Mikä on helpoin aine opiskella yliopistossa?
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuusaineet on helpohkoja, jos vaan tykkää lukea ja on perslihaksia. Analyysitaitoa toki vaatii myös, mutta ei mitään yliluonnollista.
Kasvatustiede on aineopintoihin asti aivan puhdasta kyökkipsykologiaa, josta selviää, kun vähän tietää ihmisen käytöksestä ja osaa miettiä sen syitä ja seurauksia. Yksi historiakurssi niissä opinnoissa oli, jossa oikeasti oli vähän opiskeltavaakin.
Kirjallisuuden gradut ja väitöskirjat ovat valovuosien päässä kasvatustieteiden opinnäytteistä.
Teologian sisällä on eri aloja, joista käytännölliset on helpoimpia (varsinkin kun "tukitieteenä" on kasvatustiede tai sosiaalipsykologia). Sen sijaan kirkkohistoria ja systemaattinen teologia rinnastuvat historiantutkimukseen sekä filosofiaan, jotka ovat jo haastavampia. Sanoisin myös, että draamakasvatus on "kuin leikkiä vain", mutta hyödyllistä.
Jos on oikealla tavalla älykäs matematiikka ja tietojenkäsittelytiede ei vaadi kauheasti töitä. Meille muille sitten, huhhuh... Fysiikka myös voi olla helppo, mutta siinä on laajempia kokonaisuuksia kuin matematiikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maantieto, biologia, teologia - pärjää , jos lukutaitoinen.
Ei yliopistossa opiskella maantietoa.
Maantiedettä sentään kuitenkin opiskellaan, ja siinä on kaikenlaisia varsin kiinnostavia aihepiirejä, kuten vaikkapa kaupunkimaantiede.
Ennen kuin lähtee opiskelemaan, kannattaa tsekata, miten usein työpaikkailmoituksissa haetaan kaupunkimaantieteen maistereita.
Ei niitä kaupunkimaantieteilijöitä niin suunnattomia määriä valmistu edes - mutta kyllä niitä työskentelee esimerkiksi erilaisissa kaupunkien suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Sitä paitsi, on olemassa paljon työtehtäviä, joissa kelpoisuus on esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto, jonka alalla ei niin ole väliä, koska ei kukaan edes kouluta ao. alalle mitään täsmäosaajia ja siinä tarvitaan sellaisia taitoja, joita ylioistossa oppii sen varsinaisen oppiaineen sisällön lisäksi. Ei siihenkään tehtävään johon minä aikoinaan hain etsitty taiteen maisteria, mutta se vain sain a sillä tiellä olen, ja voin sanoa että minun siirrettävä taitoni ovat oikein tarpeellisia kyseisessä tehtävässä.
Valtiotiede oli minusta naurettavan helppoa humanististen, oikeustieteellisten ja luonnontieteellisten opintojen jälkeen. Opintopisteitä tuli paljon ja hyvillä
arvosanoilla tosi pienellä työmäärällä. Mutta kuten aiemminkin on todettu, tämä riippuu ihan ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maantieto, biologia, teologia - pärjää , jos lukutaitoinen.
Ei yliopistossa opiskella maantietoa.
Maantiedettä sentään kuitenkin opiskellaan, ja siinä on kaikenlaisia varsin kiinnostavia aihepiirejä, kuten vaikkapa kaupunkimaantiede.
Ennen kuin lähtee opiskelemaan, kannattaa tsekata, miten usein työpaikkailmoituksissa haetaan kaupunkimaantieteen maistereita.
Ei niitä kaupunkimaantieteilijöitä niin suunnattomia määriä valmistu edes - mutta kyllä niitä työskentelee esimerkiksi erilaisissa kaupunkien suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Sitä paitsi, on olemassa paljon työtehtäviä, joissa kelpoisuus on esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto, jonka alalla ei niin ole väliä, koska ei kukaan edes kouluta ao. alalle mitään täsmäosaajia ja siinä tarvitaan sellaisia taitoja, joita ylioistossa oppii sen varsinaisen oppiaineen sisällön lisäksi. Ei siihenkään tehtävään johon minä aikoinaan hain etsitty taiteen maisteria, mutta se vain sain a sillä tiellä olen, ja voin sanoa että minun siirrettävä taitoni ovat oikein tarpeellisia kyseisessä tehtävässä.
Niihin tehtäviin on todella paljon tunkua, joihin pelkällä ylemmällä korkeakoulututkinnolla pääsee.
Kaupunkimaantieteilijän paras toivo taitaa olla työpaikka peruskoulun opettajana, vaikka sinnekin on sillä alalla kova tunku.
On tuskallisen selvää, että merkittävällä osalla osallistujista ei ole yhtään mitään kokemusta akateemisista opinnoista.
Se että et usko Jeesukseen, ei tarkoita, että teologia on helppoa. Jos huijasit kasilla äikänopettajaa katsomalla leffan kirjan lukemisen sijaan, se ei tarkoita, että yliopiston kirjallisuuden opinnot ovat helppoja. Se, että taide ei ole sinusta tärkeää, ei tarkoita, että läpäiset taidehistorian tentit tuosta vain. Vaikka mielestäsi feminismi on hassua, se ei tee sinusta sukupuolentutkimuksen asiantuntijaa.
Kyllä menisi sormi suuhun monella kommentoijalla, kun pitäisi lukea Raamattua muinaiskreikaksi tai opiskella koko renessanssin taiteen historia satoine taiteilijoineen ja tuhansine teoksineen. Voisi myös olla aika järkytys, kun kirjallisuuden tentti ei menisikään läpi sillä, että kertoo jonkin romskun juonen kuten yläkoulussa.
No kasvatustiedettäkin on monenlaista. Empiirinen kasvatustiede tosiaan on melkoista hömppää. Mutta kasvatuksen sosiologia ja kasvatusfilosofia ovat kovaa kamaa. Niitä vaan tehdään valitettavan vähän.
Jehovantodistajat ovat epäjohdonmukaista porukkaa.
Heillä on kyllä uskonnonvapauteen perustuva oikeus tehdä käännytystyötä ihmisten ovilla. Mutta jos joku jehovantodistaja päättääkin jäädä pois porukasta, niin tällaista rangaistaan julmalla karttamisrangaistuksella, eikä edes oma perhe saa pitää yhteyttä tällaiseen irtautujaan. Missäs se uskonnonvapaus silloin on??!!
Vierailija kirjoitti:
On tuskallisen selvää, että merkittävällä osalla osallistujista ei ole yhtään mitään kokemusta akateemisista opinnoista.
Se että et usko Jeesukseen, ei tarkoita, että teologia on helppoa. Jos huijasit kasilla äikänopettajaa katsomalla leffan kirjan lukemisen sijaan, se ei tarkoita, että yliopiston kirjallisuuden opinnot ovat helppoja. Se, että taide ei ole sinusta tärkeää, ei tarkoita, että läpäiset taidehistorian tentit tuosta vain. Vaikka mielestäsi feminismi on hassua, se ei tee sinusta sukupuolentutkimuksen asiantuntijaa.
Kyllä menisi sormi suuhun monella kommentoijalla, kun pitäisi lukea Raamattua muinaiskreikaksi tai opiskella koko renessanssin taiteen historia satoine taiteilijoineen ja tuhansine teoksineen. Voisi myös olla aika järkytys, kun kirjallisuuden tentti ei menisikään läpi sillä, että kertoo jonkin romskun juonen kuten yläkoulussa.
Kenelläkään ei ole kokemusta kaikista akateemisista disipliineistä. Vaikka sinä tuntisit todella teologiaa, taidehistoriaa, sukupuolentutkimusta ja kirjallisuustiedettä, onko sinulla vertailukohtaa vaikkapa teknillisestä fysiikasta tai oikeustieteistä?
Suoritan avoimessa kauppatieteiden johtamistopintoja ja en tiedä toista yhtä tyhjänpäiväistä aihetta. Jos olisi rahaa, vaihtaisin toiseen, mutta tämä on ilmainen. Kirjoittamista on paljon, mutta siitä selviää, jos on jonkinlaisia kykyjä. Suurin osa aineista on täysin roskaa ja harmittaa, kun aloitin, mutta luonne ei anna periksi keskeyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuusaineet on helpohkoja, jos vaan tykkää lukea ja on perslihaksia. Analyysitaitoa toki vaatii myös, mutta ei mitään yliluonnollista.
Kasvatustiede on aineopintoihin asti aivan puhdasta kyökkipsykologiaa, josta selviää, kun vähän tietää ihmisen käytöksestä ja osaa miettiä sen syitä ja seurauksia. Yksi historiakurssi niissä opinnoissa oli, jossa oikeasti oli vähän opiskeltavaakin.
Kirjallisuuden gradut ja väitöskirjat ovat valovuosien päässä kasvatustieteiden opinnäytteistä.
Saattaa hyvin olla. En ole tutustunut kasvatustieteen opinnäytteisiin, koska opiskelin sitä sivuaineena aineopintoihin asti. Ajattelin muuta opiskelua, luentokursseja ja tenttejä lähinnä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu opiskelijasta. Jollekin se voi olla vaikka ydinfysiikka, toiselle esim. luova kirjoittaminen.
Ei tuollaista voi opiskella yliopistossa. Sekoitat nyt kansalaisopiston kurssit ja yliopiston:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu opiskelijasta. Jollekin se voi olla vaikka ydinfysiikka, toiselle esim. luova kirjoittaminen.
Ei tuollaista voi opiskella yliopistossa. Sekoitat nyt kansalaisopiston kurssit ja yliopiston:D
Kyllä voi.
Riippuu ihmisestä. Minulle jotkut arkistotoimen syventävät kurssit olivat todella helppoa ja kepeää kauraa, rakastan mm. ISO-standarditekstien lukemista, ja joku helpoksi mainostettu kasvatustiede on taas kauheinta tuskaa maanpäällä.
Tutkinnon suorittamiseksihan ei pelkkä pääaine riitä. Itse en osaa sanoa omasta kokemuksestani, että mikä oli vaikeaa ja mikä helppoa, sillä tämä riippui ihan kurssista. Itse pidän siitä, että opitut asiat täytyy kiertää oman ymmärryksen läpi eikä pelkkä ulkoaoppiminen riitä.
Vierailija kirjoitti:
Markkinointi tai kauppatieteet
Ei ole edes markkinointi, koska kaikki eivät hahmota markkinointia oikein, pelkkä myyminen on eri asia kuin akateeminen liikkeenjohto.
Kirjallisuusaineet on helpohkoja, jos vaan tykkää lukea ja on perslihaksia. Analyysitaitoa toki vaatii myös, mutta ei mitään yliluonnollista.
Kasvatustiede on aineopintoihin asti aivan puhdasta kyökkipsykologiaa, josta selviää, kun vähän tietää ihmisen käytöksestä ja osaa miettiä sen syitä ja seurauksia. Yksi historiakurssi niissä opinnoissa oli, jossa oikeasti oli vähän opiskeltavaakin.