Voidaanko yhtiövastiketta korottaa holtittomasti?
Ajatellaan, että omistat asunnon. Joudut maksamaan yhtiövastiketta. Yhtiövastike nostetaan vaikka 1500 euroon kuussa. Et saa asuntoa myytyä, sillä kukaan ei osta asuntoa näin korkealla vastikkeella.
Onko olemassa mitään kattoa, vai voiko osakkaalta riistää kaiken?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiö ei voi tehdä voittoa eli tileille ei saa kertyä yli tarpeen rahaa. Verottaja puuttuu siihen.
Höpönlöpö. Kyllä taloyhtiön talous voi olla ylijäämäinen. Silloin rahaa jää säästöön. Säästetyillä rahoilla voi vaikka rahoittaa tulevaisuudessa remonttikuluja.
Taloyhtiön tilinpäätös voi olla ylijäämäinen, mutta sen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, eikä jakaa osinkoa. Jos tilinpäätös on jatkuvasti voitollinen reilusti, siihen puuttuu verottaja ja verottaa tuotosta ja voitosta. Perustuu ihan as.oy lainsäädäntöön.
Jos tarkoituksena olisi ihan vaan kerätä yhtiön käyttöön omistajilta rahaa monen vuoden aikana iso summa; kannattaisi se varmaan tehdä kirjanpidollisesti sijoitettuna omana pääomana. Silloin osakkaat sijoittaisivat rahaa omistamaansa yhtiöön. Yhtiö ei tekisi yhtään enempää voittoa, mutta yhtiön käytettävissä oleva varallisuus kasvaisi. Eikä sitä sijoitettua pääomaa tarvitsisi edes korvamerkitä mihinkään tiettyyn käyttötarkoitukseen.
Periaatteessa ihan täsmälleen sama asia kuin uutta osakeyhtiötä perustettaessa: osakkaat sijoittaa jokainen tietyn summan yhtiöön. Sellainen raha ei ole yhtiölle voittoa vaan sijoitettua pääomaa.
Pitäisi uskaltaa myöntää ettei ole mitään järkeä laittaa taloyhtiöön miljoonia jotta sitä saadaa tekohengitettyä turhaan vaan olisi otettava töpseli pois seinästä. Katsotaan taloyhtiölle aika jona se pysyy kohtalaisesti asumiskunnossa ja kun aika tulee täyteen taloyhtiä nurin ja tontti myydään rakennusyhtiölle. Rahat tasataan sitten osakkaiden kesken. Tilalle rakennetaan nykyaikainen hyvä talo sen sijaan että vanhaa rotiskoa yritettäisiin pitää pystssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiö ei voi tehdä voittoa eli tileille ei saa kertyä yli tarpeen rahaa. Verottaja puuttuu siihen.
Höpönlöpö. Kyllä taloyhtiön talous voi olla ylijäämäinen. Silloin rahaa jää säästöön. Säästetyillä rahoilla voi vaikka rahoittaa tulevaisuudessa remonttikuluja.
Jos talous on ylijäämäinen niin yhtiö joutuu maksamaan veroa. Voiton voi rahastoida ja tehdä varauksen tuleviin remontteihin. Silloin ei tule turhaa veroa.
Tuohan kuulostaa tosi fiksulta. Se on kannustin käyttää rahat osakkaiden hyväksi eikä toimia rahastona + kirstunvartijana.
Mitä hyvää siinä olisi, että on pakotettu tekemään kaikki remontit velkarahalla ja kaikki etukäteen säästäminen olisi tehty mahdottomaksi?
Kyllä, voi rahastoida, mutta siitä pitää olla erillinen yhtilökokouksen päätös että x euroa maksetaan rahastoitavaksi tulevaa remonttia varten. Se ei voi sisältyä hoitovastikkeeseen ilman että se on erikseen päätetty. Tämä rahastointi ei nykyihmiselle ole useinkaan mieluisa asia koska ne rahathan jää sinne taloyhtiön kirstuun jos asunnon myy eteenpäin. Eli säästät remonttiin josta et pääse itse hyötymään. Parempi myyntitilanteessa on se että remontti on jo tehty, ja on rahoitusvastike ja sen voi ilmoittaa myytäessä että velka on tämä ja siitä maksetaan tämän verran rahoitusvastiketta, ostaja voi sitten päättää maksaa velan pois tai jatkaa rahoitusvastikkeena maksamista osissa.
Miksi rahoitusvastikkeen ainoat suoritustavat ovat kertamaksu tai korotettu vastike? Ymmärrän, ettei asukas voi maksella miten huvittaa, mutta miksei isompaa remonttilainaa voisi maksaa edes kahdessa tai esim. neljässä erässä?
Meillä oli maltillinen vastike, n. 250€ kuussa. Isomman remontin myötä vastike tuplaantui ja sitä on maksettu jo viisi vuotta. Kohta tulee seuraava remontti ja vastike nousee taas. Kertamaksu olisi liian iso kerralla hoidettavaksi, mutta muutamassa erässä maksaisin mieluummin.
Meille tuli just remonttien myötä 8kk tuplavastikkeet. 8kk! Kuulemma laitontaki mutta kaikki vaan myöntyi.
Vierailija kirjoitti:
Isännöitsijä se kuppaa talosta aina isoimman osan. Sitten se ehdottelee kaikenmaailman remontteja joita se teettää kaveriensa firmoilla ja saa sitäkin kautta lisää massia.
Isännöitsijän voi vaihtaa, jos ei tykkää nykyisen tavasta. Joku osakkaista, vaikka sinä, voit ruveta isännöitsijäksi ja ihan ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Yhtiökokous voi nostaa vastikkeen vaikka kymppitonniin kuussa. Siinä sitten makselet. Taloyhtiö varmaan näin toivoisi, ainoa oppositio on osakkaat.
Olet aivan tietämätön asioista ja siksi puhut puutaheinää.
Yhtiökokous on asunto-osakeyhtiön päättävä elin, jossa osakkaat yhdessä päättävät mm. yhtiövastikkeista ja niiden korotuksista. Tämä tapahtuu (toivottavasti) perusteltujen laskelmien pohjalta.
Yhtiön hallituksen jäsenet yhdessä isännöitsijän kanssa valmistelevat asiat, jotka tuodaan virallisen yhtiökokouksen päätettäviksi.
Taloyhtiö = kaikki osakkaat yhdessä, jokaisella äänioikeus yhtiökokouksessa.
Hallituksen esityksestä korottaa vastikkeita keskustellaan ja osakkaat voivat esittää eriävän mielipiteensä ("vastustan"). Jos tämä saa kannatusta kokouksessa, asiasta äänestetään. Asia voidaan myös palauttaa hallituksen käsiteltäväksi.
Jos vastikkeiden roimaan korotukseen on perustellut syyt, ne yleensä hyväksytään.
Kannattaa tutustua etukäteen jaettavaan kokousmateriaaliin, jotta pystyy ottamaan asioista selvää ja pysyy kartalla yhtiön asioista.
Isännöitsijä ja taloyhtiön puheenjohtaja tienaa taloyhtiön remonteista eniten. Käyvätkö he sinunkin kukkarollasi?
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli just remonttien myötä 8kk tuplavastikkeet. 8kk! Kuulemma laitontaki mutta kaikki vaan myöntyi.
Vain 8 kk? Halvalla pääsitte. Meillä on otettu niin paljon yhtiölainaa, että sitä maksellaan 20 vuotta.
Olisi teidän yhtiölläkin ollut vaihtoehtona ottaa pankkilainaa, jota maksellaan rahoitusvastikkeena pikkuhiljaa.
Jos teillä on maksuvaikeuksia, kannattaa ottaa oma pankkilaina tuplavastikkeiden maksua varten.
Vierailija kirjoitti:
Miksi rahoitusvastikkeen ainoat suoritustavat ovat kertamaksu tai korotettu vastike? Ymmärrän, ettei asukas voi maksella miten huvittaa, mutta miksei isompaa remonttilainaa voisi maksaa edes kahdessa tai esim. neljässä erässä?
Meillä oli maltillinen vastike, n. 250€ kuussa. Isomman remontin myötä vastike tuplaantui ja sitä on maksettu jo viisi vuotta. Kohta tulee seuraava remontti ja vastike nousee taas. Kertamaksu olisi liian iso kerralla hoidettavaksi, mutta muutamassa erässä maksaisin mieluummin.
Jos pystyisit maksamaan isomman remontin muutamassa erässä, pystyt myös maksamaan korotettua vastiketta. Korot ovat vielä alhaalla, joten pitkitetty maksuaika ei juurikaan lisää kuluja.
Voithan ottaa pankkilainan ja maksaa remonttiosuutesi kerralla. Sitten lyhennät sitä pankkilainaa sopimuksen mukaan. Ok?
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi uskaltaa myöntää ettei ole mitään järkeä laittaa taloyhtiöön miljoonia jotta sitä saadaa tekohengitettyä turhaan vaan olisi otettava töpseli pois seinästä. Katsotaan taloyhtiölle aika jona se pysyy kohtalaisesti asumiskunnossa ja kun aika tulee täyteen taloyhtiä nurin ja tontti myydään rakennusyhtiölle. Rahat tasataan sitten osakkaiden kesken. Tilalle rakennetaan nykyaikainen hyvä talo sen sijaan että vanhaa rotiskoa yritettäisiin pitää pystssä.
Joissain tapauksissa ehkä näin. Itse asun 1950-luvulla rakennetussa peruskerrostalossa, joka kyllä on mielestäni taloudellisessakin mielessä korjaamisen arvoinen. Uusiin kerrostaloihin verrattuna talo on rakenteellisesti ja teknisesti melko yksinkertainen ja helposti korjattavissa. Eri kuluvat rakennusosat on kukin omassa syklissään korjattu tai vaihdettu uuteen, eikö mikään estä taloa pelittämästä hyvin vielä seuraaviakin vuosikymmeniä. Seuraavaksi on suunnitelmissa maalämpöön siirtyminen.
Vierailija kirjoitti:
Isännöitsijä ja taloyhtiön puheenjohtaja tienaa taloyhtiön remonteista eniten. Käyvätkö he sinunkin kukkarollasi?
Yleensä taloyhtiöiden puheenjohtajat eivät tienaa juurikaan mitään. eikä varsinkaan mistään yhtiön remonteista. Olen toiminut puheenjohtajana useammassakin taloyhtiössä elämäni aikana
”Tienaan” hallituksen puheenjohtajana ehkä tonnin isosta remontista kokouspalkkioiden muodossa. Korvaus on pieni hankkeeseen käyttämääni aikaan ja vaivaan verrattuna. Ja tiedostan kyllä koko ajan vastuuni osakkaiden edun ajajana.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä itse myös asun talossa jossa tehdään turhia remontteja jatkuvasti ja sen mukaan yhtiövastike on pilvissä. Ei se auta paljon kokoukseenkaan osallistua kun siellä on se oma klikkinsä joka haluaa että asiat menee näin. Eivät ajattele köyhimpiä oskkeenomistajia kun omistavat taloyhtiössä isoimmat asunnot ja heillä on muutenkin millä mällätä. Tuntuvat oikein nauttivan kun saavat kyykyttää köyhimpiä osakkeenomistajia.
Isoimmat asunnot maksavat myös isoimmat vastikkeet. Jos oma kämppäsi pinta-ala on alle taloyhtiön keskiarvon, niin todellisuudessa maksat kaikesta vähemmän kuin keskiarvoa isommat kämpät. Tämä johtuu siitä että suuri osa taloyhtiön kuluista ei liity asuntojen neliöihin mitenkään, esim hallinnointi, jätemaksu, pihan auraus, jne, mutta ne maksetaan kuitenkin neliöiden mukaan.
Eli ole onnellinen, isokämppäinen naapurisi tiputtaa postiluukustasi shekin joka kuukausi.
Toki osa taloyhtiön kuluista kuitenkin riippuu asunnon koosta, esimerkkinä nyt vaikka lämmitys, joka muodostaa ison osan vuotuisista kuluista. Eli isot asunnot kuluttavat enemmän lämmitysenergiaa. Siinä mielessä isompi vastike on oikeudenmukainen.
Vierailija kirjoitti:
Toki osa taloyhtiön kuluista kuitenkin riippuu asunnon koosta, esimerkkinä nyt vaikka lämmitys, joka muodostaa ison osan vuotuisista kuluista. Eli isot asunnot kuluttavat enemmän lämmitysenergiaa. Siinä mielessä isompi vastike on oikeudenmukainen.
Isompi vastike on joko oikeudenmukainen tai ei, ei ole välimuotoja. Useimmissa taloyhtiöissä se ei ole oikeudenmukainen. On myös yhtiöitä joissa asunnot maksavat lämpönsä itse, jolloinka epäoikeudenmukaisuus vaan korostuu. Jo lämmitys jätetään pois niin käytännössä kaikki juoksevat kulut ovat riippumattomia neliöistä, mutta vastikkeet peritään neliöiden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Meidän talossa hissiremontti maksoi 100 000 euroa. Kuulitte oikein, 100 000 euroa! Hissi 50-luvulta tähän päivään. Vastikkeelle 50 euron korotus per kuukausi. Täytyy olla idiootti, jos tuossa kohtaa valittaa korotuksesta. Tai liian köyhä.
Vastike on yleensä tarkkarajainen ja hyvin reilu osakkaalle suhteessa etuihin.
50 Euroa ei ole vielä paljon, mutta jossain vaiheessa alkaa kiristää kun noita viiskymppisiä vaan tulee ja tulee. Itse maksan tällä hetkellä ikkunoita, putkien sukitusta ja tonttilainaa. Viisivuotissuunnitelmassa on ainakin vielä katto, ja hissit 3 kpl. Tällä hetkellä rahoitusvastike ja yhtiövastike on isompi kuukausierä kuin asuntolaina jota maksan. Menoista on päättämässä sellaiset asukkaat, jotka ovat maksaneet asuntolainansa pois jo aikapäiviä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rahoitusvastikkeen ainoat suoritustavat ovat kertamaksu tai korotettu vastike? Ymmärrän, ettei asukas voi maksella miten huvittaa, mutta miksei isompaa remonttilainaa voisi maksaa edes kahdessa tai esim. neljässä erässä?
Meillä oli maltillinen vastike, n. 250€ kuussa. Isomman remontin myötä vastike tuplaantui ja sitä on maksettu jo viisi vuotta. Kohta tulee seuraava remontti ja vastike nousee taas. Kertamaksu olisi liian iso kerralla hoidettavaksi, mutta muutamassa erässä maksaisin mieluummin.Jos pystyisit maksamaan isomman remontin muutamassa erässä, pystyt myös maksamaan korotettua vastiketta. Korot ovat vielä alhaalla, joten pitkitetty maksuaika ei juurikaan lisää kuluja.
Voithan ottaa pankkilainan ja maksaa remonttiosuutesi kerralla. Sitten lyhennät sitä pankkilainaa sopimuksen mukaan. Ok?
Niin pystynkin maksamaan. Mutta tietääkö joku mitkä ovat perusteet tähän käytäntöön, ettei välimuotoja ole? Pankkilainaa ei huvita ottaa, kun asuntolainaa on vielä jäljellä.
Minä asun rivitalossa missä yhtiövastike on 150 euroa. Kaikki muka tehdään talkoilla ja sen on näköistäkin. Olemme useimmat asuneet tässä ihan alusta lähtien ja kaikki ovat jo maksaneet asuntonsa. Ei tässäkään mitään järkeä ole, kuka tämän asunnon ostaa, kun kaikki on tekemättä?
Ihmisiä houkutellaan ostamaan näitä uusia asuntoja sillä, että pankilainaa tarvitaan vähemmän ja ostohetkellä maksuun tuleva summa näyttää pienemmältä. Yhtiölainaosuus ei tule maksuun heti, vaan ensin on tästä osuudesta vapaavuosia. Mutta kun yhtiölaina tulee maksuun, vastikemäärät voivat olla todella isoja.
Kun itse ostin aikanaan oman asuntoni, osto tehtiin kokonaan pankkilainana. Yhtiövastike oli toki maksettava kuukausittain, mutta se oli ns. normaali yhtiövastike ilman yhtiölainaa. Isoihin remontteihin omassa taloyhtiössä on otettu pankkilainaa, mikä on tarkoittanut vastikkeen nousua. Pienemmät on maksettu säästetyillä vastikerahoilla tai maksamalla ylimääräinen vastike. Vastike määrittyy neliömäärän mukaan, eli mitä suurempi asunto, sitä isompi vastike.