Mikä on helpoin aine opiskella yliopistossa?
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidehistoria. Tai kasvatustiede. Tai sukupuolentutkimus.
Ylipäätään jokin sellainen, jossa opettajatkin tietävät, ettei tiedoilla ole käyttöä työmarkkinoilla.
Ei se kyllä suoraan mene näin. Kauppis on helppo kuin mikä mutta silti työmarkkinat vetävät keskiarvoa paremmin. Puolestaan jostain kosmologiasta on hemmetin vaikea työllistyä, mutta opinnot ovat superhaastavat.
Taitaa olla kyse siitä, että kauppis saa niin lahjakkaita opiskelijoita, että kovemmatkin vaatimukset täyttyvät. Ja toisaalla tlisin päin...
Kauppatieteet johtaa maailmaa, (ei tarvitse tämän enempää kirjoittaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidehistoria. Tai kasvatustiede. Tai sukupuolentutkimus.
Ylipäätään jokin sellainen, jossa opettajatkin tietävät, ettei tiedoilla ole käyttöä työmarkkinoilla.
Kasvatustieteellisestä valmistuu luokanopettajia. Työmarkkinoilla on kysyntää.
Monialaisissa opinnoissa saa tosiaan puuhata kaikenlaista. Varsinainen kasvatustiede on höttöä, josta kaikki ymmärtävät, ettei se opettajaopiskelijaa kiinnosta.
Mitä tarkoittaa tässä yhteydessä höttö? Moni kiinnostuu, suorastaan hurahtaa opiskelemaan höttöä, kun kyseessä on vaikkapa astrologian kaltainen huuhaa.
Höttö on mielestäni ennen kaikkea hyödytöntä skeidaa, jossa eivät aina edes mielipiteet ja tieteellinen tieto erotu.
Kauppatiedettä pystyisivät opiskelemaan varmaan käytännössä kaikkien muidenkin alojen opiskelijat. Siksipä siellä onkin tärkeää saada huippuarvosanat ja opiskella parhaimmissa yliopistoissa, karsinta tulee vasta siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidehistoria. Tai kasvatustiede. Tai sukupuolentutkimus.
Ylipäätään jokin sellainen, jossa opettajatkin tietävät, ettei tiedoilla ole käyttöä työmarkkinoilla.
Taidehistoriassa on valtavasti sisältöä, jota ei kuule pintauutisia seuraamalla. Ylipäänsä kaikki alat, joissa täytyy malttaa syventyä ja erikoistua johonkin asiaan ja omaksua eksakteja detaljeja sekä yleisiä teorioita ovat vaativia. Kasvatustieteessä tai viestinnässä voi jonkun verran pärjätä yleistiedolla ja päättelemällä.
Nimenomaan hyödyttömyys muilla työmarkkinoilla voi luoda alalle kovaa kilpailua. Ihmisten on todella erikoistuttava, jotta voivat ansaita elantonsa alalla, jota ei muualla juuri käytetä. Esimerkiksi taidehistoriaa tosin voidaan käyttää museoissa, kulttuurialalla ja vaikka missä.
Ajattelepa vaikka molekyylibiologiaa tai muinaissanskriittia. Jaksaisitko perehtyä? Vuodesta toiseen ja paremmin kuin muut alaan syventyvät?
Miksi pitäisi perehtyä paremmin kuin muut alaan syventyvät? Jos ala on hyödyllinen, myös se keskinkertainen opiskelija pärjää elämässä, kuten tavallinen lääkäri tai lakimies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidehistoria. Tai kasvatustiede. Tai sukupuolentutkimus.
Ylipäätään jokin sellainen, jossa opettajatkin tietävät, ettei tiedoilla ole käyttöä työmarkkinoilla.
Taidehistoriassa on valtavasti sisältöä, jota ei kuule pintauutisia seuraamalla. Ylipäänsä kaikki alat, joissa täytyy malttaa syventyä ja erikoistua johonkin asiaan ja omaksua eksakteja detaljeja sekä yleisiä teorioita ovat vaativia. Kasvatustieteessä tai viestinnässä voi jonkun verran pärjätä yleistiedolla ja päättelemällä.
Nimenomaan hyödyttömyys muilla työmarkkinoilla voi luoda alalle kovaa kilpailua. Ihmisten on todella erikoistuttava, jotta voivat ansaita elantonsa alalla, jota ei muualla juuri käytetä. Esimerkiksi taidehistoriaa tosin voidaan käyttää museoissa, kulttuurialalla ja vaikka missä.
Ajattelepa vaikka molekyylibiologiaa tai muinaissanskriittia. Jaksaisitko perehtyä? Vuodesta toiseen ja paremmin kuin muut alaan syventyvät?
”Eksakteja detaljeja”. Karseaa kieltä...
Sellainen, mikä itseä oikeasti kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maantieto, biologia, teologia - pärjää , jos lukutaitoinen.
Ei yliopistossa opiskella maantietoa.
Maantiedettä sentään kuitenkin opiskellaan, ja siinä on kaikenlaisia varsin kiinnostavia aihepiirejä, kuten vaikkapa kaupunkimaantiede.
Minä veikkaisin että kasvatustiede. Opinnotkin voi jättää kandivaiheeseen, koska töitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maantieto, biologia, teologia - pärjää , jos lukutaitoinen.
Ei yliopistossa opiskella maantietoa.
Maantiedettä sentään kuitenkin opiskellaan, ja siinä on kaikenlaisia varsin kiinnostavia aihepiirejä, kuten vaikkapa kaupunkimaantiede.
Ennen kuin lähtee opiskelemaan, kannattaa tsekata, miten usein työpaikkailmoituksissa haetaan kaupunkimaantieteen maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Minä veikkaisin että kasvatustiede. Opinnotkin voi jättää kandivaiheeseen, koska töitä on.
Joo, vessansiivoukseen työllistyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuus.
On muuten aika helppo. Opiskelijoita pääsi kevyesti läpi katsomalla kirjasta tehdyn elokuvan.
Minulla oli sivuaineena, eikä ollut mielestäni helppo. Todella paljon luettavaa, ja myös pitkiä kirjoitustöitä. Kikkaikulla voi toki pärjätä joskus missä vaan, tai epäonnistua myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä veikkaisin että kasvatustiede. Opinnotkin voi jättää kandivaiheeseen, koska töitä on.
Joo, vessansiivoukseen työllistyvät.
Näin on, mutta sinnehän ne pyrkiikin. Eikä nyt sentään pubien vessoja kuitenkaan.
Hassua et jengi vaan heittää kaikenlaisia asioita mutulla.
Marx on ajankohtainen, tulevaisuudessa tarvitaan lisää kommunisteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuus.
On muuten aika helppo. Opiskelijoita pääsi kevyesti läpi katsomalla kirjasta tehdyn elokuvan.
Minulla oli sivuaineena, eikä ollut mielestäni helppo. Todella paljon luettavaa, ja myös pitkiä kirjoitustöitä. Kikkaikulla voi toki pärjätä joskus missä vaan, tai epäonnistua myös.
Luettevaa oli nimellisesti paljon, mutta se oli mahdollista katsella kursorisesti, kun vilkaisi Totuuden sarjasta Kansojen kirjallisuus. Oikiksessa ei todellakaan samalla tapaa kikkailtu, vaan jokaisesta tenttialueen sivusta piti olla vahva muistijälki.
Vierailija kirjoitti:
Toksinen miestutkimus
Riippuu tiedekunnasta. Humanistisessa helppo ja yhteiskuntatieteellisessä pääaineen suuntautumisena vaativampi.
Vierailija kirjoitti:
Hassua et jengi vaan heittää kaikenlaisia asioita mutulla.
Oletitko saavasi eteesi tieteellisen tutkimuksen tällaisesta aiheesta?
Taidehistoriassa on valtavasti sisältöä, jota ei kuule pintauutisia seuraamalla. Ylipäänsä kaikki alat, joissa täytyy malttaa syventyä ja erikoistua johonkin asiaan ja omaksua eksakteja detaljeja sekä yleisiä teorioita ovat vaativia. Kasvatustieteessä tai viestinnässä voi jonkun verran pärjätä yleistiedolla ja päättelemällä.
Nimenomaan hyödyttömyys muilla työmarkkinoilla voi luoda alalle kovaa kilpailua. Ihmisten on todella erikoistuttava, jotta voivat ansaita elantonsa alalla, jota ei muualla juuri käytetä. Esimerkiksi taidehistoriaa tosin voidaan käyttää museoissa, kulttuurialalla ja vaikka missä.
Ajattelepa vaikka molekyylibiologiaa tai muinaissanskriittia. Jaksaisitko perehtyä? Vuodesta toiseen ja paremmin kuin muut alaan syventyvät?