Miten kestätte sen, ettei kesäloman aikaa saa valita itse, ja loma muutenkin on niin lyhyt?
Siis työn takia. Miten kestätte sen, että saatte kesästä vain pienen lohkon itselle ja pahimmassa tapauksessa loma-ajan saa toukokuulle (jolloin saattaa tulla luntakin) tai syyskuulle, jolloin ilmat viilenevät? Itselleni tämä on ollut suurin syy, miksi en ole hakeutunut työelämään, ja teen vain lyhyitä pätkätöitä kesäkauden ulkiopuolella tai jotain satunnaisia keikkatöitä. En vaan halua luopua pitkästä ihanasta kesästä.
Kommentit (33)
Aina olen saanut itse valita loman ajankohdan ja useimmiten pitää vielä ylimääräistä. Usein lomalla joudun tosin hoitamaan työasioita.
Meillä saa valita, yleensä on saanut sille kuulle kun haluaa. Elokuulle ei ole tunkua, kun pienten lasten vanhemmat haluavat kesä-heinäkuun niin oon aika monena vuonna saanut pitää loman elokuussa. Tänäkin vuonna
Vierailija kirjoitti:
Elokuu on mukavaa aikaa viettää kesäloma jos ei ole perhettä. Heinäkuu duunissa on todella rauhallista ja elokuussa puolestaan koko muu Eurooppa on myös lomalla ja Etelä-Euroopassa ja Keski-Euroopassa on hyvä meininki kun niin monet ovat myös bilettämässä! Ja Lappiin voi mennä myös, siellä on silloin normaaliakin rauhallisempaa.
Elokuun ekoina päivinä ei tosin kannata eksyä Ranskan teille, ne on aivan tukossa kun kaikki hollantilaiset suuntaavat silloin karavaaniensa kanssa Etelä-Ranskaan =D
Jos etelään halajaa, minusta syyskuu on kaikkein paras. Joka paikassa saa olla melko rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
No mulla on suunnilleen 15 vapaapäivää koko kesän aikana eli se on mun loma, 2-5 päivän jaksoissa. Mut en mä valita kun saan olla ulkona koko kesän vaikka töissä olisinkin :)
Jos teet kokoaikatyötä, niin tuo on ihan saakelisti lainvastaista.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se ihan hullu ajatus, että elämä on ainutkertainen ja siitä pitäisi liki 50 vuotta tuhlata töissä. Työnantaja sanelee lomat ja työajat, viis siitä milloin kokisit tarvitsevasi lomaa tai kuinka paljon työajat kuormittavat perhetilannetta. Potkut saat jos et alistu. Mitä elämää se oikeastaan on? Olen itse niin väsynyt kun lähden klo 7 ja palaan töistä klo 17, että en paljon mitään muuta jaksa enää tehdä, etenkään pimeään aikaan. Itse asiassa ihan absurdi ajatus, että varsinaisesti elämästä nauttimiseen ja itse aikatauluista ja omasta jaksamisesta päättämiseen jää aikaa vasta eläkkeellä. Siis tämä oravanpyörä alkaa jo 7v. koulussa ja jatkuu sinne n. 68v. asti. Koko elämässä jää ehkä 10 vuotta aikaa määrätä itse omista asioistaan ja sekin vain jos terveyttä riittää. Hullua!
Niin, sellaista elämä on jos elää palkkapäivästä palkkapäivään. Jos sen sijaan kuluttaisi vähemmän kuin tienaa ja laittaisi säästetyt rahat töihin tienaisi rahaa jopa nukkuessaan ja voisi pomolle sanoa että pidä tunkkis.
Sinä itse olet tehnyt elämästäsi tuollaista.
Meidän periaatteessa pitäisi pitää lomat touko-syyskuussa mutta itsellä ulkomaalainen esimies joka ei niin tarkka työlainsäädännöstä. Yleensä pidän vain pari viikkoa kesällä ja loput marraskuussa kun lähden ulkomaille.
Tämä on yksi suuri syy miksi jatkan nykyisessä työssä vaikke palkka mitenkään erityisen hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se ihan hullu ajatus, että elämä on ainutkertainen ja siitä pitäisi liki 50 vuotta tuhlata töissä. Työnantaja sanelee lomat ja työajat, viis siitä milloin kokisit tarvitsevasi lomaa tai kuinka paljon työajat kuormittavat perhetilannetta. Potkut saat jos et alistu. Mitä elämää se oikeastaan on? Olen itse niin väsynyt kun lähden klo 7 ja palaan töistä klo 17, että en paljon mitään muuta jaksa enää tehdä, etenkään pimeään aikaan. Itse asiassa ihan absurdi ajatus, että varsinaisesti elämästä nauttimiseen ja itse aikatauluista ja omasta jaksamisesta päättämiseen jää aikaa vasta eläkkeellä. Siis tämä oravanpyörä alkaa jo 7v. koulussa ja jatkuu sinne n. 68v. asti. Koko elämässä jää ehkä 10 vuotta aikaa määrätä itse omista asioistaan ja sekin vain jos terveyttä riittää. Hullua!
Miten sä ajattelet että kaikki ihmiset vois elää olematta suurimman osan elämäänsä töissä? Mistä me saataisiin kaikki elämiseen tarvittava materiaali? Miten kaikki toimisi, vesi, viemäri, sähköt... poliisi, palolaitos, rajalaitos, armeija...sairaanhoito, terveydenhoito, vammaisten- ja vanhustenhoito...? Mistä me saatais ruokaa? Jos kukaan ei tekisi muille mitään, jokainen hoitaisi itse itsensä, joutuisi tekemään aamusta iltaan jokainen päivä töitä että pystyisi turvaamaan itselleen jonkinlaisen suojan nukkumista varten, jotain päälle kylmää vastaan ja mikä suuritöisintä, pitäisi hommata ruokaa. Ei olisi mitään huvituksia, vain itse tehdyt soittimet ja itse keksityt laulut joita lurittelisi aikansa kuluksi kun etsii syötävää. Sellaista se oli ihmisen elämä silloin ennen kun oli työtä keksitty.
Meillä on paljon työhaluisia työttömiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se ihan hullu ajatus, että elämä on ainutkertainen ja siitä pitäisi liki 50 vuotta tuhlata töissä. Työnantaja sanelee lomat ja työajat, viis siitä milloin kokisit tarvitsevasi lomaa tai kuinka paljon työajat kuormittavat perhetilannetta. Potkut saat jos et alistu. Mitä elämää se oikeastaan on? Olen itse niin väsynyt kun lähden klo 7 ja palaan töistä klo 17, että en paljon mitään muuta jaksa enää tehdä, etenkään pimeään aikaan. Itse asiassa ihan absurdi ajatus, että varsinaisesti elämästä nauttimiseen ja itse aikatauluista ja omasta jaksamisesta päättämiseen jää aikaa vasta eläkkeellä. Siis tämä oravanpyörä alkaa jo 7v. koulussa ja jatkuu sinne n. 68v. asti. Koko elämässä jää ehkä 10 vuotta aikaa määrätä itse omista asioistaan ja sekin vain jos terveyttä riittää. Hullua!
Miten sä ajattelet että kaikki ihmiset vois elää olematta suurimman osan elämäänsä töissä? Mistä me saataisiin kaikki elämiseen tarvittava materiaali? Miten kaikki toimisi, vesi, viemäri, sähköt... poliisi, palolaitos, rajalaitos, armeija...sairaanhoito, terveydenhoito, vammaisten- ja vanhustenhoito...? Mistä me saatais ruokaa? Jos kukaan ei tekisi muille mitään, jokainen hoitaisi itse itsensä, joutuisi tekemään aamusta iltaan jokainen päivä töitä että pystyisi turvaamaan itselleen jonkinlaisen suojan nukkumista varten, jotain päälle kylmää vastaan ja mikä suuritöisintä, pitäisi hommata ruokaa. Ei olisi mitään huvituksia, vain itse tehdyt soittimet ja itse keksityt laulut joita lurittelisi aikansa kuluksi kun etsii syötävää. Sellaista se oli ihmisen elämä silloin ennen kun oli työtä keksitty.
Joo en ole tuo kirjoittaja mutta nyt oli kyllä yyberlampaan kirjoitus.
Kai sitä nyt voisi jonkun keskitien valita jotta jaksaisi muuttakin kuin työntekoa? Vähän vähemmän töitä ja niitä riittäisi työttömillekin? Esimerkiksi.
Kesälomat kiertävät. On joko kesä- heinä- tai elokuu. Itse suosin heinä- ja elokuuta. Joskus täytyy hyväksyä tuo kesäkuukin omalle kohdalle. Muitakin lomia on, joten ei se elämä työntekemiseen pääty. Ensiviikollakin perjantai on lomaa, niin siinä on minun alallani jo 4 päivän pitempi viikonloppu tiedossa. Hyvällä suunnittelulla oppi nauttimaan tekemisistä eikä aina tarvi tehdä mitään - kunhan on ja lepää.
Vietän juuri koko toukokuun lomaa omasta toiveesta koska mulle max 15 on ihan hyvä ja vietän aikaa sisätiloissa rempaten. Kaikki kesäviikonloput on vapaita anyway, joten ei tunnu siltä että menetän jotain. Mulla on tehokas ajankäyttö kyllä sitten jos menoja kertyy näteille kesäilloille.
Jos päivittäinen työaika olisi 6 tuntia, tämä ei olisi mikään ongelma, koska kukaan ei olisi ylirasittunut ja muutenkin esim kesällä voisi nauttia auringosta työpäivän jälkeen.