oli 11 vuotta lapsettomuustutkimuksia ja hoitoja takana ennen kuin lapsen sain, joten lapsettomien lauantai tuntuu katkerien ihmisten syyllistävältä juhlapäivältä.

Miksi pitäisi syyllistyä? Joku viettää joulua, toinen ei. Lauantai ja sunnuntai ovat eri päivät. Ehkä tuolla kokemuksella voisit löytää vielä empatiaa lapsettomia kohtaan. Kärsimys ei näköjään aina jalosta ihmistä. Hienoa, että kuitenkin sait lapsen.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin mietin, että minun pitäisi syyllistyä siitä, että olen saanut lapsia. Aivan äitienpäivää ei saisi juhlia, koska joku tulee siitä surulliseksi. Itsellä oli 11 vuotta lapsettomuustutkimuksia ja hoitoja takana ennen kuin lapsen sain, joten lapsettomien lauantai tuntuu katkerien ihmisten syyllistävältä juhlapäivältä.

Niinpä. Miksi se lapsettomien lauantai on pitänyt tunkea äitienpäivän kanssa samalle ajankohdalle?