Lue keskustelun säännöt.
Sinä joka teet vaativaa asiantuntijatyötä, onko se kaiken stressin arvoista?
07.05.2021 |
Opiskelijana pohdin välillä onko vähintään useamman vuoden opiskelu ja puurtaminen kaiken stressin arvoista kun tuntuu että ympäriltä kuulee jatkuvasti loppuunpalavien hillittömistä työmääristä, stressistä ja olemattomasta vapaa-ajasta. Sinä kyseistä työtä tekevä, kerro vapaasti ajatuksiasi! Onko työsi raskasta ja saatko mielestäsi kohtuullisen korvauksen? Millainen työpäiväsi yleensä on? Ja mitä tekisit toisin, jos tekisit?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uran alussa voi olla vaikeampaa, myöhemmin helppoa kun voi itse valita työnsä ja aina on mahdollista vaihtaa firmaa jos työt ei miellytä. Itsellä takana kaksi soveltuvaa maisterintutkintoa ja 15v työkokemusta. Tuntiveloitus alihankkijana 100e tunti ja jos haluan vaihtaa firmaa/asiakasta tiedän että uusi löytyy max kuukaudessa. Eli ei tarvitse stressata kun kaikki neuvotteluvoima on itsellä, alan ollessa niin spesifi että firmojen on vaikea löytää tekijöitä. Päälle tietysti mahdollisuus tehdä globaalisti etänä töitä, en olekaan asunut Suomessa enää vuosiin.
Eli neuvo: valitse ala jota voi tehdä globaalisti, ja jolla on työvoimapula, niin kokemuksen karttumisen jälkeen voi isoimman osan stressistä jättää taakse kun työnsä voi itse valita.
Miksi laskutat noin vähän jos on tuollainen duuni? Itse olen AMK-inssi ja laskutan 120 € /h, alv. 0 %. Luulisi, että yliopistokoulutksella laskutus olisi jotain juristien luokkaa.
Koska sopimus on 40h viikossa, ei yksittäisiä työtunteja. On eri asia ostaa yksittäisiä tunteja kuin täysipäiväinen alihankkija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä mä ”vaativat asiantuntijatyöt” ovat julkisen puolen paperinkääntelyä ja jäykkää kokoustamista. Töitä joihin älyllä varustettu voisi perehtyä puolessa vuodessa ja hoitaa ne paremmin.
Mikset sitten tee niin? Tekee aivan helvetin hyvää asuntolainan lyhennyksille.
Vierailija kirjoitti:
suurin osa "vaativan alan asiantuntijan" hommista on ihan peruskauraa.
Tällä palstalla kaikki duunit muuttuu tuommoisiksi aina.
Jos ne on vaan peruskauraa mutta isommalla palkalla, miksi et itse tee niitä?
Voi kai se olla, jos henkilöllä on kuitenkin tunne, että hän kohtalaisesti hallitsee tilanteen ja selviytyy.... Jos saa esimerkiksi pomoilta ja kollegoilta kehuja, niin varmasti auttaa jaksamaan. Sitten jos rupeaa tulemaan tunne, että ei enää kertakaikkiaan selviydy töistään eikä hallitse omaa tilannettaan, niin ei varmasti ole sen arvoista. Tai tulee pahoja nukkumisongelmia tai muuta joka aiheuttaa lisäkuormitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uran alussa voi olla vaikeampaa, myöhemmin helppoa kun voi itse valita työnsä ja aina on mahdollista vaihtaa firmaa jos työt ei miellytä. Itsellä takana kaksi soveltuvaa maisterintutkintoa ja 15v työkokemusta. Tuntiveloitus alihankkijana 100e tunti ja jos haluan vaihtaa firmaa/asiakasta tiedän että uusi löytyy max kuukaudessa. Eli ei tarvitse stressata kun kaikki neuvotteluvoima on itsellä, alan ollessa niin spesifi että firmojen on vaikea löytää tekijöitä. Päälle tietysti mahdollisuus tehdä globaalisti etänä töitä, en olekaan asunut Suomessa enää vuosiin.
Eli neuvo: valitse ala jota voi tehdä globaalisti, ja jolla on työvoimapula, niin kokemuksen karttumisen jälkeen voi isoimman osan stressistä jättää taakse kun työnsä voi itse valita.
Miksi laskutat noin vähän jos on tuollainen duuni? Itse olen AMK-inssi ja laskutan 120 € /h, alv. 0 %. Luulisi, että yliopistokoulutksella laskutus olisi jotain juristien luokkaa.
Koska sopimus on 40h viikossa, ei yksittäisiä työtunteja. On eri asia ostaa yksittäisiä tunteja kuin täysipäiväinen alihankkija.
Olen kyllä vähintäänkin täysipäiväinen konsultti. Sen verran ahne, että normaalin työajan täydet päivät ei kyllä riitä ja duunia on niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on sen arvoista. Omassa työssäni juridiikan alalla stressin taso vaihtelee eli tiukkoja tilanteita on vain joskus ja välillä on ihan löysää. Asiakkaiden aikataulujen mukaan mennään ja siksi työmäärä vaihtelee merkittävästi, siihen tottuu kyllä. Vastapainoksi työtä voi tehdä joustavasti lähes mistä tahansa ja on helppo järjestää aikaa esim. lasten lääkärikäyntien tms. omien asioiden hoitamiseen. Palkka on hyvä (itsellä kiinteä kk-palkka 8500 euroa) ja on paljon erilaisia mahdollisuuksia edetä uralla jos sitä kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on stressaava asiantuntijatyö, rahaa käteen tulee noin 3000 e kuussa. Kyllä se sen rahan arvoista on, ei kaikki päivät ole hankalia, sanoisin että kerran kuussa tai pari kertaa kuussa on oikeasti stressiä. En vaihtaisi työtä mihinkään, on kiinnostavaa, merkityksellistä, haastavaa jne.
No eihän tuo ole mitään jos 1-2 päivänä kuukaudessa on stressiä.
Jos stressiä on 1-2 päivää viikossa, niin sekin on vielä siedettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressi on aina henkilökohtainen asia. Se mikä toiselle on valtavan stressaavaa, ei toisella henkilöllä välttämättä tunnu paljon missään. Joku ihan perustyö voi olla jollekin henkilölle erittäin stressaavaa. Ja sitten vielä sosiaaliset suhteet työpaikalla voi stressata sen varsinaisen työn lisäksi. Tai ihan yksityispuolen asiat myöskin.
Harva työ itsessään on kaikille kyseisen työn tekijöille stressaavaa.
No ehkä joku Wall Streetillä rahoitusmarkkinoilla 100 tunnin työviikkoa tekevä on varmaan pakostikin välillä stressaantunut, jos ei ne kuulemma edes nuku välttämättä kuin 3-4 tuntia yössä.
Olen IT puolella asiakastuessa; välillä työpäivät on yöaikaan; päivitykset ja toimintakatkot ajoitetaan silloin, välillä ollaan reissussa muutama viikko (ei korona-aikaan) ja sellaista.
Onhan tämä joskus stressaavaa, kun ei saa räpeltää asiakkaan verkkoa nurin ja muutenkaan töppäillä. Työt on usein mielessä, mutta työajat yritän pitää säännöllisinä ja ne aika lailla onkin ja aikataulutan hommat ns. reilulla aikataululla; hommat turataan jos kiirehditään.
Kyllä nämä on itsestä kiinni miten työajat säätelee. Palkka 75 - 95 k€ ja 100 pv reissussa normivuosina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole stressin arvoista. Koko ajan mietin pidemmän tauon pitämistä. Voisi miettiä mitä elämältä oikeasti haluaa. Omalla kohdalla stressi on pitkälle kiinni liian kiltistä luonteesta ja elämäntilanteesta. Viisi projektia kesken eri vaiheissa, olen kahden lapsen totaaliyksinhuoltaja, opiskelen työn ohessa.
Kyllähän se on varmasti koko rahan arvoista,nuo vaativan alan tyypit vetää helposti sen 10k per kk, ja tuo vasta lähtötasoa. Headhuntterit soittelee yms.
Pystyvät helposti vaihtaan mestaa tai maata .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se on sen arvoista.
On ollut rankkaa ja vaikeaa. 15 vuotta sitten olin tipahtamisen partaalla.
Mutta koko ajan on oppinut uutta, mielenkiintoinen työ, tuntee olevansa hyödyksi kun edistää isojen vientiyritysten tekemisiä, ja palkka on hyvä. On voinut asua ja elää niin kuin haluaa ja tarjota lapsille hyvän ympäristön kasvaa, harrastusmahdollisuudet ja parhaat koulut.
Enkä usko että dementia iskee ihan heti.
Lapset (3) on kasvaneet tässä ohessa aikuisiksi, valmistuneet maistereiksi ja ahkerina työelämässä hekin. Eli vanhempien esimerkki lienee vaikuttanut ainakin jonkin verran.
Toisaalta, olishan se elämä ollut ruton paljon helpompaa jossain pienessä itäsuomalaisessa pikkukaupungissa, missä asuminen on puoli-ilmaista ja kunnanmerkonomi on merkkihenkilö.
Mulla on stressaava asiantuntijatyö, rahaa käteen tulee noin 3000 e kuussa. Kyllä se sen rahan arvoista on, ei kaikki päivät ole hankalia, sanoisin että kerran kuussa tai pari kertaa kuussa on oikeasti stressiä. En vaihtaisi työtä mihinkään, on kiinnostavaa, merkityksellistä, haastavaa jne.