Mistä johtuu että kielellinen ilmaisuni on hyvin tönkköä ja joudun monesti hakemaan sanoja kauan. Vaikeuksia puhia pitkiä lauseita.
Ajatus ei ikäänkuin kulje yhtenäisesti ja en ymmärrä välttämättä heti mitä toinen tarkoittaa.
Kommentit (34)
Örkit lyövät sinua näkymättömällä tasolla nyrkillä käkättimeen, niin eihän pää voi silloin toimia kunnolla.
Kannattaa lukea kirjoja. Ja välillä vaikka ääneen.
Syötkö ketipinoria? Sehän tutkitusti kutistaa aivoja
Vierailija kirjoitti:
Örkit lyövät sinua näkymättömällä tasolla nyrkillä käkättimeen, niin eihän pää voi silloin toimia kunnolla.
Örkkien olemassaoloa on vaikea hyväksyä. Itsekin tulin niistä tietoiseksi vastikään.
Onko näin ollut aina, siis ihan lapsuudesta saakka? Vai oletko huomannut tämän alkaneen vasta joitakin kuukausia tai vuosia sitten? Jos jälkimmäinen, niin koitko niihin aikoihin esimerkiksi jonkin traumaattisen tapahtuman, mikä saattaa oireilla tuolla lailla? Liittyykö sinulla puheentuottovaikeuksiisi näköhäiriöitä tai puutumista?
Paljon kysymyksiä, mutta aloituksesi on sen verran niukasti tietoa sisältävä, ettei sen perusteella voi arvella vielä mitään.
On ollut traumaattinen lapsuus ja äidin raskausaika oli ilmeisesti aika stressaava. Syntyessäni oli napanuora useamman kerran kiertynyt kaulan ympärille. Olen aina ollut melko hiljainen nuorempana ja koulussa alisuoriutuja. Työelämä ollut katkonaista noiden ongelmien takia. Nyt jo aikuinen, yli kolmekymppinen. Ap
Millä tavalla puutumista tarkoitit? En nyt tunnista mäköhäiriöitä. Ap
Mulla on ollut tuollaista varmaan 20 vuotta. saatan puhua ihan puuta heinää. Töissä jotenkin osaan skarpata paremmin mutta annas olla jos kotona sanon vaikka että laittakaa uuni päälle ja jos katson samaan aikaan telkkaria niin sanon että laittakaa telkkari päälle. mies ja lapset nauraa että taas äiti sekoilee... no, näin on ollut vuosia joten en kovin huolissani ole... mutta onhan se välillä outoa/raskasta 😕
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla puutumista tarkoitit? En nyt tunnista mäköhäiriöitä. Ap
Näköhäiriöitä...ap
Vierailija kirjoitti:
On ollut traumaattinen lapsuus ja äidin raskausaika oli ilmeisesti aika stressaava. Syntyessäni oli napanuora useamman kerran kiertynyt kaulan ympärille. Olen aina ollut melko hiljainen nuorempana ja koulussa alisuoriutuja. Työelämä ollut katkonaista noiden ongelmien takia. Nyt jo aikuinen, yli kolmekymppinen. Ap
Ok, kiitos vastauksesta. Tuo napanuoran kiertyminen kaulan ympäri ja siitä syntynyt happivaje ovat saattaneet vaikuttaa puheentuottokykyysi ja puheen ymmärtämiseesi. Traumaattinen lapsuus on varmasti vielä pahentanut tuota ongelmaa. Oletko koskaan käynyt neuropsykologilla tai puheterapeutilla asian takia? Ongelmasi on ilmeisesti melko vakava-asteinen, koska se on vaikuttanut työelämässä pärjäämiseesi.
- 8
Olen käynyt nyt terapiassa jonkin aikaa ja muutaman kerran haastattelussa ADHD epäilyni takia. Olen kertonut huonosta muistista ja kankeasta puheentuottamiskyvystäni. Jotenkin tuntuu ettei siellä uskota neurologiseen syyhyn. Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt nyt terapiassa jonkin aikaa ja muutaman kerran haastattelussa ADHD epäilyni takia. Olen kertonut huonosta muistista ja kankeasta puheentuottamiskyvystäni. Jotenkin tuntuu ettei siellä uskota neurologiseen syyhyn. Ap
Ja en siis ole käynyt neuropsykologilla. Kouluaikaan olin hiljainen niin vaikeuksia ei varmaan huomattu. Ap
Tämäpä sangen kiinnostava aihe.
Kertoisitko nro 8 lisää tuosta trauman vaikutuksesta puheentuottoon?
Minulla oli tuollaisia tuntemuksia 19-vuotiaana. Olin erittäin hiljainen, sanoja joutui etsimään tosi kauan, Meni muutama vuosi ja hakeuduin terveyskeskukseen ja siellä minulle kirjoitettiin B-lausunto, että pääsin Kelan neuropsykologiseen kuntoutukseen. Nykyään puhun paljon enemmän ja suurimmat pelot ovat poissa. Mulla tää paljastui kehitykselliseksi kielihäiriöksi.
Et ole tottunut sosiaalisiin tilanteisiin. Jännität, lievä paniikkihäiriö. Mulla on sama. Tutussa seurassa ei minkäänlaisia ongelmia, mutta hieman tuntemattomimpien kanssa sanat unohtuu ja ajatus katkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuollaisia tuntemuksia 19-vuotiaana. Olin erittäin hiljainen, sanoja joutui etsimään tosi kauan, Meni muutama vuosi ja hakeuduin terveyskeskukseen ja siellä minulle kirjoitettiin B-lausunto, että pääsin Kelan neuropsykologiseen kuntoutukseen. Nykyään puhun paljon enemmän ja suurimmat pelot ovat poissa. Mulla tää paljastui kehitykselliseksi kielihäiriöksi.
Millä tavalla sua kuntoutettiin?
Ei puhia vaan puhua..korjaus otsikkoon..ap