Yksinäistä
Tää mun elämä on tosi yksinäistä. Oon eronnut vuosia sitten jo lasten isästä. Ei ole ketään uutta. Ystäviä ei ole kuin pari jotka nekään eivät ota koskaan yhteyttä, mä oon aina se joka kysyy mitä kuuluu. Asun vanhemman tyttäreni kanssa, joka on lähes aina kavereillaan, yötäkin. Kohta täysi-ikäinen. Tuntuu kurjalta.
Kommentit (9)
Pistä nelonen päälle ja kattele kun vipit hilluu.
voimia! täällä jo 10v erosta yksinäisyyttä vaan jatkossakin näköpiirissä.
Olen myös yksinäinen. Munulla ei ole lapsiakaan. Miestä ei ole koskaan ollut.
Minkä ikäinen olet, missä asut? Mitä tykkäät puuhailla? Olisiko mitenkään mahdollista harrastaa jotain sellaista, jossa voisi tutustua hyvällä tuurilla johonkin kivaan ihmiseen? Vaikka vain uusi ystävä.
Itse kävin työväenopistolla opiskelemassa kieliä ja siellä eräs kurssikaveri ehdotti kahville menoa muutaman viikon paritehtävien jälkeen. Siis ihan kaverina nainen naiselle.
Vaihtaisin tämän koneellaroikkumisen vaikka Netflixiin, kainaloiseen ja huopaan koska tahansa. :)
Yksinäistä täälläkin. Entisillä ystävillä on perheensä ja harrastuksensa.